Kuorosodan voittaja on Suvi ja Oulun kuoro! Kuorosodan tiukka finaalitaistelu Oulun ja Pihtiputaan kuorojen välillä päättyi Suvi Teräsniskan ja Oulun kuoron voittoon! Ääniä tuli finaaliviikolla ennätysmäärä ja tilanne oli loppuun saakka erittäin tiukka.
Suvi Teräsniskan ja Oulun kuoron 40 000 euron palkintosumma menee Oulun yliopistollisen sairaalan pienten syöpäpotilaiden hyväksi. Lasten syöpäostastolla hoidetaan syöpää ja veritauteja sairastavia lapsia koko pohjoisen Suomen alueelta aina vauvaikäisistä nuoriin aikuisiin. Sairaala aikoo uusia saamillaan rahoilla syöpäsairaiden hoidossa tärkeän kantasolukeräyskoneen.
Oulun kaupunki järjestää kuorosodan voittajille juhlat maanantaina klo 17.30 alkaen Madetojan salilla. Tilaisuuteen on vapaa pääsy. Juhla televisioidaan ja se lähetetään Nelosella Tapaninpäivänä.
Kuorosodan finaalissa esiintyivät myös kaikki pudonneet kuorot eli Lahti, Kuopio, Vantaa ja Helsinki. Finaalissa esiintyi myös ihana Jonna Geagea.
Finaaliyleisössä jännitti myös arvovieras: presidentti Tarja Halonen saapui seuraamaan Kuorosodan loppuhuipennusta.
(Nelonen) http://vaylanpyorre.blogspot.com/2010/11/suvi-kuorosodan-voittoon-kuorosodan.html

Diili-Sampo pani tuulheen! Hjallis Harkimon isännöimässä tositv-ohjelmassa Diili mukana ollut Äkäslompolon kyläkauppias Sampo Kaulanen löysi ohjelmasta tyttöystävän Michele Murphyn ja kaksi yhteistyökumppania Arttu Lipsosen ja Jouni Talvisen, joista jälkimmäinen muuttaa uutenavuonna asumaan Ylläkselle.
Jounin kauppakeskuksessa toimii jo yli 20 liikettä, eikä suurille suunnitelmille näy loppua. MTV3:n Viihdeuutisille Sampo kertoi, että Ylläksen alueelle on tarkoitus rakentaa toistasataa huoneistoa sekä liiketiloja. Viime kesänä Sampo rakensi kauppakeskuksen viereen jo yhdeksän huoneistoa ja seuraavat yhdeksän rakennetaan ensi kesänä.
Jo Diili-ohjelman aikaan kolmikko Sampo, Jouni ja Arttu käynnistivät Sataprossaa-mummukalenterikampanjan, joka on tuottanut tähän mennessä vanhustyölle jo 6400 euroa.
Vallattomista ideoistaan tunnettu Sampo on uhonnut tuovansa Metallican Ylläkselle, jos ei keikalle, niin ainakin saunomaan. Seuraava Sampon näkyvämpi tempaus on maaliskuun 3. päivä Taigan Miss Ylläs-kisa, jota tuomaroivat Eric King ja hänen tyttöystävänsä Michele.

CatCat tien päällä!
Ja muita uutisia!

>>>CatCat keikkailee taas yhdessä. Molemmat yrittivät tahollaan, Katja muun muassa Telmassa ja Virpi Tauskinsa kanssa, mutta homma ei ottanut tulta. Nyt sisarukset kiertävät maata nuoren ammattilaisorkesterin Kuutamokulkijoiden kanssa ja esittävät sitä, mitä heiltä odotetaan eli pirtsakkaa tanssittavaa Bye bye baby-tyyppistä iskelmää, jolla he nousivat pinnalle.
Kaikkiaan CatCat-duo on levyttänyt seitsemän albumia, joista neljä on kullattu ja yksi platinoitu.
Levyillä laulajina pitkälle koulutetut sisarukset ovat pääsevät esittämään laajemminkin osaamistaan. Muutama vuosi sitten heiltä ilmestyi albumi, jolla he lauloivat kauneimpia joululauluja yhdessä vanhempiensa ja serkkujensa kanssa ja äskettäin Poptori julkaisi hengellisten laulujen kokoelman, jolla he laulavat kappaleet Jumala rakastaa maailmaa ja Saviruukku.
>>>Ensimmäisen pitkän leffansa the Resident vihdoin levitykseen saanut ohjaaja Antti Jokinen kertoi MTV3:n 45minuuttia-ohjelmassa, että Lapissa kuvattava suurelokuva Nicholas North siirtyy, mikäli hän saa seuraavaksi hyvän tarjouksen Hollywoodista.
Vaikuttaa kuitenkin, että Jokisen haaveesta tulee ennemmin tai myöhemmin totta. Ainakin hänen Helsingin Estar-konttorin seinillä on luonnoksia Nicholas Northin hahmoista, tosin Rollywood saanee siirtyä Leviwoodin tieltä.
Hän paljastaa nimittäin, että ensi vuonna avataan Leville elämyspuisto, jossa voi tutustua ennakkoon leffan kulisseihin. Elokuvakylä valmistui helmikuun alussa ja sitä on tarkoitus käyttää hyväksi muissakin tuotannoissa.
>>>Konserttisalit ja viime aikoina kirkot täyteen vetänyt Jari Sillanpää ei vietä tänä vuonna joulua Seskarössä, vaan Länsi-Uudellamaalla Vihdissä. Hänen 13 esiintymistä käsittänyt Kaksi kynttilää-kiertue päättyy 18. joulukuuta Tampereen Aleksanterin kirkkoon, jonka jälkeen hän rauhoittuu ja viettää joulua perhepiirissä perinteisin menoin.
>>>Suositun Taivaan tulet-tv-sarjan tekijä Kari Väänänen paljastaa Lue!-lehdessä, että tulossa on vielä ainakin kolmas kausi, joka nähdään televisiossa vuonna 2013. Työn alla on myös iso Lapissa kuvattava elokuva, jonka tapahtumat sijoittuvat 1630-luvulle ja tähän päivään.
Ivalossa syntynyt ja Kemijärvellä lapsuutensa viettänyt Väänänen pohtii lehdessä suhdettaan Lappiin ja paluuta juurilleen.
- En ole Lappi-hurahtanut, vaan olen hurahtanut Lappiin täydellisesti. Sen maisemiin, vuodenaikoihin, mentaliteettiin, murteeseen.
- Kun sydän huusi tänne, oli lähdettävä. Olisin muuten katunut loppuelämäni.

Mikosta ja Jukka Pojasta kirjat!
Mikko Alatalon monipuolisesta urasta ja elämästä julkaistaan kirja Joviaali ilmiö - Tuntematon Mikko Alatalo (Helsinki-kirjat) hänen täyttäessä 60 vuotta 1. toukokuussa 2011. Se on välitilinpäätös, avoin ja rohkea elämäkerta, joka kertoo siitä tuntemattomasta, julkisivun takaisesta työstä, millä syntyvät sadat laulut, miten jaksetaan tehdä tuhannet keikat, vuosien tv-ohjelmat ja nyt myös poliittinen uurastus.
Mikko Alatalo on neljän vuosikymmenen ajan ollut joviaali ilmiö usealla elämänalalla.Vaikka julkisuudessa esiintymiset ja juontamiset vaikuttavat helpoilta ja joviaaleilta, mikään ei tullut Alatalollekaan ilmaiseksi, ilman ahkeruutta.Kirja perustuu Alatalon ja hänet tuntevien laajoihin haastatteluihin ja arkistolähteisiin.Sen on kirjoittanut Petri Nevalainen, joka on aiemmin tehnyt elämänkerrat muun muassa Pekka Pohjolasta ja Vesa-Matti Loirista.
Vaikka Mikko on protestilauluissaan ja poliitikkona esittänyt kritiikkiäkin, persoonana hän on positiivinen jopa ärsyttävyyteen saakka.Muusikkona Alatalo tuli tunnetuksi Harri Rinteen ja Juice Leskisen kanssa perustamassa Coitus Int -yhtyeessä, jonka jälkeen hän jatkoi soolouralla. Alatalo on yksin ja yhdessä Harri Rinteen kanssa kirjoittanut yhteensä 600 levytettyä laulua, joista monet ovat tuttuakin tutumpia: Maalaispoika oon, Hän hymyilee kuin lapsi, Yhdentoista virran maa, Ihmisen ikävä toisen luo, Vicky Lee ja Känkkäränkkä.
Suomi-reggaen keulakuvasta ilmestyy kesäkuussa kirja Jukka Poika (Wsoy). Jukka on kirjoittanut sen yhdessä Kati Rajasaaren kanssa.
Kirja kertoo Pohjolan rastan levyjen synnystä, lapsuudesta Torniossa, isyydestä, meditaatiosta, ganjasta, kasvisruoasta, taosta, avioerosta ja löytämästään hylätystä kulmakivestä, Hänen Majesteetistaan Haile Selassie I:stä.
Elämänkerta on kurkistus myös Jukka Rousun ajatuksiin lampaidenhoidosta ja humalaisesta keikkayleisöstä, mutta haastatteluissa pääsevät ääneen myös artistin ex-vaimo, äiti, orkesteritoverit, musiikkialan ammattilaiset ja naapurit, jotka Jukan kanssa avaavat oven Tammisaaren ruotsinkieliseen maalaismaisemaan ja heidän väliseen rinnakkaiseloonsa.
Tänään Jukka Poika & Sound Explosion Band livekeikalla netissä! www.jenkatehdas.fi

Sonatan DVD pakettiin Oulussa!Viime huhtikuussa Sonata Arctica tiedotti, että heidän toinen DVD:nsä ilmestyy vuonna 2011 ja se sisältää kaksi keikkaa; viimevuotisen 3700 kuulijaa vetäneen Kemi Open Air-shown ja keikan Milanon Alcatraz-klubilta.
Bändi kuitenkin luopui Milanon keikan kuvaamisesta. Näyttävän Italian shown toteuttaminen olisi maksanut maltaita ja pelkästään pyrotekniikan käyttö lupineen monin verroin enemmän kuin Suomessa.
Nyt on päätetty, että DVD pannaan lopullisesti purkkiin Oulun Teatrian keikalla 15. huhtikuuta. Seuraavana iltana yhtye nähdään toisella pohjoisen keikallaan Tornion Umpitunnelissa, lähes vuosikymmenen tauon jälkeen .
Tulevalla DVD:llä tullaan kuulemaan The Days Of Graysin ja Unian materiaalia. Tietysti mukana on myös runsaasti bonusta: "The Making Of"-haastatteluja ja sekalaista videokuvaa vuosien varrelta.

Pohjoinen odottaa Emmaa!Emma Gaala on juhla, jossa palkitaan kaupallisesti menestyneet artistit. Valinnoillaan se harvoin yllättää, vaikka mukana on usein musiikillisesti mielenkiintoisiakin nominantteja.
Kuusi Emmaa on jo jaettu ja loput jaetaan Emma Gaalassa 26.2.2011 Barona Areenalla Espoossa. Vuoden 2010 ehdoton kuningatar on Jenni Vartiainen. Hänen valittiin jo vuoden live-esiintyjäksi ja hän on ehdolla kuudessa muussakin kategoriassa. Hänen albuminsa Seili onkin yksi vuoden rohkeimmista ja hienoimmista poplevyistä. Sitä on myyty jo 93 000 kappaletta!
Tällä kertaa mukana on yllättävän paljon pohjoista väriä. Kaikista ilahduttavinta on reggaekunkku Jukka Pojan nostaminen nominantiksi. Entisen torniolaisen raikkaalle ja keinuvalla Kylmästä Lämpimään-levylle kuuluu Vuoden hiphop-elektroninen-reggae-Emma. Levyltä lohkaistu Mielihyvää on jo klassikko. Paleface sai jo etno-Emmansa ja Villa Nah ja Jätkäjätkät ovat vasta tulokkaita.
Usein mukana ollut Kolarin tyttö Suvi Teräsniska on jäänyt toistaiseksi ilman pystiä. Ensi sunnuntaina hän nappaa Kuorosota-voiton ja sen jatkeeksi helmikuussa Vuoden Iskelmäalbumi-Emman, sillä Rakkaus Päällemme Sataa-levy on vahvoilla. Pahin kilpailija on Mariska, sillä Jonna Kurkelasta ja Tuure Kilpeläisestä on tuskin vastusta. Suvi on ehdolla myös Vuoden naissolisti- ja Vuoden albumi-kategorioissa, mutta ne vie Jenni.

CMX äänestettiin aikoinaan Rumban lukijoiden toimesta suositummaksi kuin the Beatles, mutta useista ehdokkuuksista huolimatta, se ei ole koskaan voittanut Emmaa. Armo käy oikeudesta tällä kertaa, toivottavasti, ja CMX valitaan Vuoden yhtyeeksi. Happoradio on ykköshaastaja, mutta Lauri Tähkä ja HIM ovat pystinsä jo moninkertaisesti saaneet.

Kotona Torniossa loistokeikalla äskettäin piipahtaneen CMX:n video Linnunrata on myös ehdolla omassa kategoriassaan.

Tietenkään ei sovi unohtaa myöskään Vuoden miessolistiksi pyrkivää rovaniemeläistä Antti Tuiskua, jonka tämän vuotiset ansiot ovat kyllä enemmän tanssiurheilun puolelta.

Ja jos tarkkoja ollaan lappilaisväriä löytyy myös Vuoden Albumi-kisassa mukana olevan Villa Nahin takaa, sillä kemiläiskultasormi Jori Hulkkonen on tuottanut duon debyytin ja Vuoden Video-ehdokkaan Lapkon riveissähän soittaa bassoa Anssi Nordberg, joka on Tornionlaakson maakuntamuseon johtajan poika.
Emma-ehdokkaat valitsee Ääni ja Kuvatallennetuottajat ja voittajat asiantuntijaraati. Kansa saa äänestää Yleisö-Emmasta! http://www.emmagaala.fi/2011/
Vuoden albumi: Helsinki - Shangri-La - Paleface, Kylmästä lämpimään - Jukka Poika, Rakkaus päällemme sataa - Suvi Teräsniska, Seili - Jenni Vartiainen & Viimeinen Atlantis - Stam1na
Vuoden biisi: En haluu kuolla tänä yönä - Jenni Vartiainen, Mikä boogie - Fintelligens, Pelastaja - Happoradio Tämän kylän poikii - Pariisin Kevät, Valon pisaroita - Tuure Kilpeläinen ja Kaihon Karavaani & Vapaa - Kaija Koo

Vuoden hiphop- / elektroninen- / reggae-albumi: Helsinki - Shangri-La - Paleface, Kylmästä lämpimään - Jukka Poika, Origin - Villa Nah & Ykstoist ykstoist - Jätkäjätkät
Vuoden iskelmäalbumi: Hyvästi, Dolores Haze - Johanna Kurkela, Mariska & Pahat Sudet - Mariska & Pahat Sudet, Rakkaus päällemme sataa - Suvi Teräsniska & Valon pisaroita - Tuure Kilpeläinen ja Kaihon Karavaani

Vuoden metallialbumi: 7th Symphony - Apocalyptica, Screamworks: Love in Theory and Practice - HIM, Sydänjuuret - Mokoma & Viimeinen Atlantis - Stam1na
Vuoden pop- / rockalbumi: Astronautti - Pariisin Kevät, Puolimieli - Happoradio, Sahara - Anna Puu & Seili - Jenni Vartiainen
Vuoden miessolisti:Antti Tuisku, Ismo Alanko, Jukka Poika & Paleface
Vuoden naissolisti: Anna Puu, Jenni Vartiainen, Maija Vilkkumaa ja Suvi Teräsniska
Vuoden yhtye: CMX, Happoradio, HIM, Lauri Tähkä & Elonkerjuu & Stam1na
Vuoden tulokas: Doom Unit, Laura Närhi, Reckless Love & Yona

Torniolaisneito filmitähtenä! Totta (Ei tarua!) Sattuma vei 18-vuotiaan Vuokko Doctaren valkokankaalle ja teki hänestä tunnetun Helsingin suihkuseurapiireissä. Torniolaistyttö näytteli kolmessa suomalaisessa elokuvassa, Autotytöt (1960), Minkkiturkki (1961) ja Teerenpeliä (1963), jonka jälkeen hän keskittyi perhe-elämään ja parturiyritykseensä Saloon Vuokko Mattila, josta tuli hetkessä jättimenestys, erityisesti poliitikkojen ja julkkisten keskuudessa.
Kuka on sitten Vuokko Doctare? - Hän syntyi toukokuun 5. päivä 1942 Torniossa. Äiti Kaino Kyllikki Raappana oli kotoisin Kuusiluodosta ja isä Emil Doctare Röyttästä. Isän kuoltua kaksi vuotta myöhemmin Uhtuan sotarintamalla saamiinsa vammoihin, Vuokko äitinsä kanssa muutti isän vanhempien luokse.
Kun Vuokko oli kuusivuotias hänen äitinsä löysi uuden miehen Peteliuksen ja heidän avioliitostaan syntyi muun muassa 1953 Pirkka-Pekka. Kun pariskunta muutti Kuusankoskelle, Vuokko jäi isovanhempien kasvatettavaksi Röyttään.
Doctaret pitivät häntä kurissa ja nuhteessa. Koulu oli Vuokolle ainoa pakopaikka, jossa hän pystyi vapaasti hengittämään. Hän kävi pyrkimässä salaa oppikouluunkin, muttei päässyt, joten koulunkäynti loppui siihen.
13-vuotiaana hän kuuli eräältä sukulaiseltaan, että Torniossa oli vapaana parturin paikka. Hän haki ja pääsi Puistolan parturiin harjoittelijaksi. Päivät olivat 12-tuntisia ja palkka 35 markkaa kuukaudessa, josta jäi käteen 5 markkaa, kun vuokra otettiin pois. Istua ei saanut vaikkei parturissa ollut yhtään asiakasta ja Vuokon tehtäviin kuului myös omistajan asunnon siivous.
Puolen vuoden kyykyttämisen jälkeen hän haki maan puolella avoinna olevaa liikkeenharjoittajan tointa ja sai sen. Kolmen kuukauden päästä hän teki töitä jo Laurilassa ja Kemissä hän ehti leikata hiuksia kahdessakin paikkaa. Valtakadun Kättö-Rissasella hän sai ensi kertaa kunnon palkkaa ja sinne hän olisi jäänytkin, ellei eräs tamperelaisparturi kurssitusreissullaan olisi tarjonnut hänelle työtä etelästä.
Kemissä hän oli ehtinyt kihlautua, mutta se ei hänen muuttoaan Tampereelle hidastanut. Uudessa kaupungissa hän löysi äkkiä uutta seuraa ja kun eräs nuori mies houkutteli Vuokkoa kanssaan Eläintarhan ajoihin Helsinkiin, hän suostui heti. Siellä heidän istuessa Ursulan kahvilassa eräs mies pysähtyi Vuokon kohdalle. Hän pyysi tätä muitta mutkitta elokuvan koekuvauksiin. Vuokko piti ehdotusta pilana, sillä hänelle Maunu Kurkvaaran nimi ei sanonut mitään, vaikka tämä oli suosittujen suomalaiselokuvien Tirlittan ja Patarouva ohjaaja. Aikansa odotettuaan Kurkvaara sai Vuokon ja tämän seuralaisen mukaansa ja antoi tämän luettavaksi Autotytöt -elokuvan repliikkilehtiön.
Vuokko sai elokuvasta suuren roolin ja hänen kanssaan näyttelivät muun muassa Ritva Vepsä, Leo Jokela, Yrjö Tähtelä ja Ville-Veikko Salminen. Musiikin sävelsi kitaristi Herbert Katz. Vuokosta tuli filmitähti, joka tunnettiin ja josta kirjoitettiin, muun muassa Seurassa oli hänestä aukeaman juttu.
Autotytöt laskettiin Maunu Kurkvaaran tuotannossa keskinkertaiseksi. Käsikirjoitusta pidettiin huonona, vaikkakin aihe oli ajankohtainen. Elokuva oli puheenvuoro rekkakuskien matkassa liikkuvista tyttölapsista ja heidän ongelmistaan.Elokuvantekijänä Kurkvaaran ollessa parhaimmillaan, häntä verrattiin Ranskan uuden aallon edustajiin.
Vuokko alkoi viihtyä Helsingissä, kihlaus kemiläismiehen kanssa oli purettu ja hän oli iskenyt silmänsä valokuvaaja Antti Mattilaan. Mustasukkaisuuttaan tämä alkoi vetää Vuokkoa pois julkisuudesta. Hän laittoi Vuokolle ehdon: joko minä tai elokuva. Hän valitsi perhe-elämän. Elokuvamoguli Toivo Särkän houkuttelemana hänet nähtiin vielä pienissä rooleissa Aarne Tarkaksen ohjaamissa elokuvissa Minkkiturkki ja Teerenpeliä. Vuokko luopui myös laulukeikoista, jotka hän oli aloittanut tunnetun Harry Aaltosen yhtyeen kanssa.
Parturin ammatista hän ei ollut missään vaiheessa luopunut. Aluksi hänellä oli paikka Katajanokalla Kullbergin liikkessä, jonka omisti vanha venäläisnainen. 1960-luvun puolivälissä hän pääsi Bror Bäckströmin salonkiin töihin. Liikkeessä oli suuren maailman tyyliä, mutta Vuokko halusi oman yrityksen.
1968 hän perusti Lapinlahdenkadulle parturin Salon Vuokko Mattila ja suosio oli heti taattu. Sana levisi räjähdysmäisesti ja syntyi vakiasiakaskunta. Parissa vuodessa paikka kävi ahtaaksi ja Vuokko avasi Museokadulla uuden liikkeen.
Vaikka Autotyttöjen ja muista elokuvarooleista oli jo vuosikymmen, Vuokosta puhuttiin yhä. Hän oli menestyvä liikenainen ja kestojulkkis.
Toimittaja Seppo Porvali kirjoitti Nykypostissa:" Ihmisestä nimeltä Vuokko Mattila lienee kirjoitettu tämän maan aikakauslehdissä satoja palstamillimetrejä. Kirjoittaminen alkoi Vuokon saapuessa Helsinkiin jo 60-luvulla ja kun kirjoittamisen liekki kerran on sytytetty, oli sitä enää vaikea lopettaa. Etenkin, kun Vuokko harvoin sanoi ei yhdellekään toimittajalle, joka lähti häneltä haastattelua pyytämään. Ei edes niinäkään aikoina, jolloin hänellä meni huonosti- avioeron synkkinä hetkinä, jäädessään yksin lasten kanssa, etsiessään lohtua alkoholista."
***********************************************************
Haaparannallakin SF-näyttelijä!
Haaparannanlehti jututti elokuussa 85-vuotiasta Irene Olssonia, joka näytteli vuonna 1946 Toivo Särkän ohjaamassa elokuvassa Nuoria Sumussa. Silloin hän käytti nimeä Marjatta Uski.
Hän oli 15-vuotias, kun joutui lähtemään sodan jaloista evakkoon Karjalasta ja päätyi Helsinkiin. Kauppakoulun käytyään hän päätyi eräälle lehdelle töihin. Viedessään erästä kiireellistä kirjettä Suomen Filmiteollisuuden konttoriin, hänet huomioi toimitusjohtaja Särkkä, joka otti muutaman päivän päästä yhteyttä ja pyysi koekuvauksiin.
Uski pääsi näyttelemään Leif Wagerin, Hannes Häyrisen ja Topi Ruuthin kanssa. Miehet esittivät elokuvassa aseveljiä, jotka olivat rintamalla samassa asemassa, mutta palatessaan siviiliin tilanne oli aivan toinen. Yksi kylpi rahassa, yksi kärsi työttömyydestä ja yksi hairahtui rikoksen polulle.
Suurisilmäisellä Marjatta Uskille Nuoria Sumussa jäi hänen ainoaksi filmikseen. Hän oli erään miesnäyttelijän kanssa Miss Suomi-kiertueella, joka kiersi Suomen ravintoloita ja hotelleja.
Uskin kuva koristi useiden suomalaislehtien kansia, mutta tämän reissun jälkeen hän katosi. Tornion kaupunginhotellissa hän oli törmännyt haaparantalaiseen Bertiliin, jonka kanssa meni naimisiin. Ja kun nimi muuttui, häntä ei löydetty, vaikka helsinkiläiset elokuvantekijät häntä kiivaasti etsivätkin. (Tähtiä Sumussa on julkaistu äskettäin DVD:nä!)