Kauko Rapakosta (1949-2001) riittää mehukkaita tarinoita, mutta hän oli myös maineensa veroinen, huippulahjakas rumpali, jota kollegat kunnioittivat. Sen osoittaa selkeästi kokkolalaisrumpali Esa Tarvainen, joka on kirjoittanut hienon jutun Suomen rumpaleiden ja lyömäsoittajien äänenkannattajaan Viidakkorumpuun (tilaus: info@dafry.fi)
Esa oli ihmetellyt tarinoiden määrää Rapakosta ja päätti ottaa härkää sarvista ja haastatella Ei ehkä suuri, mutta varmasti tuntematon-sarjaansa Kaukon
tunteneita muusikoita. Suurin osa on tietysti rumpaleita, jotka tuovat
mielenkiintoisesti esiin erityisesti Rapakon soittotekniikkaa, joka teki
hänestä spesiaalin. "Rapakko oli ensimmäinen suomalaisrumpali, jonka näin soittavan kahdella bassorummulla. Minulle hän oli myös ensimmäinen heavy-rumpali maassamme." (Vesa Aaltonen) " Kauko Rapakko veti sellaista kertomusta, etten pysty sitä
vertaamaan keneenkään suomalaisrumpaliin. Mieleen hänen tyylistään tuli lähinnä
Ginger Baker. Olin hänen taitotasostaan täysin äimänä." (Aikka Hakala)
Esa tekee perinpohjaista työtä. Pari kuukautta sitten hän otti allekirjoittaneeseen yhteyttä, että voisiko hän käyttää myös ensimmäisen Poppi-kirjani Rapakko-materiaalia. Kun sain luettavaksi hänen kirjoituksensa Wigwamin Ronnie Österbergistä, ei epäilyksen sanaa.
Lukekaa. Tässä skannattuna hänen juttunsa. Toivottavasti saatte selvän.
