torstai 30. syyskuuta 2010

Läjän parhaat sarjakuvakirjaksi!Millainen oli Big Brother 20 vuotta sitten, miksi Johan Sebastian Bach pukeutui kumiin ja mitä Kekkonen ja Elvis harrastivat vapaa-aikana?
Kaiken tämän kertoo torniolainen rockin renesanssimies Läjä Äijälä sarjakuvissaan, jotka on nyt pakattu yksiin kansiin.
Äijälä toimitti 1990-luvun alussa X-sarjakuvalehteä, johon piirsi ja jota julkaisi torniolaisella Ismon Karkean Brutaalit Aavikko Levyt-merkillä, jonka ykkösmyyntivaltti olivat tietenkin Terveitten Käsien levyt.
X-lehti omistautui oudolle suomalaiselle sarjakuvalle. Se oli sensuroimaton ja rohkea purkaus. Se hätkäytti S/M -seksillä, erilaisilla alakulttuureilla ja sai aikanaan lukijansa punastumaan.

Syyttä suotta Läjän kädenjälki sarjakuvataiteilijana on jäänyt musiikin varjoon.Hänen X-lehteen tekemät työt ovat omintakeisista ja synkistä teemoista huolimatta humoristisia ja piirtäessään hän on yhtä ehdoton kuin musisoidessaankin.

keskiviikko 29. syyskuuta 2010

Adorenan ensilevy Kimen johdolla!

Useimmat merilappilaiset iskelmätulokkaat äänittävät levynsä Greatsounds-studiolla Kemin Lautiosaaressa. Näin on tehnyt myös seskaröläinen Adorena Thorn. Studiota pyörittää Kimmo "Kime" Klemettinen, multi-instrumentalisti ja laulaja, jota kuullaan usein Men In Blackissä. Samainen yhtye on myös Jari Sillanpään ja Pentti Hietasen luottosäestäjä.
Adorena Thornin laulua kuulin ensi kerran muutama vuosi sitten, kun kävin tekemässä juttua hänen miehestään Carl-Ericistä.Tämä Ruotsin Karungista lähtöisin oleva suosittu iskelmäartistihan oli 1960-ja -70-lukujen taitteessa usein Svensktoppenissa!
Thornit avioituivat 2000-luvun alussa ja muuttivat muutama vuosi sitten Amerikasta Haaparannalle ja perustivat aasialaisia tuotteita myyvän liikkeen.Nyt tämän viikon alussa he muuttivat Tukholmaan.
- Meille jää vielä Seskarön talo, joten kesät vietetään varmasti pohjoisessa ja talvellakin käydään, jos levytetään uusia lauluja. Me molemmat haluamme tehdä jatkossakin yhteistyötä Kimmon kanssa, Adorena vakuuttaa.
Kaunisääninen Adorena on laulanut paljon kotimaassaan Filippiineillä bändien solistina, esiintyen ravintoloissa, kasinoilla ja hotelleissa ja myöhemmin Carl-Ericin kanssa niin Hawajilla kuin Haaparannallakin, mutta pitkään Greatsounds-studiossa tehty CD on hänen ensimmäisensä.
Levy sisältää Adorenan itse tekemiä lauluja, joissa musikaalien maailma sekoittuu Abba-ja Celine Dion-tyyliseen poppiin. Adorena tekee musiikkia, jossa korva lepää ja hänen positiivinen elämänasenne heijastuu niin hänen tulkinnastaan kuin teksteistäänkin: Go on, move on/ Now is a new day/ New hope, new life to begin.
Adorena ei tunne nuotteja, mutta lauluja häneltä syntyy helposti.
- En myöskään soita mitään soitinta. Yksinkertaisesti minä hyräilen ja kirjoitan tekstiä samaan aikaan. Olen kuullut että se on harvinaista. Joskus laulut syntyvät myös nukkuessa ja aamulla herätessä, ne ovat vielä muistissa. Olen saanut lahjan, jota yritän nyt käyttää parhaani mukaan.
Hänen pöytälaatikostaan löytyy kymmenittäin kappaleita, joita hän on työstänyt yhdessä Kimmo Klemettisen kanssa. Tällä hetkellä Adorena jänniittää kuinka hänen käy, sillä muutama laulu on lähetetty Ruotsin viisuihin.
- Lähetin kolme kappaletta ja toivon, että edes yksi menee läpi, mutta mukana on yli 3000 laulua. Minun suunnitelmani on kuitenkin, jos täällä Ruotsissa ei tärppää, lähetän laulujani Suomen ja ehkä Norjankin viisukarsintoihin.
Adorenan ja Carl-Ericin tärkein Tukholmaan muuton syy on, että molemmat haluavat satsata laulamiseen, sillä tärkeät kontaktit luodaan etelässä. Adorena on tehnyt oman käyntikorttinsa ja Carl-Eric aikoo myös palata parrasvaloihin.
- Kaikki hänen vanhat tuottajansa ovat kannustaneet häntä ja monet ihmiset ovat tulleet kysymään häneltä, milloin teet levyn. Hänet muistetaan vielä ja mikä parasta Carl-Ericin ääni on entisellään, sanoo Adorena, jonka lauluja tullaan kuulemaan myös hänen miehensä comeback-levyllä.
Adorena Thornin CD:tä voi ostaa Haaparannan PM Data:sta (Rustan vierestä) tai ladata netistä.

sunnuntai 26. syyskuuta 2010

Arjan kesähitti netissä!Heinäkuisessa Seinäjoen tangomarkkinoiden finaalissa ensimmäinen tangokuningatar Arja Sipola teki näyttävän paluun estradeille. Hän tulkitsi tangomarkkinoiden sävellys- ja sanoituskilpailun toiselle sijalle nousseen Mika Jämsän säveltämän ja Kaje Komulaisen sanoittaman tangon Taas lasken tiilten päät. Kesällä kappale nousi Radio Suomen Soitetuimmat-listan ykköseksi ja nyt tuo dramaattinen melodia ja Arja Sipolan vaikuttava tulkinta on nähtävissä ja kuultavissa YouTubessa ja YLEn Elävässä arkistossa. Käy katsomassa täältä! (Kuva: Kari Tykkyläinen)
Virve sai Kari Tapiolta nimmarin!
& muuta viihdesilppua
– On se sitten kumma juttu, kun ei Helsingissä ehdi kollegoita tapaamaan, Virve Rosti tokaisi MTV3:n Viihdeuutisille.
Laulajatar paljasti nmittäin, että vain pohjoisessa tähtiartisteilla on aikaa toisilleen. Esimerkkinä Virve kertoi tapauksen, kun Menneisyyden Vangit oli ruskakeikalla Äkäslompolossa ja yhtyeen basisti halusi Kari Tapion nimmarin ystävälleen syntymäpäivälahjaksi.
Tapio esiintyi Yllästunturin toisella puolen, jonne Virve körötteli sitten komeaa maisematietä pitkin. Virve vaihtoi kuulumiset Karin kanssa ja palasi takaisin nimmarin kanssa.
~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~
Diili-ohjelman suosikkipojaksi on nousemassa Äkäslompolon kyläkauppias Sampo Kaulanen. Railakasta poikamieselämää viettävä Sampo rakennutti keskelle kylää ostoskeskuksen ja avajaisissa kansaa viihdyttivät komeasti Hanoi Rocks ja Paula Koivuniemi. Sen jälkeenkin säpinää ja tempauksia on riittänyt ja kauppakeskuksen parkkipaikalla on zumbattu muun muassa Suomen ennätys. Tässä Sampo laulattaa pikkuporsasta Diili-puku päällä!
~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~
Tanssii Tähtien Kanssa-ohjelman ensimmäinen jakso keräsi 1,1 miljoonaa katselijaa. Tornio-lähtöisen Jukka Voutilaisen ja Kemi-lähtöisen Irmeli Louerannan tyttären Lauran (+Marko Keräsen) cha-cha sai tuomariston haltioihinsa, mutta varsinainen Lapin edustaja Antti Tuisku sai täystyrmäyksen. Hevikirves Jone Nikula vertasi Anttia peuraan ajovaloissa.
~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~
Nyt kun Kurhiset ja Nykäset ovat eronneet, Tuksu Tukiainen ja Arto Länsman ovat menossa vaihteeksi yhteen. Sähköasentaja Länsman on muuttamassa Facebookin mukaan Helsinkiin. Kotikylässään Ivalossa hänet tunnetaan työmiehenä, jota eivät koske työaikain lait eli hän menee ja tulee miten haluaa, niinpä viimeinen oljenkorsi Artolla on ollut Kuukkeli, jossa hän on toiminut yleismies Jantusena.
~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~
Psss...Jos tällaiset uutiset eivät kuulu mielestäsi Väylän Pyörre Uutisiin, esitä vastalauseesi arto.junttila@pp.inet.fi
Tim toi jazztähdet pohjoiseen!

Tim Hagans jättää Norrbotten Big Bandin. Viisitoista vuotta orkesteria johtanut muusikko aikoo luulajalaisen NSD-lehden mukaan lähitulevaisuudessa keskittyä trumpetin soittoon, säveltämiseen ja keikkailuun New Yorkissa muun muassa Joe Lovanon kanssa. Keväällä ilmestyy myös levy Live At Birdland Palmetto recordsin kautta, jolla hänen panos on vahva.
Johtajakaudellaan Hagans on nostanut Norrbotten Big Bandin Euroopan parhaiden joukkoon. Idearikas kapellimestari on ylittänyt myös musiikillisia raja-aitoja sekoittaen milloin joikua, milloin hiphoppia ja milloin jotain muuta nykyhetken maailmanmusiikkia ison orkesterin sointiin.
Vaikka hänen työnsä ensi vuoden alussa Luulajassa päättyy, hän lupaa haastattelussa, että yhteistyö jatkuu. Vakuutteluista huolimatta menetys on kuitenkin suuri ja kuulijoille lähtö merkitsee sitä, ettei näillä kulmilla enää nähdä entisessä määrin maailmantähtiä tyyliin Peter Erskine, Tim Ries, Bernard Fowler, David Liebman, Joe Lovano, Randy Brecker ja Rufus Reid. Useat näistä nimiartisteistahan vierailivat esiintymässä myös Suomen puolella, Tornion Musiikkitalolla.
Tim Hagansin uran alkoi komeasti Stan Kentonin ja Woody Hermanin isoissa orkestereissa, mutta hän ei ole pelkästään bigbandmuusikko, sillä hän on soittanut aiemmin pienemmissäkin bändeissä Joe Lovanon, Dave Liebmanin ja Bob Beldenin kanssa. Hän on vieraillut myös Yellowjacketsissa ja Steps Aheadissä ja soittanut muun muassa Thad Jonesin, Ernie Wilkinsin ja Dexter Gordonin kanssa. Lisäksi hän on kuulunut The Blue Note All Starsiin. Ruotsissa hänet tunnettiin jo ennen Norrbottenin pestiä, sillä hän vaikutti 1970-luvun lopussa myös Malmössä.
NSD-lehden mukaan Hagansin lähdön myötä vuonna 2011 taiteellinen johtaja-nimike häviää ja Norrbotten Big Bandiä tulevat johtamaan ensi vuonna ainakin Håkan Broström, Outi Tarkiainen ja Helge Sunde.

NBB & Randy Brecker: Some skunk funk

lauantai 25. syyskuuta 2010

Viva Las Vegas-show Umpitunneliin!
Elvis, Roy Orbison ja Marilyn Monroe. He kaikki olivat oman aikakautensa supertähtiä, joiden esittämä musiikki ja elokuvat yhä edelleen elävät vahvasti ihmisten sydämissä.
Viva Las Vegas on revyy-tyyppinen show, jossa voit tavata nämä kuolemattomat tähdet, kuulla heidän hittejään sekä nähdä
mitä tapahtuu, kun Elvis, Roy ja Marilyn tapaavat. Orbison ja Elvis esiintyivät aikoinaan yhdessä, mutta tiettävästi Monroe ei tavannut heistä kumpaakaan.
Show avaa näyttävästi perjantaina 1.10.2010 uuden ilmeen saaneen Umpitunnelin, joka saa lisämausteeksi nimen Be-Bop.
-Umpitunnelin nimi ei siis katoa mihinkään ja jatkamme samoilla linjoilla. Panostamme edelleen ykkösbändeihin, mutta laajennamme ohjelmakirjoamme.Tulemme ottamaan mukaan enemmän Viva Las Vegas-tyylin show- ja kabaree-meininkiä, Reijo Angeria paljastaa ja kertoo, että paikan viihtyísyyteen on myös satsattu stailaamalla ja uusimalla kalustoa.
Viva Las Vegasin esiintyjinä nähdään Suomen parhaimmistoon lukeutuvat solistit ja muusikot! Ja kaikki kappaleet kuullaan aidosti Cool Company-bändin säestyksellä .Luvassa on myös upeita yhteisnumeroita!
Äskettäin ensimmäisen suomenkielisen albuminsa julkaissut Aron alias Juha Leppänen (yläkuvassa) pystyy tarjoamaan runsain mitoin nähtävää ja kuultavaa kaikilta Elviksen vuosikymmeniltä. Hän on suosittu artisti kaikenlaisissa Elvis-muistotapahtumisssa ja 1950-luvun setti kelpaa myös rockabillybileisiin. Hän sai Elvis-pureman kymmenvuotiaana ja tyylille uskollisena näyttävät asut vaihtuvat tiuhaan ja mieluiten keikoilla hän liikkuu vaaleanpunaisella Cadillacillaan, aina kun sää sen sallii.

Marilyn Monroena nähdään jazzpiireistä tuttu lahjakas Tuija "Gilda" Kallonen ja Roy Orbisonin roolissa Valeri "Wallo" Manninen, joka on esiintynyt muun muassa Danny-showssa ja sijoittunut MTV3:n Tie tähtiin-kisassa toiseksi
Viva Las Vegas esitetään Tornion Umpitunnelissa myös lauantaina 2. lokakuuta ja juhlan kunniaksi molempina iltoina kaikki ennen klo 24.00 tulleet pääsevät sisälle ilmaiseksi.
Ohh my love miellytti Levylautakuntaa! Hämärästä aamunkoittoon-yhtye Pellosta voitti kappaleellaan Ohh my love ylivoimaisesti jokaviikkoisen Radio Suomen Levylautakunta-ohjelman. Musiikkitoimittaja Tarja Närhen johdolla kokoontuneet asiantuntijat Antero Mertaranta, Kalevi Pollari ja Juha-Pekka Sillanpää antoivat Jukka Koivumaan tekemälle laululle 28 pistettä ja jakoivat yhtyeen ensisinglelle kannustavia kommentteja: "Oikeasti tyylikästä kaiun käyttöä. Tätä kuuntelisi lisää!"/ "Erittäin makaaberi ja vangitseva tarina. Tämä oli tästä setistä, joka jäi mieleen!" / "Sähkökitaran soundi oli oikealla tavalla rouhea. Vain kitarasooloa jäi kaipaamaan!"
Muut laulut Levylautakunnan hampaissa olivat Sheryl Crown Sign your name (18 pistettä), Jukka Huhdan Ota nyt (17 pistettä), Los Lobosin Yo Canto (17 pistettä), Martti Servon & Napanderin Tunneihminen (17 pistettä) ja Bad Ass Brass Bandin Kosto murheet vei (16 pistettä).

keskiviikko 22. syyskuuta 2010

Hardcore Superstar, Tattoo-tapahtuman livetäky! Perinteinen Tornion Lapland Tattoo Weekend toi pari vuotta sitten kemuihinsa ruotsalaiset rockriiviöt Backyard Babiesit. He saivat aikaan yleisöryntäyksen Umpitunneliin ja nyt tapahtuman puuhamiehet yllättävät jälleen. Torniossa rokkaa nimittäin 12. helmikuuta yhtä kova, jos ei rankempikin livepoppoo Hardcore Superstar.
Yhtye perustettiin Göteborgissa jo 1990-luvun lopussa, mutta mielellään se aloittaa ajanlaskunsa vuoden 2005 albumista Hardcore Superstar. Tuolloin yhtye teki paluun yhdeksän kuukauden tauon jälkeen. Jatkuva tiukka levy ja kiertue-tahti oli vaatinut veronsa ja taukoa oli pakko pitää. Bändi oli loppuunpalanut.

Soittotaidosta yhtyettä ei ole koskaan moitittu, eikä melkein kylmiltään pääsy Lemmyn ja AC/DC:n lämppäriksi ollut ihme. Se nosti itsetuntoa ja lisäsi levymyyntiä, mutta oma juttu oli hukassa. Albumeillaan se tarrautui enempi ja vähempi esikuviinsa. Milloin se halusi kuulostaa Misfitsiltä, milloin Aerosmithiltä, milloin jopa Oasikselta...
Kun eräs levyarvostelija mainitsi provosoiden kritiikissään, että Hardcore Superstar ei ole verrattavissa genrensä suurimpiin nimiin eikä edes viittätoista minuuttia julkisuudessa viihtyneeseen Bang Tangoon, yhtye vetäisi herneet nenään ja vastaisku tuli No Regrets-albumin biisillä Thank You (For Letting Us Be Ourself). Oltiin jo aika herkässä tilassa ja tilanne kärjistyi lopullisesti New Yorkin konsulaatissa järjestettyyn tilaisuuteen, jossa kitaristi Thomas Silver löi nyrkillä Aftonbladetin arvostettua skribenttiä Fredrik Virtasta ja juttu paisui tietenkin keltaisessa mediassa kuin pullataikina.Eräässä Soundin arvostelussa heitettiinkin osuvasti, että Hardcore Superstar kaipasi vielä aikuiseksi kasvamista ja itseironiaa.
Aikalisä oli pakko ottaa ja se teki bändille hyvää. Elettiin hetki tavallista elämää. Yksi meni naimisiin, yksi osti talon ja yksi sai tyttären. Akut latautuivat ja Hardcore Superstar palasi vuonna 2005 uudestisyntyneenä. Jo ennakkomaistiainen Wild boys nostatti odotukset korkealle ja siitä tuli Ruotsissa vuoden hardrocksinkku.Pian sen jälkeen albumi sai kriitikot puolelleen ympäri maailman. Levy sisälsi kauttaaltaan vahvoja lauluja kuten We don't celebrate Sundays, My good reputation ja Bag on your head, jotka jatkoivat hittiputkea.
Hardcore Superstarin kotikaupunki on siis Göteborg, jolle yhtye merkitsee samaa kuin Sonata Arctica Kemille. Bändejä yhdistää myös sama levy-yhtiö Nuclear Blast records, joten Hanoi Rocks-tyylisen hail-hail rock`n`rollin lisäksi yhtyeen musassa on mukana myös silaus metallia. Viime vuonna yhtye teki ensimmäisen levynsä Beg For It firmalle, mikä oli piste iin päälle. Hyväksytty leima oli hankittu ja vakityöpaikka saatu.
Seuraava Hardcore Superstarin albumi Split Your Lip ilmestyy marraskuun 26.päivä ja Tornion Lapland Tattoo Weekend-keikka on osa heidän maailmankiertuettaan.

TV-klippi Split Your Lip-albumilta: Here Comes That Sick Bitch Again
EXPRESSEN: Eld,rök och sprudlande energi!
Lippuja voi ostaa tästä päivästä lähtien ennakkoon Umpitunnelista ja Lippu.fi :n sivuilta!!!

tiistai 21. syyskuuta 2010

Wimme Kiinassa!

Wimme Saari kiertää yhtyeensä kanssa Kiinaa tämän viikon. Modernin joiun taitaja esiintyy kolmesti Shanghaissa, missä ohjelmassa on myös ulkoilmakonsertti Shanghain maailmannäyttelyn Eurooppa-lavalla, ja neljällä muulla paikkakunnalla ympäri maata. Kiertueohjelmaan kuuluvat Tianjin, Beijing. Hangzhou ja Zhenjiang. Wimme soittaa sekä festivaaleilla, konserttisaleissa että klubeissa.
Wimmen yhtyeessä soittavat joikaaja Wimme Saarien lisäksi Tapani Rinne (puhaltimet), Matti Wallenius (akustiset kielisoittimet) ja Juuso Hannukainen (lyömäsoittimet). Elektroniikasta vastaa Tuomas Norvio.
Wimmen uusin albumi Mun julkaistaan Kiinassa ensi vuonna. Levy palasi syyskuussa Euroopan Maailmanmusiikki-listalla Top 20:een jo viidenneksi kuukaudeksi.

maanantai 20. syyskuuta 2010

Rare Exports jenkkilevitykseen!

Amerikkalainen levitysyhtiö O-Scope vie Jalmari Helanderin ohjaaman kotimaisen mustan komedian Rare Exports Pohjois-Amerikan valkokankaille.
Jännitysfantasia napattiin jenkkilevitykseen suoraan Toronton elokuvafestivaaleilta. Levitysyhtiö Oscilloscopen johtaja, Beastie Boys –bändistä tunnettu MCA alias Adam Yauch kommentoi elokuvaa yhtiön lehdistötiedotteessa:
- Tämä on todella ainutlaatuinen elokuva, kuvaus poikkeuksellista ja Jalmarin ajoituksentaju täydellistä. Minua houkuttaisi sanoa, että elokuvassa Coenin veljekset kohtaavat Grinchin, mutta Rare Exports on niin omaperäinen, että pidättäydyn vertauksista ja sanon yksinkertaisesti tankatkaa moottorikelkkanne, ladatkaa haulikkonne ja antakaa palaa, sillä aiomme vapauttaa tämän pirulaisen häkistään jouluksi leffateattereihin.
Toloselta virsilevy loppuvuodesta!
Jukka Tolonen äänittää paraikaa virsilevyä. Virret perustuvat vanhoihin suomalaisiin toisintoihin.
Projektissa ovat mukana: Jukka Tolonen, tuottaja, laulu, piano, basso ja kitara, Dimitri Tolonen rummut, Johanna Tolonen laulu, Minna Raskinen kantele, Juhani Aaltonen huilu ja Marzi Nyman, toinen tuottaja ja kitara.
Levyn ilmestymisaika syys-talvi 2010.
Lisää aiheesta TÄÄLTÄ!
Raubtier Haaparannalta Tavastialle!
Haaparannan rockylpeys Raubtier esiintyy suomalaisen rockin pyhätössä Tavastialla 3. joulukuuta. Yhtye soittaa osana kiertuetta, jonka valovoimaisin nimi on bändi Sabaton. Helsinkiin seurue rantautuu komeasti risteilyltä Silja Symphonyltä, jossa kuullaan myös komea kattaus ruotsalaista metallia.
Loppuvuoden aikana Raubtier tekee parikymmentä keikkaa Ruotsissa ja Suomessa. Samalla se vauhdittaa uuden albuminsa Skriet Från Vildmarken myyntiä, jonka julkkareita juhlitaan Haaparannan Folkets Husillä 24. syyskuuta.
Korpikyläläisen metsätyömiehen ja musiikinopettajanakin toimivan Pär Hulkoffin äkkiväärä suo, kuokka ja Jussi-metalli yhdistyneenä moderniin saksalaiseen tekno-ja marssimusiikkiin on saanut vuosi vuodelta yhä enemmän uusia ystäviä. Kaikkihan alkoi rullata loppuvuodesta 2008, jolloin sinkku Kamphund ilmestyi. Kävijöiden määrä MySpace-ja YouTube-sivuilla kasvoi räjähdysmäisesti. Tällä hetkellä klikkaajia on yli 270 000. Myös esikoisalbumi Det Finns Bara Krig kelpasi monelle ja parhaimmillaan levy oli viime vuonna Ruotsin listalla sijalla 17.
Uutuusalbumi Skriet Från Vildmarken eli Erämään Kutsu suomalaisittain kuullaan Folkkanilla ensi perjantaina klo 20 alkaen (Suomen aikaa). Kauppoihin levy tulee muutamaa päivää aiemmin. Ennen Raubtieria yleisöä lämmittävät kipinämikot rajan takaa elikkä Free Ride.
Ennakkomaistiaiset: Värlsherravälde & Lebensgefahr

sunnuntai 19. syyskuuta 2010

Angelina Jolien setä palaa pohjoiseen! Americanaa puhtaimmillaan esittävä newyorkilainen Chip Taylor palaa Luulajaan 27. päivä ja Kiirunaan 29. päivä syyskuuta. Mukanaan hänellä on huippukitaristi John Platania, joka nousi maailman tietoisuuteen Van Morrisonin klassisella albumilla Moondance ja on sen jälkeen keikkaillut muun muassa Don "American Pie" McLeanin, Randy Newmanin ja Bonnie Raittin kanssa. Edellisen kiertueen tavoin Chipin bändiin kuuluvat myös kiirunalaisen Willy Clay Bandin Örjan Mäki ja Björn Pettersson.
Paitsi laulaja, Chip Taylor, oikealta nimeltään James Wesley Voight, on hyvä jutunkertoja ja hänellä tarinoita riittää. Musiikkipiirien lisäksi hän tuntee hyvin näyttelijät, sillä Jon Voight on hänen veljensä ja Chip on Angelina Jolien setä.
Taylor esittää keikoillaan tuoreen kokoelmalevynsä, James Wesley Days: The Best Of Chip Taylor, lauluja. Tupla-CD sisältää Taylorin tuotannon parhaat sen jälkeen kun hän palasi musiikkikuvioihin 1990-luvun lopussa. Levyillä hän duetoi muun muassa Carrie Rodriguezin, Lucinda Williamsin, Guy Clarkin ja John Prinen kanssa. Yhtään väheksymättä yhteistyötä ruotsalaisen Jill Johnsonin kanssa ja heidän uutta versiota Angel of the morning-kappaleesta.
Isänsä tavoin Chip oli nuorena golfammattilainen, mutta ura katkesi loukkaantumiseen. Sen jälkeen hän rupesi kirjoittamaan lauluja.1960-luvulla hän kirjoitti useamman ison hitin, mikä johti menestyksekkääseen artistiuraan countrymusiikissa. Mutta muutaman vuoden jälkeen hän kiinnostui korttipelistä ja hevosista ja hän tienasi 20 vuotta leipänsä ammattilaispelurina, jonka jälkeen oli aika vaihtaa taas takaisin musiikkiin.

lauantai 18. syyskuuta 2010

Jimin kuolemasta 40 vuotta! "Rakastin Hendrixiä, tapaa miten hän soitti. Kukaan muu ei soittanut kuin hän, eikä tule soittamaan. Hän soitti kitaraansa kuin naista. Hän soitti kaikki sen muodot ja paljasti sen salat." (Neil Young)

Kitaristi Jimi Hendrix kuoli Lontoossa saksalaisen tyttöystävänsä Monika Dannemanin asunnossa 18.syyskuuta 1970. Kuolinsyyksi todettiin omaan oksennukseen tukehtuminen yhdistyneenä barbiruaattien yliannostukseen. Hän ei siis ollut huumeiden uhri, mutta oli ottanut liian monta unitablettia.

Viimeisen keikkansa Jimi soitti Isle of Wightin festivaaleilla ja viimeisen biisinsä livenä Ronnie Scottin klubilla Eric Burdonin War-yhtyeen kanssa.
Jimi Hendrix päästi elinaikanaan julkisuuteen vain viisi albumia: Are You Experienced?, Axis: Bold As Love, Electric Ladyland, Band of Gypsies ja Cry of Love, mutta hän jätti jälkeensä kymmeniä tunteja hylkäämiään nauhoja. Vielä kun näihin lisätään uusintaotot ja kaiken maailman livetaltioinnit, myyntimiehillä riittää kaupattavaa vielä pitkään.
Matkan varrelle mahtuu jo kaikenlaista. Omituisin, mitä korviini on sattunut, on albumi, joka sisältää kuusi Jimin variaatiota teemasta Red House. Aikamoista ryöstökalastusta ovat myös levyt Crash Landing, Midnight Lightning ja Nine To Universe, jotka Jimin viimeinen manageri Alan Douglas parsi kokoon vanhoista nauhoista, käyttäen päällekkäinäänityksiä ja ulkopuolisia soittajia, joita Hendrix ei ollut koskaan edes tuntenut.
Hyviäkin kokonaisuuksia aina saattuuu joukkoon kuten viimeisin Valleys of Neptune. Nykytekniikalla tehdään ihmeitä, mutta tuttujen biisien joukosta löytyy myös muutama uusikin. Seuraavaksi on tulossa, 16. marraskuuta, boxi West Coast Seattle Boy: The Jimi Hendrix Anthology, joka sisältää 45 ennenjulkaisematonta äänitystä, sekä Hendrixin uran alkuajoilta, jolloin hän oli kitaristina Isley Brothersissa ja Little Richardin bändissä, että Jimin muutamaa viikkoa ennen kuolemaansa tekemiä nauhoituksia.
Hendrixillä oli tiukka seula julkaisujen suhteen. Hän oli harvoin eläessään tyytyväinen musiikkiinsa, mutta hänellä oli paljon tulevaisuudensuunnitelmia ja ne liittyivät hänen vasta avattuun Electric Ladyland-studioonsa ja levytyksiin. Studiossa hän ehti viettää iltoja avantgarde-säveltäjien kanssa ja suunnitteilla oli muun muassa yhteistyötä Gil Evansin ja Miles Davisin kanssa. "Jos hän olisi saanut elää, hänestä olisi tullut yksi jazzin suurista", Davis uskoi. Jimiä kiinnosti ilmaisumuotona iso orkesteri. Hän oli aina ihaillut Chicagoa ja halusi tehdä jotain samaa kuin arvostamansa kitaristi Terry Kath.
Huolimatta, että työ jäi Hendrixltä kesken, hänet nostettiin kitaransoiton mullistajana suurten uudistajien Charlie Parkerin ja John Coltranen rinnalle. Jimin soitto oli ennenkuulumatonta. Se tuli kuin vieraalta planeetalta. Se oli jonkinlaista scifi-funkkia, jota tekstit tukivat." Sinun on käytettävä musiikissasi mielikuvitusta näyttääksesi todellisuuden eri puolet", Jimi Hendrix sanoi.

Killing floor , All along the watchtower , The wind cries Mary , Hey Joe , Jimi Helsingissä (kitarassa tuuraa Hasse Walli) , Jimi Hendrix killed Eric Clapton , Jonas Isacssonin suosikki: Freedom

torstai 16. syyskuuta 2010

CMX:ää kokaten!
Soundi-arvio CMX: Iäti

Tornion laulava kokki A.W. Yrjänä vierailee tänään klo 20 Nelosen Sokkokokki-ohjelmassa ottaen mittaa Timo Rautiaisesta. 29. syyskuuta CMX:n uuden Iäti-levyn julkaisupäivänä hän on taas kapustan varressa bändinsä kanssa jättekivassa ruoka-ja nikkarointiohjelmassa Strömsössä.
- Kun tekee ruokaa, ei yritä parantaa maailmaa tai mullistaa filosofiaa. Ruokaa laittaessa ei tarvitse olla sodassa maailmaa vastaan. Ja sitä paitsi aika monta biisiä on tullut tehtyä tiskatessa. Kädet liikkuvat, mieli on vapaa, Yrjänä kertoo Metro-lehdessä ja paljastaa kokanneensa vaimonsa Kikke Heikkisen kanssa muun muassa Ismon Alangon 40-vuotissynttäreille 40 ruokalajin seisovan pöydän.
Strömsö-ohjelmassa kuullaan myös lauluja CMX:n Iäti-levyltä, johon lopulta valikoitui yksitoista yksinkertaista laulua, jotka kertovat raivosta, toivosta, kivusta ja uhmasta.
– Meillä oli takana kaksitoista keskenään erilaista levyä, toinen toistaan rönsyilevämpiä. Nyt oli aika kokeilla niukkuutta ja karsimista. Lähdimme etsimään musiikkimme sydäntä, Yrjänä paljastaa.
CMX keikalla Tornion Umpitunnelissa 29. lokakuuta!
Suvi myös rokkarin mieleen!

Iskelmän puolella enää harvoin tulee vastaan laulajattaria, joiden ääntä kuuntelee niin mielellään kuin Suvi Teräsniskan. Huomenna juhlitaan Oulun Night Club Tähdessä hänen uuden albuminsa Rakkaus Päällemme Sataa julkkareita, jonka jälkeen Kolarin tyttö suunnistaa keikoille kotimaisemiinsa Lappiin.
Suvia ei laulajana tarvitse verrata muihin, vaan hän säteilee omana itsenään. Samaan lopputulokseen on tullut myös Jukka Haarma, entinen tiukka Ylen Rockradion toimittaja ja nykyinen Populaarimusiikin päällikkö. Hän kirjoittaa blogissaan muun muassa:" Jos pidätte suomalaisesta iskelmästä, kuunnelkaa tämä levy. Luulen, että ette pety. Suvin kautta suomalainen iskelmä on saanut tärkeän lisän perintönsä jatkeeksi. Suomalaista iskelmää ei pidä esittää tai kuunnella anteeksipyytäen, vaan juuri niin kuin Suvi sen tekee, siitä aidosti nauttien.
Suvi on poikkeuksellisen kauniin ja syvän äänen omaava nuori laulaja. Uudella Rakkaus Päällemme Sataa –levyllä Suvin ääni pääsee entistä paremmin esiin. Riittää kun kuuntelee levyn aloituskappaleen ja singleraidan "Jos menet pois" ensiminuutin.
Suvin ääni on saanut entistä enemmän varmuutta ja tuotanto samalla ilmavuutta. Suvin ääneen voi luottaa, sitä ei tarvitse peittää minkään ylimääräisen alle."
Suvi keikkailee Lapissa:
18.09. - Ylitornio, Helenan Kievari, 20.09. - Luosto, Hotelli Luostotunturi, 21.09. - Ylläsjärvi, Hotelli Ylläsrinne, 22.09. - Sirkka, Hullu Poro Areena, 24.09. - Tornio, Kaupunginhotelli, 25.09. - Rovaniemi, Pohjanhovi, 26.09. - Sirkka, Hotelli Levitunturi, 28.09. - Äkäslompolo, Ravintola Ylläksen Kaivohuone ja 29.09. - Sirkka, Hotelli Levitunturi

keskiviikko 15. syyskuuta 2010

Lordi luottaa tarttuviin riffeihin!
Lordin viides studioalbumi Babez For Breakfast julkaistaan tänään keskiviikkona Euroopassa ja USA: ssa. Albumin julkkareita juhlitaan Helsingin Nosturissa 18. syyskuuta.
Ennakkoarvioissa uutta levyä on luonnehdittu yhtyeen parhaaksi, heavyn perinteitä kunnioittavaksi ja sitä on kiitelty erityisesti tarttuvista riffeistään.
Nelosen tv-uutisissa Mr.Lordi kuvasi uutta levyä pirtsakaksi ja yhtyeen kahta edellistä albumia liiankin paineessa ja ryppy otsassa tehdyiksi.
Euroviisuvoitto antoi Lordille lisäpotkua maailmanvalloitukselle, mutta sen tuoma gloria Suomessakaan ei ole taannut takuuvarmaa levymyyntiä, eikä väkeä keikoille. Viime keväinen paluukeikka esimerkiksi Ylläksellä maailmalla kiertämisen jälkeen keräsi vain parisen sataa kuulijaa.
Uuden albuminsa myötä Lordi lähtee marraskuussa Euroopan kiertueelle. Europe for Breakfast -niminen kiertue kattaa yhteensä noin 30 esiintymistä kolmessatoista maassa. Kiertue polkaistaan käyntiin naapurimaassamme Venäjällä 5. marraskuuta ja se päättyy Hannoveriin, Saksaan 19. joulukuuta.
Yhtye soittaa peräti kahdeksan keikkaa Saksassa, jossa Lordin suosio on ollut vankkaa vuodesta toiseen. Ranska ja Tsekin tasavalta ovat myös yhtyeen vahvaa aluetta. Lisäksi Lordi esiintyy Eestissä, Liettuassa, Unkarissa, Italiassa, Sveitsissä, Itävallassa, Hollannissa ja Espanjassa.
Elokuussa Lordilta julkaisiin myös iPhone-peli Lordi The Game, jossa on kaksi tulevan levyn kappaletta; levyn ensimmäinen single This Is Heavy Metal sekä I Am Bigger Than You. Peli on osoittautunut suosituksi sekä USA:ssa, Briteissä, Japanissa että Facebookissa.
Lappi-filmiä ja dokkarivyöryä!Yhä enemmän Suomessa tehdään elokuvia Lapissa ja Lapista. Aina myös ulkomaita ovat kiinnostaneet elokuvat, joilla on Lappi-kytkös.
Kaikkein tunnetuin suomalaiselokuva maailmalla on edelleen Erik Blombergin Valkoinen Peura. Se kuvattiin Pallaksen ja Ylläksen maisemissa jo 1950-luvun alussa, mutta elokuvan kauhu ja fantasia on säilyttänyt vetovoimansa vuosikymmenestä toiseen.
Piakkoin alkavat Lapissa ohjaaja Antti Jokisen suomalaisesta kansantarustosta ammentavan Nicholas Northin kuvaukset. Onkin jännä nähdä, miten nykypäivä pystyy vastaamaan tähtinäyttelijöineen ja miljoonakoneistoineen Mirjami Kuosmasen vangitsevaan katseeseen eli onko Nicholas Northissa klassikkoainesta.
Viime vuosien elokuvista Utsjoella kuvattu Joulutarina on levinnyt kiitettävästi maailmalla. Tietenkin tuoreeseen Napapiirin Sankareihin luotetaan. Huumori puree toivottavasti myös muuallakin. Ainakin Toronton filmijuhlilta kiirivät mediakehut saavat odottamaan Karukosken kruunaamista. Harmi vain ettei maailmalla ole vetoapua näyttelijöiden meänmurteesta, jonka kirjailija Maria Peura on saanut soimaan komeasti. Enemmän uskon kuitenkin Jalmari Helanderin "tietokonepelimäiseen" Rare Exports-leffaan, joka vetoaa ainakin nuoriin yli rajojen.
Uutena ilmiönä elokuvassa on ihmetyttänyt, dokkarien vyöry viime aikoina elokuvateattereihin. Siihen on kuitenkin selkeä selitys. Kun aiemmin dokumenttielokuvasta oli levityksessä 2-5 filmikopiota, nyt niitä on jakelussa 30-40. Harmi vain dokumentit saapuvat kivuliaasti Oulusta pohjoiseen.
Senkin vuoksi hämmästyttää, että Lappi on mukana vahvasti myös dokumenteissa ja ne ovat menestyneet poikkeuksellisen hienosti. Tämän hetken Suomen katsotuin dokumenttielokuva on Rovaniemelle sijoittuva Joonas Neuvosen Reindeerspotting - pako joulumaasta 64 000 katsojalla. Se on myös kaikkien aikojen katsotuin
suomalainen dokkari, joka syrjäytti piikkipaikalta Kaurismäkien Saimaa-ilmiön vuodelta 1981.Tänään Suomen viralliseksi Oscar-ehdokkaaksi valittu, Kemissäkin saunova Joonas Berghällin ja Mika Hotakaisen Miesten vuoro lähestyy 35 000 katsojan rajaa ja Mika Kaurismäen Vesku, elokuva Vesa-Matti Loirista Inarilla on samoin matkalla kohti kymmeniä tuhansia katsojia. Kahden viikon jälkeen yli 15 000 katselijaa ja se on seitsemänneksi katsotuin elokuva.
Suomalaisille valkokankaille ovat ilmestyneet myös musiikkidokumentit. Esimerkiksi Tuomari Nurmion Stadin Tango tai Doorsin When You’re Strange olisi mukava nähdä pohjoisessakin.

tiistai 14. syyskuuta 2010

Rare Exports, erilainen joulupukkileffa!
Ohjaaja Jalmari Helanderin ensimmäinen kokoillan elokuva Rare Exports saa Suomen ensi-iltansa joulukuun 3.päivä.
Pohjois-Norjassa, Tromssan lähellä kuvattu filmi on perinteistä poikkeava, aikuisyleisölle suunnattu vinksahtanut joulutarina, joka sisältää jännitystä, mustaa huumoria ja kauhuelementtejä.
Elokuvan keskeisissä rooleissa nähdään Tommi Korpela, Jorma Tommila ja Rauno Juvonen. Elokuvan tarina kerrotaan pääosanesittäjän, pienen Pietari-pojan näkökulmasta. Pietarin roolissa nähdään Skavabölen pojat -elokuvan pääosassa näytellyt Onni Tommila.

Tarina käynnistyy, kun kansainvälinen tutkimusryhmä aloittaa kaivaukset Korvatunturilla ja löytää 486 metrin syvyydestä, joulun tarkimmin varjellun salaisuuden. Tutkimusryhmä kaivaa löydöksensä esiin ja käynnistää tietämättään tapahtumasarjan, jonka jälkeen joulu ei ole enää koskaan ennallaan. Elokuvaa ei suositella varsinkaan joulupukkiin uskoville!
Rare Exports sai kansainvälisen ensi-iltansa elokuussa ulkoilmanäytöksessä yli 8000-päisen yleisön edessä Locarnon elokuvajuhlilla Sveitsissä, missä se nappasi heti arvostetun Variety -lehden kriitikkojen Variety Piazza Grande Award- palkinnon erityisen onnistuneena taiteellisena kokonaisuutena. Kriitikot pitivät elokuvaa myös erittäin hyvin kansainväliseen levitykseen soveltuvana. Englannissa se on jo hyväksytty teatterilevitykseen!
Elokuva perustuu Helanderin aiempiin lyhytelokuviin Rare Exports Inc (2003) ja Safety Instructions (2005), jotka ovat nousseet netissä kulttiasemaan ja saaneet yhteensä toista miljoona katsojaa. Visuaaliset näyttävät lyhytelokuvat ovat syntyneet yhdessä Juuso-veljen kanssa ja kansainvälisten palkintojen lisäksi elokuvantekijät ovat antaneet niille tunnustusta. Esimerkiksi ohjaaja Luc Besson sisällytti Rare Exports Inc:in omalle kokoelmajulkaisulleen, joka esitteli vuoden parhaat lyhytelokuvat maailmassa.
Ennen kotimaista ensi-iltaa Rare Exports kiertää useilla kansainvälisillä festivaaleilla mm. Fantastic- festivaaleilla USA:ssa , SITGES- festivaaleilla Espanjassa, Lontoon filmijuhlilla ja Pohjois-Amerikan merkittävimmillä festivaaleilla Torontossa, jossa Suomesta on mukana myös Lapland Odyssey eli Napapiirin Sankarit.
Rare Exports on herättänyt muutenkin runsaasti huomiota ja kohinaa maailmalla. Yksi maailman suosituimmista elokuvaan keskittyvistä aikakausilehdistä Empire haastatteli Jalmari Helanderia esikoiselokuvan tiimoilta ja se on kelpuutettu yhteen elokuva-alan merkittävimmistä myyntitapahtumista New Yorkin NoBorders, johon valitaan amerikkalaisten hankkeiden lisäksi vain muutama eurooppalainen projekti vuosittain.

Rare Exports -elokuvan virallinen trailer.

maanantai 13. syyskuuta 2010

Sugar Ray sokeroi Rootsit!
Jo 12. kertaa järjestettävän Rovaniemen Roots´n River Blues-festivaalin (17.-18.9.) ohjelma on kasassa. Promoottori Jarmo Puhakka kertoo, että nyt palataan musiikillisesti lähtöruutuun teemalla "Nothin´ but the blues". Myös perinteiset esiintymispaikat Hotelli Pohjanhovi ja Hotelli Cumulus palaavat kuvioihin.
Pääesiintyjänä Rootseissa kuullaan amerikkalaisten bluesharpistien terävintä kärkeä edustavaa Sugar Ray Norciaa. Vokalisti/harpisti tunnetaan erinomaisesta soolotuotannostaan ja yhtyeistä Sugar Ray & the Bluetones, Ronnie Earl & the Broadcasters sekä Roomful of Blues. Yli 30 vuotta alalla vaikuttanut Sugar Ray on levyttänyt muun muassa James Cottonin, Charlie Musselwhiten, Ann Peeblesin, Big Walter Hortonin ja Jimmy Rogersin kanssa.. Norcia esiintyy Hotelli Pohjanhovissa tapahtuman kummisedän, kitaristi Otis Grandin kanssa, joka luotsaa kotimaista Nite Time Jumpersia. Turkulaisorkesteri on yksi pitkäikäisimmistä ja autenttisimmista jumpblues-bändeistä Suomessa.
Pohjanhovin lauantai-illan muita esiintyjiä ovat lahtelaisen laulaja ja kitaristi Baby Boy Varhaman liidaama The Jinx-yhtye. Vanhan liiton bluesmies toteutti v. 2003 unelmansa vääntää perinteistä Mississippi-bluesia puoliakustisella kokoonpanolla. The Jinx –miehistöksi vakiintuivat Ismo Haavisto (laulu, kitara, huuliharppu), Jarmo "Jarski" Poutiainen(basso) ja Matias Partanen (rummut).
Paikallista osaamista edustaa Smooth Talk. New Orleans-poljennon, tiukan swingin ja rhythm`n bluesin kautta aina rock´n rolliin ulottuvan sinisävelten kavalkadin tarjoavat tutut herrat: Pepe Petranen (laulu ja huuliharppu), Hannu Raudaskoski (basso), Esko "Uki" Ollila (rummut), Jari Kuru (kitara), Antti Lassila (koskettimet), Pentti Ojala (trumpetti), Pasi Lehtoranta (tenorisaksofoni) ja Tuomas Virkkala (vetopasuuna).
Lontoolaiskitaristi Papa George paikkaa huhtikuisen tuhkapilven vuoksi peruuntuneen keikkansa valloittamalla lavan perjantaina 17.9. Hotelli Cumuluksessa. Niin soolona kuin sähköisestikin kitaroivalle virtuoosille taustatukea tarjoaa festivaali-isännän oma Luigi´s Combo, jossa vaikuttavat Jarmo Puhakan (kitara, laulu) lisäksi Esko "Uki" Ollila (rummut), Heikki Ala-Louko (basso) ja Antti Lassila (koskettimet),
Roots´n River Blues-festivaalin lipunmyynti alkaa elokuun puolessa välissä.

sunnuntai 12. syyskuuta 2010

Pieni Kansani Laulu, kunnianosoitus pohjoiselle raivaajasukupolvelle!
Mitä laulaisin kansasta, joka syntyi suksen kantapäälle/Nousi peuran polulle, kulki vastaseen kuin poro/Kantoi kontissa huomisen unelmaa/ Kansa, joka lauloi työn laulun/
Kansa, joka löysi onnen tunturin tältä puolen/Kansa, joka lauloi pienen kansani laulun,
laulun, laulun.













Näin runoilee Äkäslompolon T. S. Elliott, Uuttu-Kalle, uusimmassa näytelmässään Pieni Kansani Laulu, jonka ensimmäiset koko kansan näytökset olivat viikonloppuna
Äkäslompolon ulkoilmateatteri Ihmisen Ringissä.
Viikko sitten täydet "salilliset" katsoivat samassa paikassa elokuvia, nyt oli vuorossa balladi Pieni Kansani Laulu, kunnianosoitus pohjoisen peräänantamattomille ihmisille ja erityisesti naisille.
Näyttää siltä, että ruskasesonkina tapahtumiin kannattaa satsata, sillä kaikenikäistä yleisöä riitti. Oli mukava kuulla katselijoiden suusta spontaaneja reaktioita, hurraahuutoja ja Hei tämähän on hauska!-kommentteja.
Pieni Kansani Laulu tarjoaa jokaiselle jotakin. Ihmisen tarina kehdosta hautaan sisältää niin draamaa kuin huumoriakin. Nuuskakairalaiseen tapaan, niin kuin Mikael Niemelläkin, Kallen teksti lähtee lentoon iloa pursuavissa kohtauksissa ja herskyvissä kansanhahmoissa.
Kallen teksti toimii kuitenkin parhaiten lauluissa. Tunnetasolla ne koskettavat syvemmältä ja pellolaissäveltäjä Jari Vanhan melankolisessa musiikissa yhdistyy hienosti vanha laulunäytelmien Me tulemme taas-henki uuteen tornionlaaksolaiseen kansanmusiikkiin. Lieneekö sattumaa, sillä taustalla soittavat muun muassa perinneharmonikan mestari Tatu Kantomaa ja Erling Fredriksson pajalalaisesta Jordista! Tunnelman luonnissa suuressa roolissa ovat tietysti myös taitavat laulajat muun muassa Pellokvartetista ja erityisesti häikäisi solisteista Hannele Juutinen!
Ihmisen Rinki pienuutensa vuoksi jo asettaa rajoituksensa, joten mistään aiempien Velho-oopperoiden massiivisista esityksistä ei ole kysymys. Pieni Kansani Laulu istuu kuitenkin loistavasti nykypuitteisiinsa.
Uuttu-Kallen kanssa on monesti itketty menetetyn Velhoniemen vuoksi. Siellä ympäröivä luonto, järvi ja taivaalla mollottava kuu ja tähdet antoivat Velho-trilogialle tärkeät lisämausteet.
Toivottavasti Kallen paluu kotinäyttämölle ja hänen kansanlaulunsa saadaan myös levylle ja miksei filmillekin. Velho-oopperoiden dokumentointihan tyssäsi aikoinaan säveltäjä Ilja Saastamoisen suuriin palkkiovaatimuksiin. Se oli korvaamaton menetys. Onneksi Kari Kaulasen tuottama CD-taltiointi on olemassa.
Pieni Kansani Laulu-esitykset Ihmisen Ringissä Ylläksellä 17.,18., 24. ja 25. syyskuuta

torstai 9. syyskuuta 2010

ELOSSA vielä kerran Oloksella!
Ensi sunnuntaina 12.9. Klo 16 nähdään viimeisen kerran Pop & Jazz Konservatorio Lappian opiskelijoiden menestyksekäs ELOSSA-spektaakkeli. Se on kunnianosoitus Electric Light Orchestralle, aikansa eräälle suosikkiyhtyeelle ja samalla se on värikäs nostalgiatrippi, joka vie kuulijansa popin kultaisille vuosikymmenille.
- Torniossa meillä oli esityksiä viisi ja noin 1500 kuulijaa eli siis melkein kaikki showt loppuunmyytyjä.
- Olokselle lupaamme myös hyvän esityksen. Bändi ja solistit ovat upeat, äänet ja valot mahtavat. Toki supistuksiakin on jouduttu tekemään. Käytännön ja taloudellisista syistäkin 14-hengen jousistoa emme voineet ottaa mukaan, mutta itse soitan esityksessä viulua osan aikaa ja käytämme syntikoita, kertoo produktion ohjaaja Tuomas Lampela.
ELOSSA muistaa myös äskettäin traagisesti onnettomuudessa kuollutta Electric Light Orchestran sellistiä Mike Edwardsia.
- Edwardsin panos yhtyeen alkuperäisenä sellistinä oli merkittävä koko jousisysteemin kannalta.Varsinkin alkuaikojen juttuihin herrat tekivät porukalla sovitukset. Sitten kun levyllä alkoi soittaa iso jousisto, niin merkitys väheni, Lampela tietää.
Oloksella Lappian opiskelijoiden ELOSSA-esitys on osana Ruskarock & Culture-tapahtumaa ( 9.-19.9) joka tarjoaa musiikkinautintojen lisäksi retkiä ja maittavaa aitoa lappilaista lähiruokaa.
Katso ohjelma tästä linkistä.

keskiviikko 8. syyskuuta 2010

Etelän torvet Lapissa!
Helsinkiläinen The Bad Ass Brass Band sekä yhtyeen vierailevat solistit Asa, Ismo Alanko sekä inarinsaameksi räppäävä Amoc päättivät Staalon Kaato 2010 - kiertueensa sunnuntai-iltana Utsjoelle.
Lapin turneesta on toivuttu ja tänään keskiviikkona rymistellään päättäjäisiä Helsingissä LeBonk- ravintolassa. Keikalla juhlitaan myös The Bad Ass Brass Bandin debyyttilevyä, jonka julkaisee Arwi Lindin isännöimä Helmi levyt.
Staalon Kaato- produktio lähti liikkeelle yhtyeen johtohahmon Pentti Luomakankaan pitkäaikaisesta haaveesta viedä 14-henkinen balkanilaisrytmein soittava puhallinyhtye The Bad Ass Brass Band sekä joukko eteläisen Suomen solisteja kiertueelle paikkoihin, joissa yleensä juuri kukaan ei käy esiintymässä.
Nyt matkaan lähti yhteensä yli 20-henkinen ryhmä esiintyen jopa pienimmissäkin paikoissa, joissa taiteilijajoukkio täytti lähes kolmanneksen itse esiintymistilasta.
Ryhmä esiintyi myös Ivalossa paikallisen ala-asteen pihassa, marssien siitä torvimusiikin tahdissa sekä poliisien saattelemana kaupungin pääkatua pitkin jatkamaan esitystään ostoskeskuksen pihalle lukuisalle ja sangen yllättyneelle ihmisjoukolle. Kiertueen ohjelmaan kuului myös esiintyminen suolla, porokirnussa sekä rantakallioilla, joissa yleisö koostui lähinnä Lapin värikkäästä ruskasta ja jykevistä tuntureista.
Matkalla Staalon Kaato-ryhmä tutustui paikkakuntien asukkaisiin ja elämäntapoihin kohdaten lähes ylitsevuotavaa vieraanvaraisuutta.
Kiertueen mahdollisti vahva talkootyö kautta linjan. Oli kyseessä taiteilijat tai kiertuetta tukeneet paikalliset toimijatahot, joiden kanssa toivotaan yhteistyön jatkuvan tulevaisuudessakin.
Kotimatkansa taiteilijaseurue aloitti sunnuntaina puolen yön maissa ja saapui Helsinkiin myöhään maanantaina lähes 1300 kilometrin yhtäjaksoisen matkan virkistämänä.
Elokuvaa Staalon Kaadosta tulee myöhemmin, mutta tässä muutama videoklippi
Staalo 2010 [HQ] ,Staalon kaato 2010 [HD] ja Staalon kaato 2010 Karigasniemi [HD]
(Kuvat: Staalon Kaato 2010-arkisto)

tiistai 7. syyskuuta 2010

Levylautaselle>
Rumpalipoika ja muutama kitarakunkku!
Ensi viikolla julkaistaan Phil Collinsin Tamla Motown-levy Going Back, jolla laulava rumpali palaa nuoruutensa soulhitteihin. Miehen edellisestä levystä ehti kulua kahdeksan vuotta ja tänään ilmestyi kyytipojaksi videosinkku kappaleesta Love Is Like a Heatwave , jonka teki 1960-luvulla tunnetuksi tyttöyhtye Martha and the Vandellas.
.
>Muutkin vanhat herrat jaksavat heilua, sillä tässä kuussa ilmestyy useammaltakin ikonilta uusi levy. Neil Youngilta tulee Le Noise-albumi, jonka on kerrottu häikäisevän erityisesti tuottaja Daniel Lanois`n loihtimilla soundeilla.
Syvän Etelän kuiskaavalta swamp-baritonilta Tony Joe Whitelta tulee kotistudiossa väsätty The Shine. Raspikurkku antaa tällä kertaa vain oman äänensä puhua ja tarinoida. Edelliselle duettolevylleen Undercover hän haalasi mukaan kavereitaan kuten Eric Claptonin, Mark Knopflerin, Michael McDonaldin, J.J.Calen ja Waylon Jenningsin. Viimeksi mainitun Waylonin kanssa duetoitu Shakin` the blues on yksi levyn helmistä ja jäi hänen yhdeksi viimeisistä studiotaltioinneista.



> Eric Clapton on antanut 19. studioalbumille yksinkertaisen nimen Clapton .
Hän on kerännyt levylle musiikkia laajalta alueelta ja luonut keitoksen, jossa on kaikkea vuosisadan vaihteen puhallinmusiikista tuntemattomiin countryblueseihin ja täysin uuteen materiaaliin.

- Jos albumi yllättää fanit, se yllättää yhtä hyvin minutkin. Levy ei ole sitä, mitä sen piti alunperin olla, mutta kaikki vain tapahtui, Clapton sanoo helposta ja spontaanista levytysprosessista.
Levyn hän on tuottanut pitkäaikaisen yhteistyökumppaninsa kitaristi Doyle Bramhall II:n kanssa ja mukana on tähdekäs joukko muusikoita muun muassa JJ Cale, Steve Winwood, Wynton Marsalis, Sheryl Crow, Allen Toussaint ja Derek Trucks samoin kuin rumpali Jim Keltner, basisti Willie Weeks ja kosketinsoittaja Walt Richmond.


> Kitaristi Carlos Santana käyttää tulevalla levyllään Guitar Heaven
hyväksi havaittua kaavaa eli hän on valkannut kasan tuttuja biisejä ja koonnut ympärilleen joukon tähtilaulajia.
Parhaitenhan homma toimi vuoden 1999 albumilla Supernatural, jota on tähän mennessä myyty huikeat 28 miljoonaa kappaletta.
Apuna kappaleita valitessa Carloksella on ollut levymoguli Clive Davis, joka sai hänet talliinsa vuonna 1969.
Levyn esittelytilaisuudessa Las Vegasissa oli mukana muun muassa George Harrisonin leski Olivia, joka oli aivan haltioissaan, kun hän kuuli Santanan, laulaja India Arien ja sellisti Yo Yo Ma version miehensä kappaleesta While my guitar gently weeps
- Kuullessani laulun, se sai minut samalla kertaa hyppimään ilosta ja itkemään, Olivia kertoi Carlokselle.
Kun katsoo Guitar Heavenin kappaleita ja niiden esittäjiä eittämättä Santanan albumi saa kiinnostumaan. Mukana ovat myös Led Zeppelinin Whole lotta love(Chris Cornell), Jimi Hendrixin Little wing( Joe Cocker), Rolling Stonesin Can’t you hear me knocking(Scott Weiland), Creamin Sunshine of your love (Rob Thomas), Doorsin Riders on the storm(Chester Bennington & Ray Manzarek), Deep Purplen Smoke on the water (Jacoby Shaddix), Def Leppardin Photograph(Chris Daughtry), AC/DC:n Back In Black (Nas), Van Halenin Dance the Night Away (Pat Monahan), T. Rexin Bang A Gong (Gavin Rossdale) ja Jeff Beck Groupin I Ain’t Superstitious (Jonny Lang).

maanantai 6. syyskuuta 2010

Irinan ja Maijan kimppakyyti!

Kaksi Suomi-rockin valovoimaista naistähteä Irina ja Maija Vilkkumaa olivat heinäkuussa keikalla Tornion Twin City-festivaaleilla. Päiväkirjoissaan molemmat hehkuttavat onnistunutta keikkaa, mutta mitä tapahtuikaan sen jälkeen?
Maija: "Tultiin juuri Torniosta. Kuski-Arska herätteli meitä sängyistä neljän aikaan yöllä että nyt menee kyllä vähän hitaaksi tämä kyyti, joku latauksentasaaja blaablaa hajonnut, akkua täytyi välillä aina tyhjentää ja tämän takia jouduttaisiin pitämään 100 km:n välein puolen tunnin tauko jolloin seisottais pitkät valot ja kaikki sähkölaitteet päällä! Tämä olisi pieni ongelma koska meizin pitäis ehtiä Helsinkiin ja lentokentälle, olenhan lähdössä pienelle pyrähdykselle ystävän häihin New Yorkiin. Irina oli meidän perässä ajamassa Helsinkiin ja pääsin heidän bussinsa kyytiin ja oon nyt onnellisesti kotona, mahtavaa, kiitos! "
Mitä tästä seurasi? Noh. Rouvathan löivät päänsä yhteen. Maijahan jäi vastapalveluksen velkaa ja tuloksena on mainio sinkku ja video Kenen syy, jolla rouvat kiusaavat maailmalla filmiuraa luovaa, Irinan mukaan ihanaista Samuli Vauramoa.
Kunnon syy -kappale on mukana Irinan 22.9.2010 julkaistavalla Yhdeksän hyvää ja kymmenen kaunista 2002 – 2010- kokoelmalla. Se löytyy alun perin Irinan albumilta Vahva. Nyt kappale julkaistaan ensimmäisen kerran singlenä ja päivitettynä versiona.
- Halusin kokoelmalle duettokappaleen jostain vanhasta omasta biisistä. Kun biisi oli valikoitunut Kunnon syyksi, kuulin sen huutavan Maijaa, kertoo Irina.
Katso Kunnon Syy -musiikkivideo
Kino Ylläs, menestys!
Viides Kino Ylläs päättyi sunnuntai-iltana puolenyön aikaan Saara Cantellin Kohtaamisia -elokuvan näytökseen. Sää suosi ulkoilmaesityksiä ja tapahtuma keräsikin viiden päivän aikana lähes kaksituhatta kävijää.
Kino Ylläksen kohokohdiksi nousivat valtakunnalliset ensi-illat, Dome Karukosken Napapiirin sankarit ja Timo Koivusalon Täällä pohjantähden alla 2. Molemmat esitettiin nyt ensimmäistä kertaa yleisölle. Katsojien antama palaute oli kauttaaltaan kiittävää. Myös Berghällin ja Hotakaisen dokumentti Miesten vuoro keräsi täyden salillisen väkeä.
Tapahtuman järjesti Ylläs
Soikoon ry yhteistyössä Metsähallituksen ja Ylläksen matkailuyhdistyksen kanssa.

perjantai 3. syyskuuta 2010

Ruska soi Savukoskella ja Kaamasessa!
Musiikkipitoinen ruskaviikonloppu Savukoskella tai Kaamasessa kuulostaa eksoottiselta ja houkuttelevalta ja vielä kun tarjolla on hyvää rockia ja bluesia kuten SompioRockissa ja Gamas Bluesissa, pohjoinen Lappi vetää vahvasti puoleensa.
Jossain hevon jeerassa, mainostaa Samperin Savotta Sompiorockia. Hotelliyrittäjä Mikko Kilpimaa on pannut tuulemaan ja Savukoskella Korvatunturin juurella rock raikaa jo toista kertaa 17.-19. syyskuuta.
SompioRockin kantavana ajatuksena on lappilaisuus ja esiintyjillä tuleekin olla kytkös Lappiin. Pääpaino tapahtumassa on lähialueiden osaamisessa. Mukana ovat orkesterit Old Riders, Tre Homones ja Fat Widow Sodankylästä, Putkiradio Band ja The Möttöset Pelkosenniemeltä, Milestone Kemijärveltä ja Jorma Peltola Band Savukoskelta.
SompioRockin kaukaisimmat ja tunnetuimmat nimet ovat kuitenkin torniolainen Free Ride ja helsinkiläinen Zarkus Poussa Orchestra, jonka kärkihahmo Zarkus (kuvassa) toimii myös viikonlopun seremoniamestarina. Hänen linkkinsä Lappiin on äiti, jonka suku on Savukoskelta. Poussa vetää tapahtumassa myös bändileirin nuorille lauantaina 18. syyskuuta, jonka päätteeksi työn tuloksia kuullaan konsertissa.
Koko kansan tietoisuuteenhan Markus "Zarkus" Poussa tuli tv-ohjelmasta W-tyyli, jossa hän viihdytti stand-up-koomikko Andreas Wikströmin kanssa. Paremmin hänet tunnetaan kuitenkin vakavasti otettavana multi-instrumentalistina ja äänitaiteilijana, joka on tehnyt läheisestä yhteistyöstä Ismo Alangon, Tapani Rinteen, Anna-Mari Kähärän ja Marzi Nymanin kanssa.
Gamas Blues soi jo viikon päästä eli 10.-11.9. Kaamasen Kievarissa. Tapahtuma on nimetty kansalliseksi koomafestivaaliksi ja sen takana on Ivalon tulisielu Jarmo Siivikko, joka esiintyy myös juhlilla Dr. Feelgood-henkisen Malpractise-bändinsä kanssa. Inarinsaamelaista osaamista tuo taas heavybändi SomBy, joka soittaa vaihteeksi ilman piuhoja.
Syksyn lehti, maahan ehti, kaikessa soi blues... Siitä muistuttaa varmasti tapahtuman päävieras "Kangasalan Clapton" Heikki Silvennoinen (kuvassa), jota voi kuulla akustisena Lapissa myös 17.9. Oloksella ja 18.9. Äkäslompolossa ja Levillä.
Vuosi vuodelta yhä useammin Oloksen ja Pallaksen maisemissa piipahtava Heikki tuli julkisuuteen progebändi Tabula Rasan lahjakkaana kitaristina 1970-luvulla. Hän oli myös perustamassa ensimmäistä merkittävää englanninkielistä bluesrockia soittavaa Q.Stone -yhtyettä, joka noteerattiin myös maamme rajojen ulkopuolella.
Suuren yleisön tietoisuuteen Silvennoinen nousi 1990-luvun alun Kummeli-ohjelman myötä, mutta näyttelemisen ohessa maine on kasvanut myös bluesartistina, niin soolona kuin vuonna 2002 perustetun SF- Bluesin riveissäkin.
Gamas Bluesissa kuullaan myös pitkän lenkin maailmalla tehnyttä inarilaislähtöistä Gary Hefferniä eli Veli-Matti Tervaniemeä. Hänet adoptoitiin 4-vuotiaana Amerikkaan Kittilän lastenkodista, mutta nyt hän on täällä, asuen Rovaniemellä ja tehden musiikkia.Vasta aikuisiällä hän sai tietää koko totuuden alkuperästään ja suomalaisten sisarusten olemassaolosta. Toivuttuaan shokista Heffern päätti aloittaa elämänsä puhtaalta pöydältä ja muutti Suomeen. Nyt hänet voi bongata Kaamasesta, lähes alkusijoiltaan.

keskiviikko 1. syyskuuta 2010

Lapin ensimmäisen popsinkun tarina!Totta(Ei tarua!) Torniolais-haaparantalainen Tonics purkitti Helsingin Pitäjänmäen Finnvox-studiolla 16. huhtikuuta 1968 Pohjoismaiden Sähkö Oy:lle popsinkun Hei herra Hetkinen/ Päätäni särkee sekä suomeksi, että englanniksi.
Levytyshomma oli pitkään varsin Helsinki-keskeistä ja pohjoisin poplevyttäjä siihen mennessä oli jyväskyläläinen B.J. Benny & the Steeples. Tonicsin jälkeen seuraavana ehti oululainen Express vuonna 1970, joka pääsi mukaan EMI:n Ilmansuunnat-kokoelmalle.
Tonicsin levytyskokoonpanossa olivat mukana Jukka Voutilainen, Sture Holmberg, Esko Kirjavainen, Pekka Leppä, Bo Forsström ja Charlie Lindström.
Yhtyeen perusti Sture Holmberg Haaparannan lukiossa 1960-luvun alussa. Aluksi yhtye kulki nimellä Soundcasters ja se soitti Shadowsia, mutta Beatles-kuumeen iskettyä, nimi vaihtui Tonicsiksi. Aluksi sen ainoa suomalaisjäsen oli kitaristi-laulaja Jukka Voutilainen. Se ehti osallistua ennen sulautumistaan torniolaiseen Falconsiin Ruotsin radion järjestämään popbändikisaan Opopoppa. Yhtye esitti kappaleet Too many people ja California dreamin` ja sijoittuí 25 parhaan joukkoon.
Tonicsin levytyksestä teki totta silloin meidän suosituin naislaulajamme Anki Lindqvist. Mysteeri on miten, hän sai vihiä Tonicsista ja alkoi ajaa yhtyeen asioita etelässä.
- Minulle tuo kuvio on jäänyt epäselväksi. Sen kuitenkin tiedän, että
Anki ei ollut nähnyt meitä esiintymässä missään ennen yhteistyön alkua, koska etelässä ei keikkailtu. Siihen mennessä eteläisin paikka oli Oijärvi, kertoo Esko Kirjavainen, joka arvelee, että kaiken takana oli heidän basistinsa, jo edesmennyt Pekka Leppä.
- Pekalla oli ilmiömäinen kyky työntää nokkansa joka paikkaan ja uskallusta oli lähestyä ketä tahansa. Hän oli todellinen sosiaalisukkula. Hän olisi varmasti soittanut vaikka Paaville, jos Tonicsin asioidenhoito olisi sitä vaatinut. Uskoisin, että tieto meidän asemasta pohjoisessa riitti näytöksi ja Pekka osasi vakuuttaa Ankin.
Esko uskoo, että Pekka tapasi Ankin jollain hänen keikallaan, ehkä syksyllä 1967, jolloin hän esiintyi Dannyn Mustaa ja Valkoista -shown mukana Tornion työväentalolle.
- Kenties Ankin kiinnostukseen vaikutti myös tietty eksotiikka. Oli outoa, että jostain periferiasta tuli jotain meidänkaltaista. Eiväthän eteläläiset tajunneet, että tiiviit yhteydet rajan yli pitivät meidät ajan hermolla ja uusista jutuista tiedettiin monesti ennen heitä.
Hei Herra Hetkisen levytys ei ollut ensimmäinen asia, jonka Anki järjesti Tonicsille. Ensimmäiseen Helsingin matkaan sisältyi yhtyeen esiintyminen televisio-ohjelmassa Club-68 ja keikka Natsalla Topmostin lämppärinä.
Mitä muistat ensitapaamisesta Ankin kanssa ?
- Se oli Yleisradiossa Liisankadulla. Olimme juuri raahanneet kamat studioon, kun Anki ilmestyi paikalle mustassa nahka-asussaan ja totesi: Ni är väl Tonics? Vastasimme: Joo. Sen jälkeen juteltiin suomeksi.
- Vaikka Anki kuului kirkkaimpiin tähtiimme, hän oli hyvin ystävällinen ja lämminhenkinen. Hän oli säilyttänyt luonnollisuutensa.
- Anki toimi jopa autonkuljettajana, kun siirryttiin paikasta toiseen. Liikuttiin aika reippaasti Morris Minillä Helsingin liikenteessä. Ajotyyli oli uutta torniolaispojalle, joka ei ollut nähnyt esimerkiksi liikennevaloja kuin kuvissa.
- Myöhemmin palaveroimme vielä Merihotellissa mukaantulosta hänen kesäkiertueelleen, joka tyrmättiin sitten D-tuotannossa pitkien välimatkojen takia.
- Illalla käytiin vielä porukalla syömässä hotellin ravintolassa. Tosin meidät ohjattiin suoraan kabinettiin pois ihmisten silmistä, koska Sturen oranssikeltaiset, psykedeelisesti kuvioidut housut eivät sopineet etikettiin. Syötiin paikan parasta rommilla liekitettyä pihviä, mutta tämä ei meidän Jukalle riittänyt. Hän pyysi hovimestarin paikalle ja valitti, että puolukkahillo puuttui. Hovin pokka piti ja hilloa Jukka sai jossain vaiheessa iltaa.
Oliko levytyksestä puhetta Ankin kanssa jo tällä reissulla ja saitteko itse valita
levytyskappaleet?
- Idea levystä syntyi vasta myöhemmin ja laulut sinkulle saatiin itse etsiä. Päätökset vain tehtiin liian äkkiä. Olisi pitänyt käyttää enemmän aikaa ja harkintaa, mutta levyttämään pääsy oli jo sinällään iso asia.
- Sturella oli eniten tuntumaa materiaaliin ja hän ideoita tuottikin. Tanskalaisen Hitmakersien (the Floor) albumilta napattiin Hey Mr. Flowerman. Siinä meitä kiinnosti tietenkin stemmalaulu, joka oli meidän tavaramerkki. Four Seasonsin Showgirl oli Jukan ja Bossen löytö. Sen suhteen oli erimielisyyttä. Yksi hyvä vaihtoehto, joka hylättiin, oli Adam Faithin We are in love. Jälkiviisaus on sitä imelintä viisauden lajia, mutta mitä olisi tapahtunut, jos se olisi valittu…?
Miten levytys Finnvoxissa sujui?
- Studiotunnit olivat kalliita ja niitä pyrittiin säästämään. Hommat hoidettiin nopeasti yhden päivän aikana, eikä sekään ollut kovin pitkä päivä. Operoitiin Pentti Lasasen johdolla ja äänittäjänä meillä oli englantilainen Stuart Collins. Hänelle roudarimme Pentti Virkkunen yritti opettaa suomenkielen tärkeitä peruslauseita vaihtelevalla menestyksellä.
- Kun tehtiin lauluista englanninkieliset versiot, ilmeisesti jokilaakson murre puski läpi meidän ääntämisessä ja Stuart kommentoi omalla kielellään: " I`m an Englishman. I´m supposed to understand what they sing – but I don`t."
Olitteko itse tyytyväisiä levytyksiinne?
- Olimme tyytyväisiä, että olimme saaneet tämän harvinaisen mahdollisuuden. Ja jos otetaan huomioon sen ajan kriteerit ja oma osaaminen olimme melko tyytyväisiä myös lopputulokseen. Saimme esittää sitä, mitä parhaiten osasimme eli melodista stemmalaulua. Erityisesti sinkusta on vielä mainittava Bossen rumputyöskentely, joka kestää päivänvalon vielä tänäänkin.
Vaikuttiko sinkku suosioonne pohjoisessa?
- Mitään hysteriaa se ei aiheuttanut, mutta yleisö vaati meiltä enemmän ja yritettiin siihen vastata. Väki kävi meidän keikoilla sankoin joukoin. Siitä olimme kiitollisia ja olemme vieläkin. Jotain samaa koettiin uudelleen muutama vuosi sitten Tornion kesäkeikoilla.
- Meillä oli myös oma fan-club, jonka jäsenmäärä lisääntyi. Sen toinen pyörittäjä oli Gunnel Simu, kunnallispolitikko Haaparannalta. Lapin keikoilla meillä oli myös aina takuuvarmasti faniporukka, jonka hengennostattaja oli Samppa Kulju.
Levytyksen jälkeen Tonicsin miehistö vaihtui usein ja vuonna 1973 se jäi telakalle, kunnes teitte comeback-keikat Tornion Umpitunnelissa(2004-2006), jotka olivat yleisön mieleen ja eturivissä lauloitte sinä, Jukka (kuvassa) ja Sture niin kuin sinkullakin. Onko luvassa jatkoa?
- Kokemus oli huikea monessakin mielessä. Oli hienoa tavata äijät monen vuosikymmenen jälkeen, mutta maantiede tekee tehtävänsä. Jos asuisimme lähempänä toisiamme, varmasti soittaisimme yhdessä. Emme ole sanoneet ei koskaan enää, mutta täytyy löytyä uusi syy. Touhusta menee maku, jos kokoonnumme vain yhtä kesäkeikkaa varten ja aina samaan paikkaan.
- Ensimmäisellä kerralla Umpparissa, kun kuulimme, että paikalla oli ennätysyleisö 1200, pala nousi kurkkuun. Se oli merkki, että olimme jättäneet jäljen monen mieleen. Ihmiset halusivat tulla viettämään iltaa vanhoja muistellen. Tilanne teki meidät nöyrän kiitollisiksi.
- Kutsu Oulun Pop History-tapahtumaan oli myös yllätys. Keikkana se oli ehkä musiikillisesti meidän onnistunein.

Tonics - Too many people (1966) ---- Hei herra Hetkinen- http://www.youtube.com/watch?v=4cQonr01iEo----Hey Mister Flowerman- http://www.youtube.com/watch?v=Q8diQO4UcSo