Kaikki kunnia Kolariin! Ylläksellä Pirkko ja Pekka Hietaniemen (kuvassa) mittarissa oli kaksi tuntia sitten -33, 3 astetta pakkasta. Samaan aikaan tuli tieto, että Napapiirin Sankarit on nyt vuoden 2010 katsotuin elokuva Suomessa 330 897 katsojalla, mikä lämmitti kovasti, sillä pariskunta oli muitten äkäslompolaisten kanssa avittamassa elokuvan tekoa tunturin juurella.

Napapiirin Sankarit ovat nyt päihittäneet katsojatilastoissa KAIKKI kuluneen vuoden aikana Suomessa ensi-iltansa saaneet elokuvat jättäen taakseen myös Hollywoodin megablockbusterit. Edes Harry Potter ja Carrie Bradshaw eivät mahtaneet mitään sankareiden rynnistyk...selle!

Kolarilailaislähtöisen Suvi Teräsniskan albumi Rakkaus päällemme sataa on valittu radioiden Vuoden 2010 Levyksi. Kakkoseksi musiikkitoimittajien äänestyksessä tuli Kaija Koo ja Irti. Pronssia otti Souvareiden laulava hanuristi Jukka Lampela albumillaan Sun luo.

Tulokset ja musiikkitoimittajien perustelut löytyvät täältä.

Suvin albumi valittiin syyskuussa radioiden Kuukauden Levyksi. Albumilta ovat nousseet radiosoittoon Jos mikään ei riitä, joka on viidettä viikkoa Radio Top 20 –listalla ja Jos menet pois, jolla listaviikkoja on jo peräti 23. (Discopress)

Örjan Mäki tähtien pöydästä!
K itaristi-laulaja Örjan Mäellä on ollut hyvä vuosi. Hän on päässyt keikkailemaan arvostamiensa huippumuusikoiden Chip Taylorin, John Platanian, Will Kimbroughin ja Lazy Lesterin kanssa. Suurelta osin se on seurausta hänen pääbändinsä Willy Clay Bandin menestyksestä . Hän on tullut huomatuksi soittajana paitsi Nashvillessä myös tänä vuonna kotimaassaan. Yhtyeen toinen albumi Bluehan nousi helmikuussa Ruotsin Top 20-listalle ja single Mighty good time Svensktoppeniin.
Right On! Bandet är så genuint att man närmast ramlar ut ur rullstolen av glädje och entusiasm och när Örjan Mäki sätter sig med sin pedal steel är man, åtminstone i sinnet och tankarna, någonstans i west Texas på en honky tonk bar. Yeah! ( Rolf Nilsén- Norrbottens-Kuriren)
Jotta Örjan on päässyt soittamaan maailmanhuippujen kanssa, se on vaatinut myös oma-aloitteisuutta. Pari esimerkkiä.
Viisi vuotta sitten kun Willy Clay Band päätti tehdä esikoislevynsä Rebecca Driven Nashvillessä, yhtyeen jäsenet haaveilivat ja vitsailivat keskenään, että olisi mahtavaa, jos saataisiin The Band-legenda Garth Hudson mukaan levylle.
– Me otettiin härkää sarvista ja laitettiin Garthille sähköpostia. Hän vastasikin aika pian ja pyysi lähettämään demon meidän kappaleista. Hän kuunteli, tykkäsi ja viestitti sitten: Allright, let`s make a record! Se tuntui aivan uskomattomalta ja hän tuli mukaan aivan normitaksalla ja soitti neljällä raidalla haitaria ja pianoa, Mäki tarinoi.
Toinen tapaus on viime kesältä. Örjan kuuli, että hänen suuri bluessuosikki Lazy Lester on menossa keikalle Pohjois-Norjaan. Hän otti heti kännykän käteen ja soitti Lesterin keikkamyyjälle, että hän järjestää Lazylle keikan Kiirunaan, jos saa kompata häntä. Lester saapui vaimonsa kanssa junalla ja Mäen kotona treenattiin kolmisenkymmentä kappaletta ja keikka soitettiin Trägårnissa.
- Olin taivaissa. Se oli suurinta, missä olen ollut mukana. Lester on yksi viimeisistä suurista Bluesmiehistä. Lester soitti Stratoani ja huuliharppuani ja minä dobroa.
- Suurenmoinen kaveri. Hän kertoi hauskoja juttuja ja piti kitaransoitostani ja sanoi, että..."your not suposed to play, walk or talk fast it only gets you faster to the graveyard", Örjan hehkuttaa.

Tällä hetkellä Örjan tekee tähtikiertueiden ja Willy Clay Bandin esiintymisten lisäksi soolokeikkoja, pitää klinikoita ja puhuu kouluissa muusikon elämästä. Uusin hänen projekteistaan on Favourite Hippies. Jossain välissä hän yrittää ehtiä myös tehdä biisejä tulevalle soololevylleen.
Suomessa pajalalaislähtöistä Mäkeä ei ole kuultu vuosiin ja hän onkin kiinnostunut varsinkin pohjoisen keikoista. Tornion Kalottjazz & Bluesissa hän soitti viimeksi Kiruna X-pressissä. Kotikylässään hänellä oli myös bluesyhtye Brickyard, joka teki kaksi albumia ja esiintyi neljänä vuonna peräkkäin Ylläs Jazz Bluesissa. Hän on ollut mukana myös äkäslompolaisen Pekka Hietaniemen Blue Mountainissa yhdessä Ville Leppäsen kanssa.

Muusikko ja kitaristi Örjanista tuli musiikinopettaja Bengt Granbergin ansiosta. Samoin kävi Lotta Engbergille, Anders Aasalle, Raj Raj Bandin Tore Wilhelmsonille, Jordin Erling Fredrikssonille ja monelle muullekin.

- Bengt innosti meitä. Jos häntä ei olisi ollut, Pajalasta tuskin löytyisi tänään montaa kunnon muusikkoa, Mäki uskoo.

Mikael Niemen Populäärimusiikkia Vittulajänkältä-kirjassa Granberg kulkee nimellä Greger, jolla oli peukalo keskellä kämmentä. Hihnapyörä oli vienyt oikeasta kädet muut sormet. Silti hän pystyi taitavasti.esittämään vaikertavia kitarasooloja käyttäen peukalon kynttä plektrana.Hän pystyi laulamaan myös uskottavasti bluesia, koska hänen kieltään ei ymmärretty. Hänen uskottiin olevan Skoonesta, mutta oikeasti Bengt Granberg oli kotoisin Piittimen läheltä Älvsbystä.
Musiikinopettajana häntä pidettiin kärsivällisenä ja tärkeämpää hänelle oli soiton svengi kuin nuotinlukutaito.

W illy Clay Bandin perustaminen seitsemän vuotta sitten, tiesi Örjanille Stevie Ray Vaughan-tyylisen soiton siirtymistä sivurooliin. Bluesin tilalle tuli rockin ja countryn risteytys americana. Crosby, Stills, Nash & Young-tyyliset lauluharmoniat ja pedalsteel tulivat kuvaan. Esikoislevyllä Rebacca Drivella Örjanille stilikan soiton mallia näytti vielä legendaarinen Bucky Baxter.

- Todella mahtava muusikko. Hän vietti meidän kanssa kolme päivää ja kertoi keikoistaan muun muassa Bob Dylanin kanssa, mutta toisesta kamustaan Steve Earlistä hän ei suostunut puhumaan. Varmaan keikkailu hänen kanssaan oli rankkaa. Paljon sekoilua huumeiden kanssa, Örjan arvelee.
Alkuvuosina Willy Clay Band kiersi ahkerasti maailmalla, mutta pian huomattiin, ettei Euroopan ja Amerikan valloitus käy käden käänteessä.Viime vuosina yhtye onkin satsannut Ruotsin lisäksi Norjaan, jossa pidetään country-henkisestä musiikista. Erityisesti mairittelivat maailmalta tulleet lehtikommentit tyyliin "Rebecca Drive on yksi tyylikkäimmistä jutuista, mitä Ruotsista on tullut sitten Greta Garbon." ja Neil Youngin kannustusviesti: "GREAT STUFF! KEEP GOING GUYS!"

- Tuntui aika kovalta jutulta, kun olen aina kuunnellut ja ihaillut Neil Youngia. Hänen musiikkinsa on helppoa ja välitöntä kuin blues. Siinä on straight on-meininkiä, josta tykkään.

Vuonna 2006 Willy Clay Band koki aikamoista fanitusta etenkin Nashvillessä ja Skotlannissa. Nashvillessä se esiintyi vuoden aikana kolme kertaa.

- Paras juttu oli, kun päästiin soittamaan America Music Conference-tapahtumaan ainoana eurooppalaisyhtyeenä. Hakijoita oli monta sataa ja vain 40 valittiin. Siellä olivat paikalla kaikki silmäätekevät.

Skotlannissa taas suosio yllätti täydellisesti, mutta ilmeisesti Rebecca Drive oli kuunneltu ja olihan se saanut runsaasti radiosoittoa. Kun he saapuivat ensikertaa Dumfriesin pikkukaupunkiin ylin johto oli vastaanottamassa heitä ja heidät nimitettiin kaupungin kunniakansalaisiksi. Samana vuonna heidät valittiin myös Vuoden Kiirunalaisiksi.

- Meille oli perustettu myös fan-club, jota vetivät arvostetut poliisimiehet, jotka johtivat aikanaan pelastusoperaatioita Lockebien lentoturman yhteydessä.

- Eikä siinä kaikki, sillä Dumbfriesin poliisipäällikkö otti keikan jälkeen töistä vapaata ja lähti yhtyeen kuskiksi ja oli mitä mainioin opas, Örjan muistelee.

Toisella Skotlannin turneella taas, yhtyeellä oli vapaapäivä ja paikallinen roudari Gerald ehdotti extemporekeikkaa suosikkipaikassaan Alamo-baarissa. Asia sovittiin ja bussi parkkeerattiin ränsistyneen baarin eteen jonnekkin Glasgown laitakaupungille. Sisällä kuppilassa yhtye sai sitten eteensä porukan, joka oli kuin seinästä revästy, nuhruisia ja hampaattomia, osin pelottaviltakin tuntuvia laitapuolen kulkijoita. Alettiin soittaa ja ilta oli menestys ja drinkin tarjoajia riitti.

Muutamaa päivää myöhemmin Willy Clay Bandilla oli keikka Darvelin festivaaleilla. Merkittävä tapahtuma, joka veti siistiä ja sliipattua väkeä. Kun yhtye hyppäsi lavalle, yleisön joukosta kajahti kova huuto ja ilmoille nousi iso banderolli, jossa luki ALAMO BAR. Kuppilan kantaporukka oli vuokrannut ränsistyneen bussin ja matkustanut kannustamaan uusia kiirunalaisystäviään.

M uistorikkaita keikkoja Örjan on tehnyt tänä vuonna myös Chip Taylorin kanssa. Klubien lisäksi, he ovat esiintyneet paljon vankiloissa. Örjan muistaa erityisesti, kuinka vangit innostuivat laulamaan Chipin Wild Thingiä voimalla, joka sai karvat pystyyn ja toisessa paikassa taas Chipin herkkä Angel in the morning sai naisvangit kyyneliin.

Viime Ruotsin kiertueella Mäellä oli myös kunnia tutustua Chipin mukana tulleeseen kitaristi John Plataniaan, joka on soittanut muun muassa Van Morrison klassisella Moondance-albumilla.
- Yksi nöyrimmistä ja hienoimmista ihmisistä, joita olen tavannut. Vanista hän kertoi sen verran, ettei hänen kanssaan ole helppoa tehdä töitä. Kertoi myös, että kaikki, jotka soittavat Morrisonin kanssa, joutuvat allekirjoittamaan sopimuksen, jossa lupaavat olla puhumatta Vanista.
Örjan kehuu myös viimeisintä soittokumppaniaan Will Kimbroughia (Rodney Crowell, Jimmie Buffett) ja kehoittaa ostamaan hänen Rootsy-boxinsa.
- En ole kuullut koskaan kenenkään sekoittavan niin hyvin bluesia, soulia ja counrya kuin Will. Jos americana kiinnostaa, pakkohankinta kaikille, Örjan vinkkaa.
Örjan Mäki (kitara & laulu) Need a friend

Lazy Lester & Örjan Mäki Kiirunan Trägårnissa: http://www.youtube.com/watch?v=c-yZfAh2wmM

(Johan Ylitalon keikkakuvat löydät täältä: http://www.flickr.com/photos/nixxxon/with/4665876740/ )

WCB: Most of all: http://www.youtube.com/watch?v=javHLDtWJ24

WCB (feat.Markus Fagervall): Kruuvamies: http://www.youtube.com/watch?v=_O1D9LnatWc

WCB: Mighty good time: http://www.youtube.com/watch?v=vR_Vy16N1Sc

WCB: The Weight (The Band): http://www.youtube.com/watch?v=cjk8Xx_lMlQ

Lappilaista joulupuuroa! >>> Kemin oma poika, Taikakuun kultakurkku Janne Raappana nähdään tänään jouluaattona teeveen suositussa Tartu Mikkiin- ohjelmassa yhdessä Annika Eklundin, Kristiina Wheelerin ja Osmo Ikosen kanssa.

YLE.fi/Satumaan Anu KJ haastatteli miestä ohjelman nauhoituksissa ja hän kertoili tepastolaislähtöisten Raappanoiden jouluperinteistä. Katso tästä!

>>>Teini-idoli Antti Tuisku viettää mökkijoulun läheistensä kanssa Rovaniemellä. Hänen ikimuistoisin joulumuisto liittyy heidän entiseen mökkiinsä, jossa ei ollut mitään mukavuuksia, ei sähköä, ei vettä. Mökki piti ennakkoon käydä lämmittämässä ja pikkupojasta jo pelkästään lämmitysreissu oli jännittävä.

- Mie olin silloin 8-9-vuotias. Siellä oli silloin todellista erätunnelmaa, oikeata fiilistä, Tuisku hehkuttaa Iltalehdessä.

>>>Dannyn taüstalaulajiin kuuluvalla Katja Lukinillakin ajatukset ovat pohjoisen joulussa.

- Jouluksi menen taas kotia Keminmaahan. Mikäs sen parempaa! Kerran oon joulun kotoa pois ollu. Vuosi oli 2002 ja meillä oli jouluaattona keikka Cinderella laivalla. Se matkusti Riikaan ja takas. Sillon olin laivalla, mutta onneksi sain äitin, isän ja veljen laivalle mukaan. Ihan mukava reissu, mutta kyllä joulu kotipuolessa, Keminmaassa, on aina ihan omanlaisensa juttu.

>>>Dannyn tallissa on ollut joskus töissä myös rumpali ja nykyinen kansanedustaja Lyly Raijala Oulusta, joka vartoaa joulua 30 asteen helteessä Thaimaassa. Pukkia odotellessa hän on mittaillut Thaimaan muotoja ja huomannut, että maan kartta on kuin Suomi ja Ruotsi yhteensä. Bangkok=Tornio, Pattaya=Oulu, Hua Hin=Luulaja, Phuket=Göteborg. Rajalan mukaan hänen mökkinsä sijaitsee Thaimaan Kempeleessä, joka on 10 km Oulusta/Pattayasta etelään.

>>> Nelosen Kuorosodan voittaneen Oulun kuoronjohtaja Suvi Teräsniska viettää joulun Kolarin mummon luona, joka on syypää lauluun Hei mummo, joka oli viime vuoden neljänneksi soitetuin joululaulu. MTV:n Viihdeuutisille Suvi kertoo, että mummolaan tulee 15 sukulaista ja nautitaan perinteisestä lappilaisesta joulusta

- Saan olla oikeasti rauhassa, eikä tarvitse ajatella työasioita. Saan olla sukulaisten ympäröimänä ja syödä hyvää jouluruokaa, Suvi kertoo.

>>> Kemin kaupunginteatterissa 9.tammikuuta 30-vuotista kansantaiteilijan taivaltaan juhliva Jope Ruonansuu viettää joulunsa etelässä, joka on hänen 10 kuukautiselle kuopukselle ensimmäinen. Iltalehdessä hän paljastaa, että paras henkilökohtainen joulu hänelle oli, kun hän sai lahjaksi ensimmäisen kitaransa. Jope osasi silloin jo soittaa, sillä pikkupoikien kitarabändissä oli lahjakas opettaja Heinä Nieminen.

- Kitara oli Sonja-merkkinen ja olin seitsenvuotias, kertoo Jope, joka harmittelee, ettei kitaraa enää ole olemassa.

Jussi Raittinen & The Boys: Metsämökin Tonttu

Kari Tapion arkun äärellä!

Viimeiselle matkalle eilen Kari Tapion siunannut pastori Mikko Salmi pyysi pari tuntia ennen hautajaistilaisuutta FB-ystäviään auttamaan puheen kirjoittamisessa ja kuvailemaan lyhyesti poismennyttä iskelmämestaria. Yksi ehdotti rakentamaan puheen osittain Karin tutuista lauluteksteistä ja sitä hän noudattikin ja keskeiseksi nousi lainaus Myrskyn jälkeen-laulusta.
- Nyt näemme, ettei yksikään voi päättää päivistään, vaan ne määrätään. Jätämme Kari Tapion kapteenin käsiin eli Jumalan käsiin, totesi Mikko Salmi muistopuheessaan.

Kotisivullaan hän muistelee eilistä päivää ja ystävänsä Kari Tapion hautajaisia:

Valkoinen ruumisauto kaartuu Tapiolan kirkon pihaan. Sadat ihmiset nyyhkivät kirpeässä pakkassäässä.

Suuri ääni on sortunut. Kari Tapio on poissa.
Omaisten kanssa vietetty rauhallinen hetki suuren taiteilijan avatun arkun ääressä on herkkä. Samalla, kun suru karkaa parkuna ilmoille, sieluun hiipii levollinen tunne: Nuohan ovat vain kuoret, ei Kari ole enää täällä.
Siunaustilaisuuden alussa mietin, miten 800 ihmistä voi olla näin hiljaa. Käsin kosketeltava kaipaus on läsnä jokaisen kukkalaitteen natinassa ja nenäliinan rapinassa. Suuri mestari on poissa. On jäähyväisten aika.
Siunaustoimituksessa minulle oikeastaan vasta valkeni, ettei Kari ollut rakastettu ainoastaan loistavan äänensä ja vaikuttavien laulujensa vuoksi. Hän oli ennen kaikkea pidetty ihmisenä. Kari Tapiossa oli lisäksi jotain jokaiselle suomalaiselle tuttua. Nimittäin joka suvusta löytyy Kari Tapion kaltainen herkkä macho-mies, jonka puheen voi kuulla vain sulkemalla silmänä.
Kari oli myös heikkouksiensa kanssa poikkeuksellisen rehellinen. Hän osasi kuvailla suomalaisen miehen mielenmaisemaa ja hengellisyyttä erityisellä uskottavuudella. Kari uskalsi olla ihmisille ihminen. Sen takia hän jätti niin moneen pysyvän jäljen.
Kari tunnettiin erityisesti huumoristaan ja nopeista käänteistään. Kepeän huumoriannoksen Karin saattohetkeen toi eräs vanha mies, joka kukkatervehdystä jättäessään luki Karin sukuselvitystä piinallisen kauan. Todellisuudessa mies ei edes kuulunut koko Jalkasen sukuun! Oli siinä papillakin naurussa pitelemistä, kun seurakunta Pirkka-Pekka Peteliuksen ja Jari Tervon johdolla purskahtelivat hiljaiseen hihitykseen.
Karin siunaustilaisuus päättyi jo Satumaa-tangon veroiseksi nousseeseen virsimäiseen Myrskyn jälkeen -lauluun. Kari Tapio eli sydänkohtauksensa jälkeen vuodesta 1995 lähtien omien sanojensa mukaan jatkoaikaa. Sen saldo oli huima: mm. 4 platinalevyä ja tuhansia konsertteja. Harva jatkoaika päättyy näin suureen voittoon.
Kun täysinpalvellut taiteilija saatettiin viimein ruumisautoon, vieri kyynel papinkin poskella. Kuolema on niin lopullista, ja kuitenkin... Kirkonkellojen ääneen sekoittuu kanttorin toiveikas laulu: Olen kuullut on kaupunki tuolla.
Siunattua Vapahtajan syntymäjuhlaa!

MIKKO SALMI on tornionlaaksolaista pappissukua ja hänen esi-isistään löytyy 1600-1700-luvuilta kirkonmiehiä
niin Ruotsin Pajalasta kuin Norjan Kautokeinostakin.

Hän on syntynyt Ylitorniolla. Vanha kotitila sijaitsee Aavasaksan
juurella, jonka perhe jätti Mikon ollessa kaksivuotias. Hänen isänsä on Oulun hiippakunnan 12. piispa Samuel Salmi, jonka isä taas toimi pappina Muoniossa ja Pellossa.
Mikko tuli suuren yleisön tietoisuuteen ja sai lempinimen poppipappi, kun hän voitti Golden Stars-laulukilpailun vuonna 2003. Esikoisalbumi Jyviä ja pakanoita julkaistiin 2005 ja Vastavirtaan 2009. Häneltä on ilmestynyt myös sekä Virsikaraoke-että Veisukaraoke-levyt.
Mikko tunnetaan myös kolumneistaan, raikkaista mielipiteistä ja rohkeista liikuistaan. Vuosi sitten hän oli pastorina Oulun Karjasillan seurakunnassa ja tänään hän työskentelee Porvoossa Radio Dein juontajana. Hän on nykyajan pappi, jossa on
karismaa.

Lue kirjailija Jari Tervon Kari Tapiosta kertova kirjoitus Klabbi täältä.

Pauli teki tangon Aavasaksalle! Oululainen laulaja-lauluntekijä Pauli Haapalainen on kirjoittanut hienon laulun Aavasaksalle, jonka on säveltänyt Jamppa Tuomisen hovisäveltäjänä tunnettu Veikko Juntunen. Kappale löytyy Paulin uunituoreelta tangoalbumilta Satumaan portilta (Bestman Music), jolla on mukana myös parivaljakon viimeisin menestys, Arja Sipolan laulama Kaupunki valvoo, joka on ollut jo yhdeksän viikkoa Tätä Suomi Tanssii-listalla.
Aavasaksasta on tehty paljon lauluja, mutta valitettavan harva niistä on jäänyt elämään. Äkkiseltään tulevat mieleen Dallapen savikiekolle vuonna 1929 taltioima ilkikurinen foxi Aurinkovaaran juhannuksesta ja rokkikukko Herra Ylpön tilitys Lappi-muistoista, joka sai nimekseen Aavasaksa.
Ammoisina aikoina Aavasaksalla vieraili taiteilijoita, jotka eivät matkakertomuksissaan ylisanoja säästelleet. Monella tämän päivän ihmisellä kauneusarvot ovat hukassa ja raha on ainoa, jota kumarretaan ja Aavasaksan sydän aiotaan viedä. Onneksi kuitenkin on vielä niitäkin kuten Pauli, jotka näkevät Aavasaksan ainutlaatuisuuden.
Paljon Lapissa keikkaillut Pauli on tullut vuosien myötä tutuksi Tornionlaakson kanssa ja Tengeliöjoen rannalla lomaillessa Hokkasen perheen luona syntyi myös Aavasaksa-tangon teksti pari vuotta sitten.
- Inspiraatio syttyi helposti. Vietettiin perinteistä keväistä urheiluviikonloppua. Hiihdettiin, saunottiin, lilluttiin kylpytynnyrissä ja pidettiin hauskaa hyvässä seurassa. Ympärillä oli Lapin taikaa, tähtiyö, paukkuva pakkanen ja kauniit Aavasaksan lumiset rinteet.
- Ennen kotia lähtöä oli pakko istahtaa kuistin portaille ja panna ajatukset paperille. Ouluun päästyä vein tekstin Veikolle ja hän teki siihen kauniin sävellyksen melko pian sen jälkeen.
Paulin ja Veikko Juntusen yhteistyö onkin ollut hedelmällistä, sillä yhdessä on syntynyt jo puolisensataa laulua.
Kilpailumenestystäkin on tullut, sillä Seinäjoen tangomarkkinoiden sävellys- ja sanoituskilpailussa 2006 ja 2009 kaksikko oli finaalissa.
Satumaan portilta- albumilla heidän tangojaan on mukana 14. Arjan lisäksi levyllä vierailevat myös Terhi Lehtoniemi ja Jaana Raivio, mutta suurimman osan niistä tulkitsee Pauli. Levyllä häntä säestävät Seppo Leinon, Aku Toivosen ja Pekka Pölläsen studio-orkesterit, mutta keikkoja Pauli tekee niin Oulun kuin Lapin läänissäkin Maximus-bändin solistina. ( CD:tä voi tilata osoitteesta: www.netti-iskelmat.com!

Terveet Kädet Provinssirockiin!

Ensi kesän Seinäjoen Provinssirockiin (17.-19.6.2011) on kiinnitetty, pääesiintyjän System Of A Dawnin jatkeeksi, Suomen legendaarisin hc-punk-yhtye Terveet Kädet Torniosta. Se esiintyy yhdessä tuntemattomien Anal Thunderin ja Koljosen Tiekiistan kanssa. Erikoista punkkeikassa on, että yhtyeillä on sama soittoaika ja sama lava. Parin minuutin biisit rykästään Törnävänsaaren tantereelle ja vaihdot tehdään lennosta. Järki on keikalla otettu hyötykäyttöön, sillä miksipä raahata soittokamoja edestakaisin, kun samoja soittimiakin voi käyttää.
Vaikka merilappilaisia puhututtanut Terveitten Käsien patsashanke ei ole edennyt, turkulaisjullien masinoima Facebook-ryhmä, joka on kerännyt yli 1500 kannattajaa, ei ole kuitenkaan luovuttanut. Sehän koki kolauksen viime keväänä, kun Tornion kaupunginhallitus hylkäsi esityksen, mutta kaupunginarkkitehti Jarmo Lokio on suhtautunut asiaan myötämielisesti, joskin lisätietoa kaivataan.
Lokio visioi Radio Aktiivisessa, että paikallisen taiteilijan toteuttama käyttötaideteos yhtyeestä sopisi rajalle kaavailtuun tapahtumapuistoon. Itse Terveitten Käsien sielu Läjä Äijälä ehdottaa Hallituskatua.
- Kadulle hirveän iso kivi, mitä tulisi kaikkien kiertää. Muistaisi aina, että ai hitto, nyt se on taas se Terveet Kädet -kivi tuossa edessä.

TK: Tornion kevät: http://www.youtube.com/watch?v=fW3i3G4f-Ag

NSD ihmetyttää! Torniolaisen tatuointifirman Red & White Ink Laplandin järjestämä X-mas Party Umpitunnelissa 11. joulukuuta on joutunut Norrbottenin laajalevikkisimmän päivälehden NSD:n hampaisiin.
Jutussa on haastateltu Haaparannan koululautakunnan(barn-och ungdomsnämndin) puheenjohtajaa Kåre Strömbäckiä, joka kehoittaa vanhempia tarkkailemaan, missä heidän lapsensa liikkuvat.

Hänen ja NSD:n mielestä Red & White crew, joka on moottoripyöräjengi Hells Angelsin alaryhmä Luulajassa yrittää selvästi saada jalansijaa HaaparantaTorniossa, mistä oli osoituksena Haaparannallekin jaettava torniolainen mainoslehti, jossa oli suuri Red & Whiten mainos X-mas Partysta.
Umpitunnelin punanuttuhenkisen tapahtuman pääosassa oli kemiläinen Multi Climex-yhtye, kuuminta hottia olevan burleskishownsa kanssa ja se keräsi mukavasti väkeä ja tilaisuus oli ravintolankin mukaan kaikin puolin onnistunut.

NSD:n jutun johdosta kuitenkin Umpitunnelin kotisivulla nimimerkki "Ihmettelijä", 18-vuotiaan nuoren vanhempi kysyy, onko syytä huoleen ja ravintola vastaa:
- Kyseinen lehti joutuu vielä vastaamaan kirjoituksistaan. Umpitunneli vuokraa tilat uskontoon, rotuun tai kansallisuuteen katsomatta. Meillä on ollut vasemmistoliiton vappujuhlia, keskustapuolueen kesäjuhlia,seurakunnan lauluiltoja, koulujen tapahtumia. Meidän tehtävämme ei ole selvitellä taustoja, kunhan kaikki toimii ja pelaa sääntöjen mukaisesti, kuten ko. ilta oli esimerkillisen ja poikkeuksellisen hyväkäytöksistä porukka, kuten muutkin meillä järjestetyt eri järjestöjen tapahtumat. Voitte huoletta päästää nuorenne edelleenkin Umppariin, asiakkaiden viihtyvyys ja turvallisuus on meille kaikki kaikessa. Hyvää ja Rauhallista Joulua.

NSD: http://www.nsd.se/nyheter/artikel.aspx?articleid=5856135

Kuriren: http://www.kuriren.nu/nyheter/default.aspx?articleid=5704166