lauantai 10. marraskuuta 2012


Väylän  Pyörre 
Musiikkiuutiset 
on muuttanut/har flyttat
osoitteeseen/ till adress

http://www.vaylanpyorre.com/

Tervetuloa!

Ps. VP-blogia käytetään käynnistysvaiheessa ja hätätapauksissa! 

Sara Sieppi ja julkisuuden nurja puoli!

Sara Sieppi emännöimässä Esteettisen Hammashoidon Klinikan osastolla Kauneus & Terveys-messuilla Helsingissä
Aikanaan Suomen rakastetuin ja menestynein missi Armi Kuusela karkasi Gil Hilarionsa kanssa Filippiineille ja hänen vanhempansa saivat lukea siitä seuraavan päivän lehdestä.

Ei siitä revitty sensaatiojuttuja, vaan rakennettiin satu prinsessasta, joka sai prinssinsä. Nyt elämme raadollisempia aikoja ja sen on saanut kokea myös vuoden 2011 Miss Suomi, torniolaislähtöinen Sara Sieppi.

Nykyään maskeerajaksi opiskeleva ja siinä ohessa malli- ja pr-keikkoja tekevä Sara yrittää elää normaalin 21-vuotiaan nuoren elämää, mutta se on mahdotonta. Jos ei keltainen lehdistö ole kintereillä, kulman takana vaanivat ihmiset vihjepalkkion toivossa.

Hymy maksaa vihjeestä jopa 5000 euroa ja se oli saanut haltuunsa valokuvan, jossa Sara Sieppi poseeraa SaiPassa jääkiekkoilevan Mark Leen kanssa. Lehti halusi kaunottaren lausunnon, oliko kyseessä romanssi, mutta Sara ei halunnut kommentoida.

Hän kertoo facebookissaan;
- Vastasin kuudenteen puheluun lyömällä luurin korvaan, ja laittamalla viestiä perään, etten kommentoi lehdellenne enää yhtään mitään mihinkään, ja pyysin ystävällisesti lopettamaan häiriköinnin sunnuntaina, ja takaisin sain tekstiviestin: "Haista paska Sieppi nyt oikeasti. Teen työtäni ja soitan sunnuntaina siinä missä muulloinkin. Vai kymmenillä soitoilla? Sähän hysteerikko olet. Mulle ei kande pikkutyttöjen v-lla. Morjes."

Kun Sara nosti tekstiviestin naamakirjaan, tuli lisää lunta tupaan: "No niin Sara, kuulinkin jo missipiireistä, että levittelet sontaa fb:ssä. Se on rikosilmoitus, jos puhut sontaa, nyt saat julkisuutta. Mä taisin varoittaa, että pelaat sairasta peliä. Tapaamisiin."

Hymyn juttu tuli ulos marraskuun alussa ilman Siepin kommentteja. Toimittaja kertoo siinä oman näkemyksensä yhteydenotostaan:

” Hymy yritti tavoittaa Saraa kommentoimaan asiaa, mutta missi ryhtyi leikkimään tekstiviestikuurupiiloa. Kun Sara vihdoin saatiin langan päähän, hän totesi, ettei halua kommentoida asiaa sanallakaan. Hän ei kiistänyt, eikä myöntänyt mahdollista suhdetta. Sitten Sara sulki puhelimen.
Myöhemmin Saralle tuli kuitenkin halu kommentoida asiaa, mutta sen hän teki helpoimman kautta, tekstiviestin saattelemana. Hän ei yhtynyt toimittajan käsitykseen suhteesta."

Hymy-lehti otsikoi jutun: Sara Sieppi iski taas kiekkotähden!

perjantai 9. marraskuuta 2012

Tuomas Lampela, 30 vuotta muusikkona!

Kantaesityksenä Pekka Pohjolan Bialoipokku-albumi sovitettuna jousille!

TUOMAS LAMPELA on musiikin tulisielu ja huippuammattilainen; kapellimestari, kuoronjohtaja, säveltäjä, sanoittaja, sovittaja sekä opettaja.
Hänen 30-vuotista muusikon taivalta juhlitaan Tornion Musiikkitalolla 24. marraskuuta klo 18.00 alkaen.
Konsertin kantaesityksenä kuullaan Pekka Pohjolan vuoden 1974 mestariteos Harakka Bialoipokku, jonka musiikin Lampela on sovittanut Länsi-Pohjan jousikvartetille.
- Ainakin itselleni tämä on huippujuttu. Olen tehnyt sovitustyötä pikkuhiljaa viimeiset kolme vuotta, Tuomas kertoo ja toivoo, että yleisökin pitää kuulemastaan.
Pekka Pohjolahan (1952-2008) oli tunnettua klassista musiikkisukua, jonka kauhuksi Pekka innostui popista Beatlesin Twist and shoutin myötä. Hän sukelsi kuitenkin piankin syvempiin vesiin ja loi maineensa basistina Wigwamissa ja ennen muuta soolourallaan, kirjoittaen ja esittäen omaperäistä sibeliaanista metsämusiikkia, jossa yhdistyi niin klassinen kuin kevytkin.
Harakka Bialoipokku, kertomus hullusta harakasta, oli hänen toinen albuminsa ja sen myötä
Pohjola tuli huomatuksi myös ulkomailla. Englantilainen progelevymerkki Virgin julkaisi sen nimellä B the Magpie.
TUOMAS LAMPELA  tutustui fuusio- ja progemusaan ja myös Pekka Pohjolan Harakka Bialoipokkuun 1980-luvulla muutettuaan kotikaupungistaan Rovaniemeltä Turkuun.
Alunperinhän Harakka Bialoipokun pääinstrumentit ovat Pohjolan soittama piano ja Pekka Pöryn, Eero Koivistoisen ja Paroni Paakkunaisen saksofonit, joten jousisoittimille sovittaminen ei ollut mikään helppo juttu.
- Tämän tyyppinen sovittaminen, joka on oikeastaan instrumentointia vaatii niin paljon aikaa, että täytyy olla vähän hullu tehdäkseen sitä. Harakka Bialoipokku kuulosti kuitenkin minun korvaani niin klassiselta musiikilta, että se piti mielestäni siirtää klassiselle kokoonpanolle. Sen voisin siirtää kyllä myös sinfoniaorkesterille, jos joku maksaisi siitä, Lampela huomauttaa.
Niin Pohjolalle kuin Lampelallekin on luonteenomaista monellakin tasolla rajojen rikkominen , mutta nämä sukulaissielut eivät kuitenkaan koskaan tavanneet.
- En valitettavasti päässyt koskaan soittamaan Pohjolan kanssa, mutta olen tuurannut häntä. Hänen serkullaan Olli Pohjolalla oli keikka, johon Pekan piti tulla basistiksi, mutta kuinkas ollakaan, Pekka oli ”kadonnut” ja Olli pyysi minut tilalle, Lampela muistelee.
Paitsi puolituntisen musiikkimatkan  Harakka Bialoipokun maailmaan , Tuomas Lampelan 30-vuotistaiteilijajuhla tarjoaa paljon muutakin.
- Tenori Aki Alamikkotervo on tulossa. Hänen kanssa olen tehnyt yhteistyötä pidemmän aikaa. Hän oli solistina kun tein Pohjan Mieslaulajien kanssa Eino Leino –levyn, mutta nyt hän laulaa Tornion Mieskuoron solistina. Melodonnat, jolle olen vuosien varrella tehnyt useamman sovituksen, esiintyy myös, samoin kuin Musatalon Sekakuoro, jonka olen koonnut konservatoriomme opiskelijoista. Konsertin juontaa Soiva Siili -kaksikko Markus Lampela ja Kyösti Salmijärvi, jotka varmastin jotain laulavatkin, Tuomas lupailee.
TUOMAS LAMPELAn pääsoitin on alttoviulu. Hän on opiskellut Lapin musiikkiopistossa ja soittanut Rovaniemen
kaupunginorkesterissa. Hän oli perustamassa myös aikansa yhtä Suomen parhaista isoista orkestereista Rovaniemi Big Bandiä, ennen kuin sai viran Turun kaupunginorkesterista 1980-luvun alussa. Päätyön ohella hän soitti Vilperin Perikunnassa ja Down By the Laituri-festivaaleilla, hän johti jousiorkesteria muun muassa Juliet Jonesin Sydämen ja Kolmannen Naisen taustalla. Hän veti myös Turun tuomiokirkon täyteen rockväkeä soittamalla orkesterinsa kanssa Albinonin Adagiota ja muita hitaita hittejä.
Levyllä Lampelan jousisovituksia voi kuulla muun muassa tangokuningas Kari Piiroisen ja Kolmannen Naisen levyillä, mutta parhaiten Tuomas muistetaan albumista Juicinfonia vuodelta 1991, jossa hän toimi sovittajana ja The New Generation Orchestran kapellimestarina.
- Idea oli Juice-diggari Jukka Helttulan. Heti kättelyssä sovittiin Atte Blomin kanssa, että konsertista tehdään levy ja haalin huippusoittajat Turun, Tampereen, Helsingin ja Radion sinfoniaorkestereista. Se äänitettiin Tampere-talossa ja se on edelleenkin ainut suomalaisesta musiikista tehty classic rock-levytys, Lampela kertoo.
Juice lauloi levylle Norjalaisen villapaidan, mutta ennen kaikkea levy osoittaa, että Juicen musiikki toimii ilman sanojakin. Muun muassa Pyhä toimitus on jopa alkuperäistä parempi.
- Heti tuon Juicinfonian jälkeen sain mahdollisuuden sovittaa Pave Maijasta. Sovitin hänen hittibiisit sinfoniaorkesterille ja kierrettiin sen kanssa muutamassa kaupungissa. Pave lauloi ja minä johdin sinfoniaorkestereita. Se oli hieno homma ja sen voisi toteuttaa hyvin täälläkin.
Viidentoista Turun vuoden jälkeen Tuomas siirtyi pikkuhiljaa pohjoisemmaksi, Meri-Lappiin ja täälläkin hän on ehtinyt olla jo monessa mukana.
Tuomaan on voinut vuosien mittaan bongata vaikkapa Kemin kaupunginorkesterin, Tornionlaakson Musiikkiklubin tai Lohijärven Kuohun keikoilta, mutta näkyvimmin tämä musiikin moniottelija on ollut Meri-Lapissa parrasvaloissa Pop & Jazz Konservatorio Lappian suurten menestyksekkäiden spektaakkelien isänä. Muun muassa proggikset Ultra Bra, My Name is Bond, Night on Disco Mountain, Santana, Finnhitit, Blues Brothers & Soul Sisters & Elossa saavat ensi vuonna myös jatkoa.
- Vuoden 2013 suurtuotanto on nimeltään Ranskalaiset Korot. Se on katsaus suomalaiseen jazziskelmään tai svengaavaan iskelmään vuosilta 1956-1963. Erik Lindströmin ikivihreiden ohella kuullaan Kärki-Helismaa- klassikkoita ja muita käännösiskelmiä, Lampela paljastaa.

maanantai 29. lokakuuta 2012

Bluesvientiä itärajan taakse!
OLLI ONTRONEN & MS
R O O T S Suomalainen bluesdelegaatio Olli Ontronen & Mighty Shitty ja Jussi "Jo`Buddy" Raulamo kotiutuivat eilen onnistuneelta Venäjän reissultaan. Vaikka ulkona arktinen meriviima hiukan puraisikin, valkoiseen lumivaippaan pukeutunut Murmansk otti Suomi-pojat lämpimästi vastaan.
Mighty Shitty-kitaristi Tuomas Laajoki kertoo, että bluestapahtuman lisäksi Murmanskissa Suomi näkyi muutenkin viikonloppuna, sillä siellä oli meneillään suomalaisen elokuvan viikko.
JO`BUDDY
Bluesin päätapahtuma oli perjantaina Ledokal-clubilla.
- Erityisesti Jo'Buddyn yhdenmiehenorkesteri-formaatti herätti huomiota. Venäläiset ihmettelivät  Jussin "polkulautaa" sekä ihastelivat hänen primitiivistä soundiaan.
- Myös meidän uusittu bluesohjelmisto toimi hyvin ja yleisöstä  musa toi mieleen niin Rollarit kuin King Crimsoninkin!
Klubikeikalla paikalla oli myös Murmanskin pitkänlinjan musiikkiaktiiveja kuten Sergei Filippov, jonka kanssa Laajoen mukaan hierottiin yhteistyökuvioita. Mies soittaa muun muassa Back to USSR-yhtyeessä yhdessä Suomen konsuli Martti Ruokosken kanssa.
Lauantaina bluespoppoo piti sitten parituntisen klinikan musiikkiopiskelijoille paikallisessa collegessa.
- Jussi esitteli omaa tyyliään sekä kertoili biisiensä tarinoita, sisältöä ja hänen musiikin tärkeintä sanomaa, Everythings gonna be allright. Venäläinen yleisö palkitsikin Jussin spontaaneilla  aplodeilla.
- Ollin osuus taas  sisälsi samankaltaisesti erityyppisiä bluesbiisejä joissa hän esitteli huuliharpun soittoa ja sen kikkoja. Yleisö sai esittää myös kysymyksiä ja eniten ihmettelyä herätti Ollin käyttämä huuliharppumikrofoni.
- Kaikkinensa huippureissu  ja oli tosi hienoa huomata jälleen kerran kuinka yhdistävä musiikki voi olla, Tuomas Laajoki toteaa tyytyväisenä. 

sunnuntai 28. lokakuuta 2012

Levylautakunta: Juha Alvari kuulostaa Kake Randelinilta!
Tarja Närjen juontaman Radio Suomen Levylautakunnan arvosteltavana oli taas kuusi erilaista laulua. Mukana oli myös keminmaalaisen iskelmälaulaja Juha Alvarin uusi sinkku Liian paljon liian lujaa (sanat Jari Vesa/ sävel Anders Skott),jolla hän mollivoittoisten laulujen jälkeen panee rokkivaihteen päälle. Tässä Levylautakunnan kommentit:
Musiikkituottaja Juha Pekka Sillanpää: " Alusta tuli jostain mieleen Kake Randelin.   Tuossa oli otettu käyttöön paljon hyväksitodettuja tehokeinoja. Iskelmän rautalankapuolueen edustaja. Radiokuuntelua varten paljon knoppeja. Paljon tehty perinteisen oikein. Saas`nähdä kuinka tää tarttuu.
Laulaja ei erottunut millään lailla. Ihan basic. Annan 7, koska tässä oli varmoja elementtejä, jotka toimii."
Tangokuningas Pekka Mikkola: "Tuli mieleen hetken Randelin ja jonkinlainen Yölintu-poljento. En nähnyt mitään erilaista uutta. Laulaja massaanuppoava vakio. Käytetty paljon varmasti toimivaa. Komppaan JiiPeetä, mutta annan 6."
Juontaja Juha Blomberg:" Mä putosin vielä kauemmaksi Irwiniin asti, mutta kyllä se Kake Randelin oli siellä...Yölintu, Marko Haavisto & Poutahaukat. Kaikki helmet ja knopit mukana. Menee Fiksut pärjää aina-muottiin ja kouluarvosanaosastossa 4:een...Vaikka kuinka yritän, tyrin tän-osastoa."
Tulokset: 1.Eve’s: Jumalainen näytelmä  24p / 2.Anneli Saaristo: Kaksi kultarengasta  22p / 2.Don Johnson Big Band: What time it is ? 22p / 4.Seppo Alvari: Liian paljon, liian lujaa  18p / 5.Koskelainen: Ohitustie  16p  / 6.Jukka Ässä: Radanvarsikaupunki  15p. 
Countryrokkari Ted Russell Kamp Ylläkselle!

Syvän etelän maustein countryrockia paiskova Ted Russell Kamp saapuu tammikuussa Kalifornian lämmöstä Lapin pakkasiin ja esiintyy Ylläs Jazz Bluesissa.
Keikkaa ei kannata missata, sillä Ted esiintyy suomalaisten huippumuusikoiden kanssa. Hänen taustallaan kitaroita soittavat ja stemmoja laulavat Tokela ja Tommi Viksten ja rummuissa on Janne Haavisto.
Ted Russell Kamp on multi-instrumentalisti ja laulaja-lauluntekijä. Ylläkselle hän saapuu uunituore seitsemäs albumi Night Owl takataskussaan. 
Lauluissa hänelle tärkeintä on tarinankerronta ja esikuvinaan hän pitää muun muassa Kris Kristoffersonia, Jackson Brownea, Doug Sahmia ja Buddy Milleriä
Musiikille Ted omistautui collegen jälkeen. Syntymäkaupungissaan New Yorkissa hänellä oli trio Ponticello, joka levytti neljä albumia. Muutettuaan Los Angelesiin 2001 hän toimi sessiomuusikkona ja soitti musiikkia laidasta laitaan, kunnes tapasi Shooter "Waylonin poika" Jenningsin. Hänen 357`s-yhtyeen  basistina Ted viihtyi neljä vuotta kirjoittaen muun muassa Jenningsin esimmäisen isomman menestyshitin Steady at the wheel, kunnes keskittyi enemmän omaan soolouraansa.
Suomalaissoittajat tapasivat Tedin ensimmäisen kerran pari vuotta sitten, kun hän kiersi kitaransa kanssa soolokeikoilla pitkin Eurooppaa ja päätyi Helsinkiin.
- Yhteinen frendi kehoitti minua ja Tokelaa hankkiutumaan the Munsonsin kanssa saman katon alle Sir Einoon konsertoimaan. Omien settiemme lisäksi päädyttiin esittämään myös muutama numero kolmeen pekkaan  ja lopputulos miellytti meitä kaikkia suuresti.
- Sen jälkeen pyörittiin  pari päivää yhdessä ja eron hetkellä Ted lausui sanat: "guitar - I do OK. Bass - I'm a motherfucker! " Tulen takaisin loppukesästä basson kanssa, hoitakaa jostain rumpali ja aletaan rokkaamaan. Sitten otin puhelimen kouraan ja soitin Jannelle ja ekat yhteiskeikat tehtiin elokuussa 2011, Tommi Viksten muistelee.
Muusikoista vielä. Tommihan on soittanut kitaraa muun muassa Kauko Röyhkän, Tuomari Nurmion, J. Karjalaisen ja Värttinän kanssa.  Tuottajana hän on saattanut Karjalaisen, Nurmion, Topi Sorsakosken ja Vesa-Matti Loirin levyjä maailmaan.Tokelan kanssa, Munsons-duon ohella, heitä yhdistää The Slippers.(Viksten on tavannut Lady Gagan henkilökohtaisesti.)
Tokela muistetaan parhaiten Melrose-yhtyeen nokkamiehenä. 1990-luvulla hän kierteli maailmaa Leningrad Cowboysin riveissä. The Slippersin lisäksi hän soittaa pubirockia Homers-kokoonpanossa.(Tokela on todistettavasti keskustellut Mark Messierin kanssa.)
Janne Haavisto on piessyt rumpuja 8-vuotiaasta asti muun muassa J. Karjalaisen, Laika & The Cosmonautsin, Eero Raittisen, Mikko Kuustosen ja The Latebirdsin
kanssa. Hän on tuottanut lukuisia albumeita, tähtiniminä J. Karjalainen, Värttinä, Tuomari Nurmio, Jukka Poika, Jorma Kääriäinen, Irina Björklund ja the Munsons. (James Brown on halannut Haavistoa.)

perjantai 26. lokakuuta 2012

BLUES NEWS:Greedy Pig on kuin hyvä viski, joka paranee vanhetessaan!

Roots-musiikin laatulehti, yksi maailman vanhimmista blueslehdistä Blues News on tehnyt napakan jutun Greedy Pigistä ja kyytipoikana on toimittaja Riku Metelisen asiantunteva levyarvostelu  Boogiedrilleristä. Hän kirjoittaa pitkäsoitosta muun muassa: 
Me kaikki tiedämme kuinka suuri merkitys aloituskappaleella on levyllä. Mikäli se ei kolahda, saattaa koko albumi jäädä vähäiselle kuuntelulle tai kenties kokonaan kuuntelematta.
Greedy Pig ei ole riskejä ottanut, vaan on laittanut levyn alkuun kunnon rykäisyn. Dr. Feelgood- ja Inmates-tyylinen harpulla ryyditetty Bad Voodoo tuskin jättää ketään kylmäksi. Eikä jatkossakaan armoa anneta tai kuvia kumarreta.
NYT MYYNNISSÄ!
ZZ Topin La Grangen, eikun siis tietenkin John Lee Hookerin Boogie Chillunin teemaa lainaava Secondhand Blues on Billy Gibbons-kitaroineen tietenkin kunnianosoitus menneelle mestarille.
Akustisvoittoinen High Wide And Handsome menee Lynyrd Skynyrdin tontille. Päätösraidat, hiukan perinteisemmällä soundipolitiikalla toteutunut Perusräkä Boogiedriller sekä Neighbourhood, täydentävät kokonaisuutta mukavasti. 
Nimikappale edustaa levyn parasta antia ja Neighbourhood on kuin Tuomari Nurmio ja Dave Lindholmin linnanjuhlien jälkeinen autotallijami.
Tällä levyllä Greedy Pig soittaa itsensä näköistä musiikkia ja vahvistaa sitä kuvaa, että he ovat rouhean meiningin sanansaattajia. Näyttämisen tarvetta tai kuninkaana kukkoilua ei ole. Tämä on sitä rehellistä perusduunarin juurihoitoa, jollaista on hetken jo odotettukin. Hannu Leiden on onnistunut tuotannossaan vähintäänkin kiitettävästi. Soundit ovat asiaan kuuluvasti sopivan raa`at ja meno messevää. 
Levy huokuu herrojen vilpittömästä rakkaudesta rock`n`rollin esittämiseen. Kyllä tämän parissa viihtyy vielä pitkään.