keskiviikko 29. helmikuuta 2012

Raubtieriltä kolmas albumi!
Haaparannan ainoa katu-uskottava bändi Raubtier julkaisee 25. huhtikuuta kolmannen albuminsa nimeltä Från Norrland Till Helvetets Port. Tammikuussa albumilta julkaistiin ensimmäinen makupala Låt napalmen regna, joka puhukoon puolestaan.

Mahtipontisia kielikuvia mielellään, pilke silmäkulmassa viljelevä Raubtierin pomo Pär Hulkoff kuvaa tiedotteessaan uutta levyä pedon tähän asti mahtavimmaksi karjahdukseksi ja lähinnä matkaksi verisellä moottoritiellä, joka vie Norrlannista helvetin portille. Sen varrella koetaan niin tuskaa, hikeä kuin suurta hätääkin.
Levy ilmestyy Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa ja sen julkaisee Despotz records.
Reijo:" W.A.S.P. ei tule Tornioon!"
Tornion ensi kesän Twin City-festivaalin (18.-22.7.) toinen kansainvälinen huippukiinnitys, brittibändi Sladen lisäksi, piti olla amerikkalainen hevilegenda W.A.S.P.
- Yhtye ei tule. Antti Einiö, jonka firman piti W.A.S.P. Tornioon hommata, on sanonut sopimukset yhtyeen kanssa irti. Välirikon syitä ovat lähinnä luottamuspula ja sanansa pitäminen, festivaalipromoottori Reijo Angeria kertoo.
Peruutus ei kuitenkaan yhtään himmennä Twin City-festivaalin tähtiloistoa, sillä toistaiseksi paljastetusta nimilistasta löytyvät niin suomalaisen rockin kuumin nimi Michael Monroe kuin popin kuningatar Chisu. Lisäksi viime vuoden parhaan live-esiintyjän Emmalla palkittu Jukka Poika keinuttaa Tornio Torstaita, jossa esiintyvät myös CMX ja Terveet Kädet.
Viimeisten tietojen mukaan W.A.S.P. saapuu seuraavan kerran Suomeen lokakuussa, jolloin yhtye nähdään 30-vuotiskiertueellaan pohjoisimpana Seinäjoella ja rajan toisella puolen Luulajassa.

tiistai 28. helmikuuta 2012

Huippusoulia Tornion Real Deal-festivaaleille!
Viime kesänä Tornion Pikisaaressa ensi kertaa järjestetty Real Deal Summer Festival oli menestys. Elokuun 18. päivä gospeltapahtuma otetaan uusiksi, jolloin yleisömäärän odotetaan tuplaantuvan eli päästään yli tuhanteen kävijään. Jos säänhaltija on suosiollinen, se on mahdollista, sillä esiintyjät ovat huippuluokkaa.
Pääesiintyjänä on norjalainen kansainvälistä läpimurtoa tekevä soullaulaja Ole Børud 10-miehisen bändinsä kanssa. Suomalaisistakin kokoonpanoista löytyy hyvinkin monessa liemessä keitettyjä ja rutinoituneita soittajia. Esimerkiksi Sonic Revival-yhtyeen liideri Anton Laurila (oik.kuvassa)
muistetaan muun muassa edesmenneestä Poko recordsin HIM-vastineesta Feiledistä ja nykyisen Phoenix Effect-yhtyeen rumpalin pallilta.
Kerrottakoon Antonista vielä sen verran, että hänen oikea nimensä on Niko Rapakko ja hän on legendaarisen kaakamolaisrumpali Kauko Rapakon poika, joten mies palaa juurilleen.
Real Deal-ohjelmasta poimittakoon vielä Ole Børud lämppärinä toimiva soulpoppoo DadsHello, jonka laulaja on paljon Samuel Edelmannin kanssa kiertänyt Mirkka Paajanen ja kitarassa on merilappilaisille tuttu mustan rytmimusiikin airut Tuomas Laajoki.
Norjalainen Ole Børud on erikoinen tapaus. Puolimiljoonaa levyä maailmalla myyneestä metallibändi Extolin laulaja-kitaristista, on kuoriutunut yhtäkkiä soullaulaja, jolla on kaikki mahdollisuudet menestyä maailmalla.
Musiikin kanssa 35-vuotias Ole on ollut tekemisissä koko ikänsä. Ammattikseen hän on esiintynyt kaksikymmentä vuotta. Laulamisen Ole aloitti viisivuotiaana kahden vanhemman sisaruksensa kanssa perustamassa yhtyeessä Børudgjengen ja levytysdebyytti tapahtui jo vuotta myöhemmin ja sen jälkeen hän on ollut mukana parillakymmenellä levyllä.
Metalliyhtye Extoilin jälkeen hän halusi kokeilla jotain uutta ja omaa ja vuonna 2008 ilmestyi hänen ensimmäinen soulalbumi Shakin`the ground ja viime vuonna Keep Movin`, joka on herättänyt huomiota Norjan rajojen ulkopuolellakin.
Valloitusretkensä Ole on aloittanut naapurimaista. Allaolevassa videossa hän esiintyy täpötäydellä Tukholman historianhohtoisella Fasching-klubilla ja ensi kesänä hän tekee maihinnousun Tornioon.

On helppoa uskoa, että Pikisaari bailaa, kun Børud voimalla kymmenen miehen nousee estradille, sillä musiikki on kuin tehty kesään. Kalifornian kuuma hiekka yhdistyneenä 1970-ja 1980-luvun soulin ja funkin parhaisiin aineksiin ei ole huono yhdistelmä ja metallimiehen elkeensä hän näyttää, ilkeissä kitarariffeissä ja tiukoissa puhallinsovituksissa. Parhaimmillaan yhtye soittaa kuin Earth, Wind & Fire ja itse Olen laulu kuulostaa Stevie Wonderilta ja kitara Lenny Kravitzilta.
Olkaapa kuulolla, sillä Real Deal Summer Festivaalin lopullinen ohjelma paljastetaan lähipäivinä osoitteessa
http://www.realdealtornio.com/

maanantai 27. helmikuuta 2012

P ä i v ä n B i i s i !
Henry O Band: Reconsider baby
Henry O (Guitar& Voc), Conrad Isidore (Drums) & Iiro Kautto (Bass)
Arto Koskinen kuvaa Litti-dokkaria Tampereella!
" Kaikki kynnellekykenevät ja Tampereen suunnalla ensi lauantaina 2.3. liikkuvat, kipaskaapa hotelli Ilveksen Amarilloon.
On suuri päivä laatuelokuvan ja musiikin ystäville. Tuolloin nämä kaksi nimittäin yhdistyvät, kun minun ja Napander-orkesterini keikalle saapuu kuvausryhmä, joka on tekemässä dokumenttielokuvaa Jari Litmasesta.
He aikovat kuvata Napanderin hittituotteen Hitti-Litti Litmanen tähän dokumenttiin.
Toivomme kaikkia paikalle jamittaamaan. Onhan kunnia-asia päästä esiintymään dokumenttiin suuresta kuninkaastamme.
Sydämellisesti tervetuloa!"
( Martti Servo, artisti)

sunnuntai 26. helmikuuta 2012

LOUISIANA RED 1932-2012
Bluesmuusikko Tuomas Laajoki muistelee...
Kerkesin nähdä Louisiana Redin kuusi kertaa. Eka kertaa vuonna 1998 Oulun 45 Specialissa, jolloin oltiin samalla keikalla Bluesologyn kanssa.
Oikeastaan juuri tuo Oulun keikka, Louisiana Redin ja Wentus Blues Bandin yhteisesiintyminen, on jäänyt noista kaikista parhaiten mieleen. Syvä tunne ja intenssiivisyys välittyivät ja hän pani koko sielunsa peliin.
Viimeisen kerran näin hänet vuonna 2007, kun Wentus Blues Bandin Family Meeting-leffaa tehtiin. Olimme kaverini Texas-Jaken kanssa produktion kitarateknikoita, ja saimme seurata ihan vierestä monien blueshuippujen
soittoa.
Lousiana Red jäi mieleen ehdottomana Alfa-johtajana. Kokeneemman karisma heijastui, mutta Red tuntui myös olevan pikkupoikamaisen kiinnostunut kaikesta uudesta. Tuntui mitä enemmän vilkkuvia valoja sitä parempi. Paljon kysyttävää riitti muun muassa Eddie Kirklandin uudesta Zoom-multiefektistä.
Suru on syvä ja osanotto Wentus Blues Bandille, sekä erityisesti Niko Riipalle.
Louisiana Redillä ja hänellä oli kisälli- ja oppipoika-suhde. Suosittelen katsomaan Missisippi-Nedervetil-dokkarin, joka kertoo tästä . Sen on ohjannut Heikki Kossi. Sama mies, joka teki Family Meetinginkin.

perjantai 24. helmikuuta 2012

Sähkeuutisia: DR FEELGOOD, JOHNNY CASH, BEATLES, LEMMY & HOWLIN` FOR HUBERT!


EMI on vahvistanut, että Dr Feelgoodin All Through The City (With Wilko 1974-1977), kolmen CD:een boxi ja DVD, ilmestyy kauppojen hyllyille 2. päivä huhtikuuta.
CD:t sisältävät yhtyeen neljä ensimmäistä albumia ja aiemmin julkaisematonta materiaalia.
Helminä mainittakoon muun muassa kitaristi Wilko Johnsonin ja hänen mentorinsa Mick Greenin yhteisesitykset Malamut, Casting My Spell On You ja Comin' Home Baby.
- Todella mieltä lämmittävä juttu. Nuo Wilkon ja Greenin jaminauhat around 76/77 ovat olleet tiedossa, mutta luokassa "ei mitään toiveita
saada ikinä julkaistavaan muotoon". Nuo ovat todennäköisesti ainoat miesten yhteiset "levytykset" ja tulevat nyt sitten ihan viralliseen julkaisuun. Sille ISO JEE!, iloitsee suuri Feelgood/Pirates-diggari Valkeakosken Esa, joka on tietysti myös hyvillään siitä, että 22 livebiisin DVD:n päättävät Roxette ja She does it right, Oulun Kuusrockin keikalta 1975, plus bonuksena Matti "farawaycountry" Poijärven haastattelu, saavat "virallisen väylän". (Katso Oulu-raina yllä!)

Amerikkalaisikoni Johnny Cashin syntymästä tulee huomenna
kuluneeksi 80 vuotta.
Johnnyn lapset Rosanne, John Carter, Cindy ja Kathy Cash Tittle, plus ainakin 7 lastenlasta kokoontuvat muistelemaan häntä Dyessiin, Arkansasiin, jossa entisöidään Cashin lapsuudenkotia.
Kesällä Nashvillessä avataan myös maailman suurin Johnny Cash-museo, jonka takana on kantritähden fani nimeltä Bill Miller. Hän ystävystyi Cashin kanssa 1970-luvulla ja on siitä lähtien kerännyt kaiken mahdollisen häneen liittyvän.
Vuonna 2003 edesmennyt Man In Black on hyvin esillä myös Columbia recordsin julkaisukataloogissa. Huhtikuussa ilmestyy gospeltupla Bootleg IV:The Soul of Truth, joka sisältää 51 kappaletta pääosin 1970-ja 1980-luvuilta. Lisäksi tulossa on boksi(t), jossa ovat kaikki Sun-levytykset ja kappaleet kolmelta ensimmäiseltä Columbia-vuosikymmeneltä.
Huhutaan myös, että Johnny Cashin lopunajan äänityksistä, saataisiin raavittua kasaan vielä
yksi American Recordings-albumi, joten paljon uutta Cash-kauraa on luvassa.

Liverpool juhlii koko vuoden matkailumangneetti The Beatlesin 50-vuotisjuhlia. Kaupunki laskee tasavuodet siitä, kun Ringo Starr korvasi Pete Bestin yhtyeessä.
Vielä tänään Liverpool ei suuremmin noteeraa George Harrisonin syntymäpäivää, mutta muun muassa paria päivää ennen Paul McCartneyn 70-vuotispäiviä, 16.6. Wings Over Liverpool esittää shown Maccan kunniaksi. Viikkoa myöhemmin The Royal Liverpool Philharmonic Orchestra soittaa Lennon-McCartney-ikivihreitä.
Paljon ohjelmaa on tulossa, mutta varsinainen huipennus on kuitenkin perinteinen Beatles-viikko 22.-28.8., joka ottaa kaiken irti 50-vuotispäivistä. Kerrotaan, että entisiä Beatlesejakin ehkä nähdään paikalla. Loppuvuodesta Liverpoolissa saa ensi-iltansa vielä näytelmä Epstein, joka kertoo legendaarisesta Beatles-managerista.

Gibson-lehti kertoo, että Lemmyn esikoisalbumi on viimeistelyä vaille valmis. Julkaisupäivä ei ole vielä tiedossa.
- Olen purkittanut kaksi raitaa the Damnedin, kaksi saksalaisen hardrockbändin Skew Siskinin, yhden Joan Jettin, yhden D
ave Grohlin ja kaksi Reverend Horton Heatin kanssa. Yritän saada yhdelle biisille mukaan myös Skinin Skunk Anansiesta, Lemmy kertoo.

Viime yönä Apollo-teatterissa New Yorkissa järjestettiin konsertti Howlin’ For Hubert’ . Hubert Sumlin, joka tunnettiin vuosia blueslegenda Howlin’ Wolfin oikeana kätenä, kuoli 4. joulukuuta 80-vuoden iässä.
Eric Clapton, Keith Richards, ZZ Topin Billy Gibbons, Elvis Costello, Jimmie Vaughan, Buddy Guy, Warren Haynes, Derek Trucks, Robert Randolph, Kenny Wayne Shepherd, Jimmy Vivino ja monet, monet muut osoittivat kunnioitustaan edesmenneelle blueskitaristille.
Illan encorebiisien, Wang dang doodle ja Smokestack lightning aikaan lauteilla oli yli 30 tähtimuusikkoa. Paljon soittotilaa saivat Eric Clapton ja Keith Richards, joista jälkimmäiseltä tässä näytteeksi akustisena Little red rooster (huuliharpussa James Cotton) http://youtu.be/SaBsG9hkxCo
Chisun Tornion keikka loppuunmyyty!

Supersuosittu Chisu esiintyy huomenna lauantaina Tornion kaupunginhotellissa uudessa, nuorille aikuisille suunnatussa, Paradise-yökerhossa. Hän on paikan ensimmäinen kuuma nimi ja keikka on odotetusti loppuunmyyty.
Chisun vuosi on ollut huikea. Hänet palkittiin tammikuussa viidellä Emma–palkinnolla sekä Iskelmä Gaalassa helmikuussa Vuoden naisartistina.
Chisun viime syksynä julkaistu Kun valaistun–albumi on myynyt jo yli 75 000 kappaletta! Levyltä lohkaistut singlet Sabotage, Kohtalon oma ja Tie ovat olleet Suomen radioiden soitetuimpia kappaleita. Tällä hetkellä Tie on radiolistan kakkosena ja Kohtalon oma pitää puolestaan sijaa neljä.
Kuukauden päästä alkava Chisun 10 kaupungin konserttikiertue on myyty loppuun ja nyt syyskuuhun on lisätty vielä Tampereen, Turun ja Helsingin keikat, jonka jälkeen hän jää pitemmälle tauolle.
Lapissa Chisun ehdit nähdä vielä sunnuntaina 26.2 Hullu Poro Areenalla, mutta sitten täytyy odottaa jo ensi kesän keikkoja, jolloin hän esiintyy ainakin heinäkuisilla Twin City-festivaaleilla! Takuuvarmasti hän on yksi tapahtuman suurista vetonauloista, samalla tapaa kuin Jenni Vartiainen oli viime vuonna.
Tässä muut kevään Tornion Paradise-yökerhon keikat: 24.03. Irina (K-24), 30.03. Suvi Teräsniska (K-22), 31.03. Sharp Crone (K-24), 07.04. Stand-up: Joni Koivuniemi & Riku Sottinen (K-24), 13.04. Arttu Wiskari (K-22) & 30.04. Erin Anttila (K-24)

torstai 23. helmikuuta 2012

Wallu mollaa Lordin voittobiisiä!
Wallu Valpio vieraili YleX:n Iltapäivässä ja antoi huutia Lordin Hard Rock Hallelujah-biisille, joka voitti Euroviisut Ateenassa vuonna 2006.

- Kun alan ammattilaisena miettii, mitä musiikin pitäisi olla, niin tämähän edustaa kaikkea muuta kuin hyvää musiikkia. Se on sellaista tavallaan lastenlaulun tyyppistä matskua, jota voin nyt kahdeksan vuotta täyttävälle tyttärelle huudella.
Valpio on huomannut 6 vuoden mietinnän jälkeen myös, että Lordin voittoa voidaan verrata suomalaisten suhtautumiseen jääkiekkomenestykseen.
- Se on vähän niin kuin suomalainen jääkiekko, että yksi sellainen menestys on kerran tullut ja seuraavaa odotellaankin sitten sata vuotta. Toivotaan, että tällä kertaa käy paremmin.
Luotamme Walluun kuin kallioon, sillä hän kuuluu Uuden Musiikin Kilpailun tuomaristoon, joka on valkannut meille jyvät akanoista. Lauantaina meillä on kuultavissa puolisen tusinaa tasokasta euroviisuehdokasta, joista jokainen edustaa sitä "hyvää musiikkia".
PS... Hyvistä rakennusaineista saa myös vaikka tällaisen: Hard Rock Hallelujah.mp3
Suomen Euroviisu-edustaja ratkeaa Uuden Musiikin Kilpailussa lauantaina 25.2. klo 21.00-22.50.

keskiviikko 22. helmikuuta 2012

W.A.S.P.-spektaakkeli Luulajaan!
Syyskuun 21. päivänä vuonna 1982 soitti W.A.S.P. ensimmäisen keikkansa Los Angelesissa Troubadour-klubilla. Tasan kolmekymmentä vuotta sen jälkeen yhtye aloittaa 30-vuotisjuhlakiertueensa.

30 Years of Thunder-maailmankiertue saadaan myös Skandinaviaan. Yhtye koukkaa lokakuussa Helsingin, Turun ja Seinäjoen kautta Luulajan kulttuuritalolle, jossa yhtye esiintyy 21. lokakuuta klo 21.00 (Suomen aikaa).
Tuleva maailmankiertue tulee olemaan yhtyeen historian suurin W.A.S.P.-spektaakkeli.
Yli kaksituntinen show on jaettu kolmeen osaan. Ensimäinen tunti nautitaan neljän ensimmäisen W.A.S.P.-levyn biiseistä. Toinen setti on lyhennetty versio The Crimson Idol -levystä tehdystä, videoteoksella höystetystä, konsertista. Viimeinen osa koostuu yhtyeen muusta vanhemmasta tuotannosta sekä tänä vuonna julkaistavan, uuden W.A.S.P.-levyn materiaalista.
Piletti: 380 kr Köp biljett här
Sonata Arcticalta albumi toukokuussa!Sonata Arctican seitsemäs studioalbumi on nimeltään Stones Grow Her Name ja se ilmestyy Euroopassa 18. päivä toukokuuta ja Pohjois-Amerikassa 22. päivä toukokuuta. Albumi on levytetty eri studioissa eri puolilla Suomea. Sen on miksannut Mikko Karmila Sonic Pump Studioilla ja masteroinut Svante Forsbäck Chartmakersillä.
Sonata Arctican laulaja Tony Kakko lupaa yhtyeen ystäville yllätyksiä. Mukana seuraavalla levyllä on lahjakkaiden vieraiden lisäksi musiikkielementtejä, joissa leikitellään eri tyyleillä ja tunnelmilla.
-Uudet jutut pitävät musiikin elossa ja kiintoisana. Olen kirjoittanut nyt lauluja samalla kun on kierretty maailmaa edellisen The Days Of Grays-levyn kanssa.Vaikka minulla on ollut rankka ja työntäyteinen kahden vuoden ajanjakso, se on ollut sen arvoista!
JORD ja maailman maut Haaparannalla! Tornionlaaksolaisen kansanmusiikin lippulaiva Jord esiintyy ensi perjantaina 24.2. klo 20 (Suomen aikaa) Haaparannan Folkets Husillä.
Yhtye julkaisi viime vuonna upean albumin Nice Matka, jolla se teki dylanmaisen liikun ja siirtyi akustisuudesta sähköisempään suuntaan ja lisäsi musiikkiinsa kaikenmaailman rytmimausteita. Albumi käy oivasta käyntikortista ja tulevaisuudessa yhtyeen muusikot onkin helppo nähdä meänkielisen musiikin ja kulttuurin sanansaattajina ulkomailla.
Erling Fredriksson Jordista kertoo, että Haaparannan konsertissa he esiintyvät pienemmällä porukalla akustisesti eli nelistään. Erlingistä se on helpompaa yhtyeen uudelle jäsenelle Johanna Lindgrenille, jonka he esittelevät yleisölle.
- Johannan juuret on samassa kylässä, ko mulla elikkä Peräjävaarassa. Hän on musiikinopettaja ja asustaa Pålängessä Kalixin ulkopuolela. Hän on laulanu ja esiintyny paljon teatterissa.
Johanna tulee Gun Olofssonin tilalle, jonka lähtöön Erlingin mukaan ovat vaikuttaneet monet syyt.
- Luulen, että hän halusi pitää paussia stressaavasta freelancer-elämästä. Nice Matkan levytyskin oli hänelle suuri ponnistus, niin kuin meille kaikille.
Haaparannalla Jord on kansainvälisen Glödgalej-tapahtuman päätähti, mutta tarjolla on paljon muutakin "keväthehkua".
Pia Marttinen Haparanda Teaterföreningistä kertoo, että illan alkuunpanijat ovat kaupunkiin muuttaneita ulkomaalaisnuoria ja vähän vanhempiakin.
- Ilta alkaa Jordin keikalla, jonka jälkeen Haaparannan senioritanssijoiden johdolla tanssitaan letkajenkkaa. Jossain välissä myös The Meänland ilahduttaa iltaa jamaikalaisrytmeillään ja omia tanssejaan opettavat myös afganistanilaisnuoret.
- Maailma käy meillä kylässä ja tarkoitus on viettää rento ja kansainvälinen ilta hyvän musiikin ja hyvän ruan kera.
Jord: Susanne Rantatalo, Jan Johansson, Johanna Lindgren & Erling Fredriksson.
Lue myös:
http://vaylanpyorre.blogspot.com/2011/05/jord-on-uudestisyntynyt.html

tiistai 21. helmikuuta 2012

Leo Lastumäki viihtyi pohjoisessa!
Best of Lastu YLE Teemalla tänään klo 22.05! Koko kansan tuntema, 84-vuotiaana edesmennyt Leo Lastumäki (1927-2012) viihtyi hyvin pohjoisessa. Kemiä hän piti kotikaupunkinaan. Siellä hän oli näytellyt jo 1950-luvun lopussa ja siellä hän vietti eläkepäivänsä.
Hän asusti muuallakin. Itse muistan isokokoisen miehen Karungin raitilta 1960-luvulta, jolloin hän riiasi kirkonkylän kampaajaa. Hän ehti kortteerata myös ainakin Simossa, Rovaniemen Ylinammassa ja Inarin Kaamasessa, jossa hänellä oli mökki vuosikymmeniä.
- Kaamanen oli hänelle tärkeä henkireikä. Sinne veri veti häntä tiheään ja sinne hän kutsui vanhoja kavereitaan. Yksi noista mökkikavereista oli hanuristi Reino Bäckström ja toinen tietysti Kuoppalan Ahti, joka oli yksi Leon lähimmistä ystävistä. Molemmat miehistä olivat mukana myös Leon 80-vuotissyntymäpäivillä, jotka vietettiin Kaamasessa.
Näin muistelee Inarilainen-lehdessä Ritva Savela, joka tutustui tähän miehenjärkäleeseen jo 1960-luvun alun Kemissä.
- Kemissä oli aikoinaan ohjelmanumero se, kun Leo tuli ulos autostaan, Fiat-kuussatasesta. Kun hän kömpi sieltä ulos, niin näytti hetken siltä että autokin tulee mukana kuin selkäreppu.
Leon ja Ritva Savelan tiet kohtasivat Kemin jälkeen useastikin.
- Tutustuimme paremmin Tampereella 1960-luvun puolessa välissä. Kerran oli joku tilaisuus, jossa jouduimme tanssimaan yhdessä. Ihmettelimme, miten tämä onnistuu, kun olen häntä puolta lyhyempi. Onnistuihan se, kun Leo nosti minut syliinsä käsivarsillaan. Hänhän oli riski kuin mikä.
Viimeiset kerrat Ritva tapasi Leon Inarissa ja monesti Saariselkä-lehden toimittajana. Hän kuvailee Lastumäkeä ihmisenä ystävälliseksi ja lämpimäksi.
– Iso mies oli myös herkkä. Vaikka hän oli vitsiniekkakin, niin vanhemmiten herkkyys näkyi siinä, että hän oli lehdistön kanssa vähän omanarvontuntoinen, ja ensialkuun ehkä vähän kireäkin.
Limingan Lapinkankaalta syntynyt Lastumäki kävi aluksi veturikoulun ja toimi veturinlämmittäjänä. Lastumäki teki rooleja niin televisiosarjoissa, elokuvissa kuin eri teattereissakin 20 vuotta, kunnes siirtyi freelancer-näyttelijäksi 1973.
Koko kansan tietoisuuteen Leo nousi viihdeohjelmassa Ilkamat. Sen jälkeen tulivat muun muassa suositut Ällitälli, Merirosvoradio ja ÄWPK – Älywapaa palokunta.
Takanaan Lastumäellä on 33 elokuvaroolia ja tunnetuin päärooli niistä Veikko Huovisen Lampaansyöjissä. Viimeinen elokuva, jossa hän oli mukana, oli Markku Pölösen ohjaama Koirankynnen leikkaaja ja viimeisen kerran hän esiintyi teatterin lavalla , torniolaisen Martti Kadeniuksen ohjaamassa Maa on syntinen laulu-näytelmässä vuonna 2006 Simossa. Samaiselle estradille hän ohjasi vielä kesällä 2008 Joel Lehtosen Putkinotkon.
LEO LASTUMÄKI-tribuutti:klo 22.05 Ilkamat, klo 22.29 Ällitälli & klo 22.56 Merirosvoradio

sunnuntai 19. helmikuuta 2012

B a t t a g l i a Nobility kemiläissilmin! Totta(Ei tarua) Kun viime joulukuussa tuli 40 vuotta täyteen torniolaisen Battaglia Nobilityn SM-voitosta, kaivoin esiin kisasta tehdyn Tommi Liuhalan kirjoittaman Ilta~Sanomien jutun. Samalla tuli kuunneltua Poppi-kirjaani varten tekemiäni Battaglia-haastatteluja ja lueskeltua vanhoja lehtileikkeitä.
Käteeni sattuivat lehtikirjoitukset Pohjolan Sanomista. Toinen juttu käsitteli Hende Väisäsen järjestämää rockkonserttia Kemin urheilutalolla 19.2.1972, jossa esiintyivät kemiläisen Pekka Saaren vetämä Wizard, haaparantalais-torniolainen Tonic(s) ja Battaglia Nobility.
Toinen kirjoitus käsitteli Battaglian 30-vuotisjuhlia elokuussa 2001.
Mikä näitä juttuja yhdisti, oli se että jutut oli kirjoittanut toimittaja, joka katsoi Tornioon kemiläisten silmälasien läpi. Onneksi molempiin löytyi kuitenkin vastineenkirjoittaja Torniosta, ettei väärä tieto siirry (meikäläisen jälkeen) tulevien tutkivien rillumareijournalistien teoksien lehdille.

Kemin urheilutalolla 1972 olivat kaikki Meri-Lapin huiput. Ainoa, joka puuttui oli Länsirajan Sissit Torniosta, joka oli pärjännyt Pohjois-Suomen SM-karsinnoissa paremmin, kuin Pekka Saaren vetämä bändi. PS:n toimittaja Hannu Sainio kirjoitti muun muassa: "Konsertin aloittanut Wizard oli minun arviointini mukaan huomattavan suuri yllätys ja miellyttävä sellainen. Ketään yhtyeen jäsentä enempää esille tuomatta oli huomion arvoista poikien soitannollinen kokonaisanti, jossa jokainen soittelija tiesi olevansa osa hyvästä kokonaisuudesta sen enempää sooloilematta. Tonic pystyi musiikissaan siihen, missä se on ollut jo kauan aikaa. Mitään erinomaista edistystä ei ole havaittavissa, muttei myöskään mitään taaksepäinmenoa. Musiikki, jota yhtye esitti, oli mukavan laulullista. Laulupuolihan tällä yhtyeellä on pelannut aina hyvin. Soittopuoli oli hyvää rutiiniosaamista eli ei pojista enempää. Sokerina pohjalla piti oleman uusi yhtyekomeetta Battaglia Nobility, mutta henkilökohtaisesti koin enemmän sokerin makua jo Wizardin aikana eli minulla oli sokeri pinnalla. Soitannollisesti koin yhtyeen lähinnä keskinkertaiseksi lukuunottamatta rumpalia Olli Tikkalaa, joka osaamisellaan kohosi melkoisesti muun soittokunnan yläpuolelle."
Vastineessaan kivirantalainen toimittaja-opettaja Jarmo Virtanen kirjoitti muun muassa: "Varsin ihmeellistä on ollut, miten Wizardia on tämän lehden palstoilla ylistetty. Hanskinkin tulisi ymmärtää asennoitua jutuntekoon puolueettomasti, eikä antaa kemiläisyyden ja ystävyyssuhteiden vaikuttaa asiaan. Ollin nostaminen Battaglian tähdeksi on erittäin kummallista. Ensinnäkin konsertissa ei Ollin jumputtelu juuri kuulunut. Se vähä mitä kuului, meni pieleen ts. jumputus ei osunut tahdilleen.
Jos rumpali on huono, ajan mittaan yhtye sortuu. Mikäli rumpali ei hakkaa tahdilleen, vaikka hän vetäisi miten hienoja kuvioita tahansa, menee yhtyeen soitto pieleen. Käsittääkseni Ollin erottamisen syy piilee juuri tässä."
Jake Voutilaista haastatellessani Kemissä asunut rumpali Tikkala oli yhtyeen heikoin lenkki, joka vaihtui pian kisan jälkeen Reksa Heikkalaan. SM-kisoissa Jaken kertoman mukaan jouduttiin aloittamaan Ollin takia yksi biisi uudelleen ja pelättiin, että menestysmahdollisuudet olivat menneet.
Muistutettakoon vielä, että Suomen Mestarin valitsi aika asiantunteva raati: Jyrki Hämäläinen, Erkki Pälli, Tommi Liuhala ja muusikot Pekka Pohjola, Ilpo Saatamoinen, Eero Lupari ja Harri Saksala.

"Utuinen muistikuva vuodelta 1971. Markku Veijalaisen omistama Intro -silloinen Jyrki Hämäläisen päätoimittaman Suosikin kilpailija Ilkka "Frederik"Sysimetsän luotsaaman Stump-magazinen ohella-julkaisi parin palstan jutun mustavalkoisen kuvan kera ensimmäistä kertaa pidetystä rockin SM-kilpailusta.
Voittajaksi selviytyi Battaglia Nobility-yhtye, jolle ilmoitettiiin kolme kotipaikkaa, yhtyeen jäsenten kotipaikkojen mukaan: Kemi, Tornio ja Haaparanta"
Näin alkoi sivunkokoinen 30-vuotisjuttu Battaglia palaa takaisin juurilleen vuonna 2001. Suurin mokahan tässä on, ja sen jokainen tietää, että SM-voittaja Battaglia Nobilty tuli Torniosta. Mitä noihin utuisiin lehtijuttuihin tulee, Intro mainitsi kisan lyhyesti Kootut Tekoset-palstalla, Suosikissa oli sivun juttu ja Stump-lehti ei tainnut olla enää olemassa. Lisäksi kyseessä olivat toiset SM-kisat. Ekan voittaja oli Faction Porvoosta.
PS:ien juttuun vastineen kirjoitti Hannu Turunen Battaglia Nobilityn perustajista vanhin, joka oikoi Pekka Saaren antamia lausuntoja. Hän sai kyllä kutsun 30-vuotisjuhliin, mutta eivät yhtyeen perustan luoneet Raimo Ahokas, Reksa Heikkala ja Esa Joensuu, joten hän ei osallistunut. Hannu kirjoitti aiheesta jopa laulun Tornion Kulmilla, jossa riimitteli: Se syntyi Tornion kulmilla kai ihan itsestään, kun mitään muuta tahdottukaan ei. Selkäpiitä karmi vain, kun kuulla sain, mitään ollutkaan ei. Oli vieraat vieneet, osan meidän elämää.

Olen monesti sanonut, että Battaglian värikkäistä vaiheista saisi hyvinkin elokuvan tai kirjan. Yhtye on aina herättänyt suuria tunteita, hyvässä ja pahassa, enkä itsekkään ole jäänyt osattomaksi. Kyseiseen Kemin Hullun Myllyn 30-vuotisjuhlaan liittyen, tein Lounais-Lappiin ennakkojutun haastatteluineen. Asia sovittiin päätoimittajan kanssa, mutta kaskummaa, kun lehti ilmestyi, siellä oli aivan eri juttu.
Itse kun olen aina pyrkinyt totuudenmukaiseen tiedottamiseen, tietenkin paljastin Battaglian todelliset juuret ja hyllyttäjän jäljet veivät pian sylttytehtaalle.
Itse 30-vuotisjuhlissa olin mukana ja siellä homma muuttui jo nauruksi. Battaglia-konserttia seuratessani, edessäni seisoi nainen korkeissa koroissa ja hän horjahti syliini. Siinä jutellessa paljastui, että hän oli juuri Lonari-jutun uusi kirjoittaja. Onneksi myöhemmin hoksasin käyttää haastattelusta pätkiä Iltalehti-jutussani ja sain siitä jopa palkkaakin, joten tarinalle tuli onnellinen loppu.
Toinen verenpainetta nostattava Battaglia-episodi oli kun julkaisin Rocca & Battaglia Bandin Soul of Lapland-levyn. Silloin minua uhattiin raastuvalla, jos käytän Battaglia-nimeä. Nimen oli kuitenkin Rocca rekisteröinyt, joten siitäkin selvittiin ja levyhän myi Kemissä jouluna 2006 enemmän kuin Madonnan uutuusalbumi.

lauantai 18. helmikuuta 2012

Mikalta tulista sambaa ja havajimeininkiä!
Uskomatonta, miten Mika Jefremoffin laulu jalostuu levy levyltä.
Viime vuonna häneltä ilmestyi lupaava esikoisalbumi Hetki Lyö, Sydän Lyö ja nyt hän on julkaissut radiosinkun Rakkaus mua kutsui/ Tiikerihai, jolla Mikan laulu soi entistä täyteläisempänä.
Levyä on juuri ja juuri saatu postittettua radioihin ympäri maan, kun tulee tieto Jyväskylän seudulta, että Järviradion kuuntelijat ovat äänestäneet Rakkaus mua kutsui-kappaleen Top 5-ohjelman ykköseksi.
- Tästä on hyvä jatkaa, tuumaa tyytyväinen Jefremoff, jonka laulusta on vaikea uskoa, että hän on treenannut tosissaan vasta kolmisen vuotta.Paljon vaikuttaa tietenkin verenperintönä saatu lahja, mutta vanha sanonta, että harjoitus tekee mestarin, tuntuu Mikankin kohdalla pitävän paikkansa.
Hänen isänsä Leo kierteli pohjoisia tanssilavoja 1990-luvulla Pohjolan Sinitaivas-yhtyeensä kanssa ja Mika toimi usein yhtyeen roudarina, muttei hän koskaan kuvitellut nousevansa joskus isänsä tavoin esiintymislavalle. Ajatus tuli mieleen vasta puoli vuosikymmentä sitten karaokessa.
Uudella sinkulla suuri tangon ystävä Jefremoff taivuttaa äänensä vaihteeksi sambaan ja onnistuu. Kaikin puolin Rakkaus mua kutsui-biisissä on uusi ja raikas ote ja Men In Black-yhtyeen kitaristi Kime Klemettinen maustaa Mikan laulua sähäkillä, niin akustisilla kuin sähköisilläkin kitarasivalluksilla. Kappale tuo mieleen mukavasti niin Gypsy Kingsit kuin Santanankin. Jälkimmäistä alleviivaa vielä Tuomo Jakun napakka lattarikapulointi. Laulun on säveltänyt Reijo Määttä ja sanoittanut Kimmo Tuomaala.

Mikan suurin suosikki Olavi Virta levytti ikivihreän Tiikerihai vuonna 1955. Silloin havajikitarassa oli Onni Gideon ja nyt Mikan versiossa studioässä Jari "Heinä" Nieminen (kuvassa).
- Innostuksen Tiikerihain levyttämiseen sain Olavi Virran muistokonsertista, jossa sen lauloi Kari Tapio ja steelkitaraa soitti juuri Heinä Nieminen

Kun Heinä oli soittanut melkein kaikki kitaraosuudet esikoislevylleni, niin sehän oli päivänselvää että käytin häntä.
- Toivottavasti se toteutuu, mutta joskus olisi mahtavaa päästä vetämään Niemisen säestyksellä, ihan livenä, Mika haaveilee.
Tiikerihain on sovittanut rovaniemeläinen Pauli Ruuskanen, joka on loihtinut kappaleeseen myös vetävän höyryveturi-kompin. Ruuskasen kanssa Mika valmistelee pikkuhiljaa myös kokonaista Olavi Virta-albumia, jonka julkaisuajankohta on vielä auki. Jatketta Hetki Lyö, Sydän Lyö-albumille Mika lupaa kuitenkin jo vuonna 2013.
- Olen suunnitellut, että julkaisen vielä pari sinkkua ja pitkäsoitto tulee sitten ensi vuoden alussa. Kappaleista suuri osa tulee olemaan aivan uusia ja levyllä on mukana paljon eri säveltäjiä ja sanoittajia. Musiikki on monipuolista iskelmää kuten ensimmäiselläkin.
Keikkoja Mika on tehnyt toistaiseksi vähän, mutta asiaan tulee piakkoin muutos.
- Nyt olen heittänyt muutaman keikan kosketinsoittaja Toni Huhdan kanssa, mutta bändikin on jo kasassa. Sen kanssa parhaillaan harjoitellaan keikkasettiä. Yhteistyö on kuitenkin vielä niin tuoretta, ettei yhtyeellä ole edes nimeä, joten nimiehdotuksia otetaan mielellään vastaan, vinkkaa Mika, jolla kannattajakuntaa on jo kautta maan, sillä viime vuonnahan hän voitti Seinäjoen Tangomarkkinoiden laulukilpailun yleisöäänestyksen. Seinä nousi vastaan vasta Turun karsinnoissa.
Siitä tavoitteleeko hän vielä uudelleen tangokruunua, Mika vastaa epävarmasti:

- Tämä vuosi jää kyllä väliin, mutta tulevista vuosista en osaa vielä sanoa eli ehkä.
Zacharius Carls Group vetää yhä henkeä!

- Yhtyeen suhteen pidellään edelleen breikkiä, mutta ei me olla heitetty kirvestä kaivoon. Ollaan puheltu, että metelöidään taas, kun ollaan valmiita, kertoo torniolaislähtöisen Zacharius Carls Groupin laulaja Ossian "the Boss" Marttala.
Vuosi sitten yhtye kaipasi hommaan uutta potkua ja jäi määrittelemättömälle keikkatauolla.
Zacharius Carls Group on ehtinyt vuosien varrella vierailla sekä Suomen virallisella sinkku-, että albumilistalla. Ensimmäisen EP-levynsä yhtye julkaisi 10. lokakuuta 2003 ja sen jälkeen on ilmestynyt neljä hienoa albumia, viimeisin niistä Range In Your Heart vuonna 2009.
Alkunsa yhtye sai Tornion Kivirannalla 1990-luvun alussa. Se poikkesi silloisesta mustiin pukeutuvasta Tornio-trendistä ja Marttalan autotalli täyttyikin Neil Youngin säröisistä etelän pyörteistä ja huuruisesta Pink Floyd-leijunnasta.
Tällä hetkellä jokainen Zachariuksen jäsen tyydyttää soittonälkäänsä tahollaan.
- Minä olen valmistellut The Orphan-nimellä sooloäänitettä, mutta siinä voi vielä vierähtää ennenkuin se on valmis. Studiossa mulla ovat olleet kavereina Riku Rousu ja Janne Mathlin meijän bändistä. Tuottajana on häärinyt Pentti Amore, Ossian kertoo.
Marttala on järjestänyt myös uuden ajan iltamia Jukka Takalon kanssa. Suositut Yksinäisten Illat ovat tuoneet tunnetut lauluntekijät lähelle yleisöä ja on sukellettu heidän laulujensa ytimiin unplugged-pohjalta. Sitä on tapahtunut ympäri Suomen, mutta pääasiassa Helsingissä ja Oulussa.
- Ensi kesänä Rauhalan Patiolla Oulussa tätä huvia on ainakin kahdeksana keskiviikkona. Lisäksi myös Tammerfestissä ja varmasti muuallakin, Ossian arvelee.

torstai 16. helmikuuta 2012

Arto Koskisen Litti-dokumentille 120 000 euroa!
Suomen elokuvasäätiö on myöntänyt torniolaislähtöisen Arto Koskisen pitkälle dokumentille Jari Litmasesta tuotantotukea 120 000 euroa!
Koskisen dokumentti kertoo Suomen kaikkien aikojen kovimmasta jalkapalloilijasta, joka käy läpi jo ehtoopuolella olevaa uraansa, niin hyviä kuin huonoja käänteitä, entisten kollegoidensa ja lähipiirinsä kanssa.
Parhaiten Arto Koskinen muistetaan elokuvasta Kahlekuningas, joka perustui hänen omakohtaisiin kokemuksiin länsirajalta.
Dokumentin Jari Litmasesta tuottaa Mika Kaurismäki ja Marianne Films.
Väylän Pyörre Uutiset haastatteli Koskista elokuvan tiimoilta jo lokakuussa 2010. Lue juttu http://vaylanpyorre.blogspot.com/2010/10/arto-koskinen-ohjaa-dokkarin.html
Katja Lukinille kultalevy!
Joulumarkkinoille ilmestynyt, Dannyn Tunteiden Ilta-kiertueen hengessä levytetty albumi on myynyt kultaa. Jo vuodesta 1999 lähtien Dannyn taustalaulajana toiminut keminmaalainen Katja Lukin sai vastaanottaa ansaitusti Poptorin juhlissa myös oman kultalevynsä.
- Tämä oli toinen mulle! Eka kultalevy tuli Dannyn hybridimediabookista, joka ilmestyi muistaakseni vuonna 2006.
Omiakin levyjä tehnyt Katja kertoo, että hän on suunnitellut pitkään omaa pitkäsoittoa, mutta aika ei tahdo riittää, joten hän on tyytynyt sinkkujen tekoon.
- Nyt olisi ihana 60-luku-tyylinen kipale oottamassa. Sen taustalle haluaisin kunnon rautalankabändin soittamaan, Lukin suunnittelee.
Kappaleen ovat tehneet Vexi Salmi ja Jussi Rasinkangas, jotka vastasivat Katjan edellisestäkin, parin vuoden takaisesta 60`s-sinkusta Rahiseva rautalanka. Sen voit kuunnella
klikkaamalla tästä linkistä!
Katjan eka sinkku Vitamiini ilmestyi syksyllä 2003 ja se on toistaiseksi hänen suurin menestys. Muita hänen levyttämiään biisejä ovat O.K ja Sykkivä sydän.

tiistai 14. helmikuuta 2012

Bonnie Tyler Luulajaan!Torniolaisyleisön ensimmäisillä Twin City-festivaaleilla vuonna 2008 valloittanut Bonnie Tyler on ensi kesän Luleåkalassien vetonaula. Aiemmin on julkistettu 1970-luvun purkkapoppibändin The Sweetin saapuminen, jossa soittaa alkuperäisistä enää vain kitaristi Andy Scott.
Bonnie Tylerilla on ollut hittejä neljällä eri vuosikymmenellä. Niistä ensimmäinen oli Lost in France 1970-luvun lopulla, josta monelle Nuorten Sävellahjaa kuunnelleelle on jäänyt varmasti mieleen ainakin tarttuva kertosäe: Oo la la la oo la la dance /Oo la la la dancing.
Bonniessa ensimmäisenä huomion kiinnitti tietysti aikoinaan hiekkapaperiääni. Luojan lahja, ei huonojen elämäntapojen seurausta kuten Janis Joplinilla. Vielä kun kurkkuleikkauksen jälkeen, ääni muuttui vieläkin raspisemmaksi, se kävi entistä kiintoisammaksi.
Bonnie itse pelkäsi uran päättyneen, mutta toisin kävi. Vuonna 1978 julkaistu single It`s a heartache teki hänestä maailmantähden. Se nousi sekä USA:ssa, että Englannissa top 5:een ja Euroopassa useammassakin maassa ykköseksi. Meillä albumi Natural Force, jolta laulu löytyy, myi hetkessä kultaa. Pitkäsoitolta löytyvät myös mainiot versiot Stevie Wonderin Living for the citystä ja Aretha Franklinin Natural womanista, joita kelpaa yhä kuunnella.
Menestys vei Bonnieta ympäri maailman ja ahkeran kiertämisen jälkeen hän halusi muutosta, popista rockiin. Hän vaihtoi levy-yhtiötä ja pöytään lyötiin tuottajaehdokkaat Jeff Lynne, Phil Collins ja Jim Steinman. Hän valitsi viimeksimainitun popin Pavarotin, dramaattisista, suurieleisistä sävellyksistään tunnetun Meatloaf-miehen. Aisaparikseen studioon Steinman palkkasi Bruce Springsteenin E Street Bandin kosketinsoittajan Roy Bittanin, jonka sovitukselliset ideat kuuluivat myöhemmin myös Dire Straitsin käänteentekevällä Making Movies – albumilla.
Bonnien Faster Than The Speed Of Night- pitkäsoitolle valkattiin klassikkobiisejä John Fogertyltä, Bryan Adamsilta, Blue Öyster Cultilta ja Frankie Milleriltä, mutta varsinaiseksi jättipotiksi muodostui Steinmanin mahtiballadi Total eclipse of the heart. Albumista tuli suurmenestys, mutta yksistään sinkkua maailmalla myytiin huikeat viisi miljoonaa kappaletta. Tylerille tämä merkitsi sitä, että Total eclipse of the heart-klassikosta hän on saanut tehdä vuosien varrella useammankin version. Viimeisimmän hän duetoi yhdessä ranskalaislaulaja Kareen Anttonnin kanssa vuonna 2004, jolla kivuttiin Ranskan ja Belgian listaykköseksi.
Jos It`a heartache nosti aikanaan Tylerin kantripiirien suosikiksi, nyt rockkerma otti hänet omakseen. Vuosien varrella Bonnie onkin levyttänyt muun muassa Shakin` Stevensin, Mike Oldfieldin, Steve Hackettin ja Rick Wakemanin kanssa. Hänestä on tullut crossover-artisti, jota arvostetaan yli tyylirajojen.
Tänä vuonna Bonnie Tylerilla on tarkoitus julkaista uusi countryhenkinen albumi, joka on äänitetty Nashvillessä. Mukana on muuassa duetto Bonnien suosikin Vince Gillin kanssa.

maanantai 13. helmikuuta 2012

V I I K O N B I I S I!
Ensisavut Greedy Pigin Boogiedrilleriltä!
GREEDY PIG: Rock 'n' Roll Car

perjantai 10. helmikuuta 2012

Mikalta tulista sambaa ja havajimeininkiä!Uskomatonta, miten Mika Jefremoffin laulu jalostuu levy levyltä.
Viime vuonna häneltä ilmestyi lupaava esikoisalbumi Hetki Lyö, Sydän Lyö ja nyt hän on julkaissut radiosinkun Rakkaus mua kutsui/ Tiikerihai, jolla Mikan laulu soi entistä täyteläisempänä.
Levyä on juuri ja juuri saatu postittettua radioihin ympäri maan, kun tulee tieto Jyväskylän seudulta, että Järviradion kuuntelijat ovat äänestäneet Rakkaus mua kutsui-kappaleen Top 5-ohjelman ykköseksi.
- Tästä on hyvä jatkaa, tuumaa tyytyväinen Jefremoff, jonka laulusta on vaikea uskoa, että hän on treenannut tosissaan vasta kolmisen vuotta.Paljon vaikuttaa tietenkin verenperintönä saatu lahja, mutta vanha sanonta, että harjoitus tekee mestarin, tuntuu Mikankin kohdalla pitävän paikkansa.
Hänen isänsä Leo kierteli pohjoisia tanssilavoja 1990-luvulla Pohjolan Sinitaivas-yhtyeensä kanssa ja Mika toimi usein yhtyeen roudarina, muttei hän koskaan kuvitellut nousevansa joskus isänsä tavoin esiintymislavalle. Ajatus tuli mieleen vasta puoli vuosikymmentä sitten karaokessa.
Uudella sinkulla suuri tangon ystävä Jefremoff taivuttaa äänensä vaihteeksi sambaan ja onnistuu. Kaikin puolin Rakkaus mua kutsui-biisissä on uusi ja raikas ote ja Men In Black-yhtyeen kitaristi Kime Klemettinen maustaa Mikan laulua sähäkillä, niin akustisilla kuin sähköisilläkin kitarasivalluksilla. Kappale tuo mieleen mukavasti niin Gypsy Kingsit kuin Santanankin. Jälkimmäistä alleviivaa vielä Tuomo Jakun napakka lattarikapulointi. Laulun on säveltänyt Reijo Määttä ja sanoittanut Kimmo Tuomaala.

Mikan suurin suosikki Olavi Virta levytti ikivihreän Tiikerihai vuonna 1955. Silloin havajikitarassa oli Onni Gideon ja nyt Mikan versiossa studioässä Jari "Heinä" Nieminen (kuvassa).
- Innostuksen Tiikerihain levyttämiseen sain Olavi Virran muistokonsertista, jossa sen lauloi Kari Tapio ja steelkitaraa soitti juuri Heinä Nieminen
Kun Heinä oli soittanut melkein kaikki kitaraosuudet esikoislevylleni, niin sehän oli päivänselvää että käytin häntä.
- Toivottavasti se toteutuu, mutta joskus olisi mahtavaa päästä vetämään Niemisen säestyksellä, ihan livenä, Mika haaveilee.
Tiikerihain on sovittanut rovaniemeläinen Pauli Ruuskanen, joka on loihtinut kappaleeseen myös vetävän höyryveturi-kompin. Ruuskasen kanssa Mika valmistelee pikkuhiljaa myös kokonaista Olavi Virta-albumia, jonka julkaisuajankohta on vielä auki. Jatketta Hetki Lyö, Sydän Lyö-albumille Mika lupaa kuitenkin jo vuonna 2013.
- Olen suunnitellut, että julkaisen vielä pari sinkkua ja pitkäsoitto tulee sitten ensi vuoden alussa. Kappaleista suuri osa tulee olemaan aivan uusia ja levyllä on mukana paljon eri säveltäjiä ja sanoittajia. Musiikki on monipuolista iskelmää kuten ensimmäiselläkin.
Keikkoja Mika on tehnyt toistaiseksi vähän, mutta asiaan tulee piakkoin muutos.
- Nyt olen heittänyt muutaman keikan kosketinsoittaja Toni Huhdan kanssa, mutta bändikin on jo kasassa. Sen kanssa parhaillaan harjoitellaan keikkasettiä. Yhteistyö on kuitenkin vielä niin tuoretta, ettei yhtyeellä ole edes nimeä, joten nimiehdotuksia otetaan mielellään vastaan, vinkkaa Mika, jolla kannattajakuntaa on jo kautta maan, sillä viime vuonnahan hän voitti Seinäjoen Tangomarkkinoiden laulukilpailun yleisöäänestyksen. Seinä nousi vastaan vasta Turun karsinnoissa.
Siitä tavoitteleeko hän vielä uudelleen tangokruunua, Mika vastaa epävarmasti:

- Tämä vuosi jää kyllä väliin, mutta tulevista vuosista en osaa vielä sanoa eli ehkä.
Herra Ylppö huhtikuussa Leville ja Tornioon!
Herra Ylppö & Ihmiset päättävät yli vuoden kestäneen keikkataukonsa tänään, kun kevään kiertue starttaa Hämeenlinnasta. Huomenna Ylppö ihmisineen esiintyy loppuunmyydyllä Radio Rock –risteilyllä.
- Olen tehnyt kiertueita vuodesta 1998. Käsikirjoitus sopii teatteriin, mutta rock-keikkaan kuuluu spontaanisuus. Jossain vaiheessa kadotin sen. Mies ja Nainen -levyn laulut ovat minulle tärkeitä, avoimia ja rohkeita purkauksia. Näiden laulujen myötä löysin taas vimman, joka keikkailuun vaaditaan. On fantastista lähteä taas tien päälle!, Herra Ylppö fiilistelee.
Herra Ylppö & Ihmiset julkaisi kolmannen albuminsa, Mies ja Nainen, 18. tammikuuta. Levy meni albumilistan kakkoseksi ja on pysytellyt TOP 10:n sisällä siitä saakka. Levyn toinen single, Mustat hevoset, kohosi tällä viikolla Suomen radioiden toiseksi soitetuimmaksi kappaleeksi. Herra Ylpön ja Aki-Pekka Sinikosken ohjaama
Mustat hevoset –video on katsottavissa täältä.
Herra Ylppö & Ihmiset julkaisi debyyttilevynsä Sata vuotta helmikuussa 2008 ja myi saman vuoden syksynä kultaa. Tammikuussa 2010 ilmestynyt toinen albumi, Pojat ei tanssi, myi myös kultalevyyn oikeuttavan määrän.
Lapissa yhtye esiintyy 12. & 14.4 Levin Hullu Poro Areenalla ja Tornion Umpitunnelissa 13.4.

torstai 9. helmikuuta 2012

Honey B & T-Bonesilta boksi ja uusi levy!
Taiteiden yössä Kemin kulttuuritalolla 11.2. klo 23.30 Legendaarinen Honey B & T-Bones viettää tänä vuonna 30-vuotisjuhliaan. Tapahtuman kunniaksi EMI Finland julkaisee huhtikuussa retrospektiivisen boksin EMI Years 1985-1987 ja uuden Sound of Finland-studio/liven, joka ilmestyy tuplavinyylinä.
Pitkin vuotta yhtye tekee myös uniikkeja keikkoja uniikeissa tilaisuuksissa erikoisvieraiden kera. Mainittakoon vaikkapa esiintymiset Palefacen ja M.A.Nummisen kanssa.
Yksi mielenkiintoisimmista Honey B & T-Bones-proggiksista on varmasti elokuussa Kurikan Rytmiraide-tapahtuman yhtyeeltä tilaama kokonaisuus Sauna, Tar & Booze. Se kuvaa suomalaisten Amerikan-siirtolaisten vaiheita ja tilausteos tullaan myös levyttämään joko tänä tai ensi vuonna.
Loppuvuodesta yhtyeellä on lisäksi suunnitteilla yhteiskeikka UMO:n ja Circoe Aeron kanssa ja juhlavuosi summataan keikalla Tavastia-klubilla.
Yhtye on tehnyt 30 vuodessa uskomattoman musiikillisen matkan. Takana on 13 albumia, joista viimeisimmällä Walking Witness kättä lyövät niin jazz, soul, pop kuin 1960-luvun psykedeliakin. Juurevasta bluesista on edetty pitkälle, muttei sitä ole unohdettu. Se on perusta, jolle kaikki yhä rakentuu.
Yhtyettä liidaavien, laulaja-basisti Aija Puurtisen ja kitaristi Esa Kuloniemen lisäksi yhtyeeseen kuuluvat tätä nykyä rumpalit Jaska Lukkarinen ja Mamba Assefa.

Jukka Pojalta uusi video ja keikka Kemissä!
Livenä Tervahallin Coronarockissa 11.2 klo 20.00!
Jukka Poika julkaisee uuden albumin Yhdestä Puusta 14. maaliskuuta. Levyltä julkaistaan ensi viikolla single Älä tyri nyt, joka soi tässä uudella videolla. Uusi lohkaisu on albumin toinen - levyn ensimmäisenä sinkkuna julkaistu "Silkkii" kuului viime vuoden soitetuimpiin kotimaisiin biiseihin ja sai myös Emma-palkinnon vuoden kappaleena.
Jamaikalainen reggae ja miten se tuli Jukka Pojan elämään, siitä kertoo hyvin hänen kesällä ilmestynyt elämänkertansa.
Se ei tapahtunut vielä Torniossa, jossa hän eli 13-vuotiaaksi. Tai jos tarkkoja ollaan Jukka syntyi Haukiputaalla, josta Rousun perhe muutti rajakaupunkiin hänen ollessa alle vuoden.
Kotona Kivirannalla ei soinut musa, vaikka molempien vanhempien suku on musiikaalista. Alussa häntä kiinnosti musikkia enemmän lukeminen. Hän ahmi kauhua, fantasiaa ja runoja. Koulun ala-asteella musiikkia viljeltiin ja huomattiin Jukan musikaalisuus ja kuinka helposti hän oppi soittamaan eri instrumentteja.
Yksittäisistä biiseistä Jukkaan iski Funky Town. Kymmenvuotiaana tulivat Eput ja CCR, 12-vuotiaana Iron Maiden ja Megadeth ja 13-vuotiaana Nirvana. Bad Religion soi skeittaillessa ja ZZ Topkin oli murrosikää lähestyvästä pojasta sairaan kova.
Jukan isällä oli menestyvä puutavara-alan yritys Torniossa, kunnes lama iski ja Rousujen yritys kaatui.
- Konkurssi vei talommekin pakkomyyntiin.Maisemien vaihto tuntui hyvältä, vaikka se pelottikin, Jukka Poika muistelee kirjassaan.
Rousut muuttivat Espooseen ja vuosi oli 1994. Siellä Jukalla alkoi murrosikä painaa päälle. Hän alkoi kapinoida omaa perhettäkin vastaan, jolta vaati henkistä syvyyttä. Pakkaa sekoitti vielä vanhempien avioero. Isä ajautui töiden perässä Viroon ja jäi sille tielleen.
Jukka arvelee, että Torniossa angsti olisi voinut viedä pienen piirin pähteisiin, mutta etelässä Jukka löysi reggaen ja rastafarismin, johon kuului vapaa pilven polttelu. Se aiheutti murhetta ja huolta varsinkin Jukan äidille, mutta onneksi Suomi-reggaen kunkku luopui paheesta ja "kotiviljely" loppui ja hän aloitti puhtaalta pöydältä ja löysi uuden maailmankatsomuksen.

maanantai 6. helmikuuta 2012

Pohjoisen Jukka raportoi:
"Ihmiset tuli vaan läheltä ja kaukaa katsomaan MOOGIA..."
(Kontra:"Vaatimattomuus kaunistaa" levyltä Ei kontrollia-1977)
Menneenä viikonloppuna Pyhätunturilla järjestetty Pyhä Winter Unplugged tarjosi maukkaan annoksen monipuolista rokkia ja poppia. Mato Valtosen johtama tapahtuma järjestettiin nyt talvella kahdeksatta kertaa. Perinteisesti Pyhä Unpluggedin esiintyjänä olleen Kari Peitsamon lisäksi Hotelli Pyhätunturin lavalle nousi torstaista lauantaihin muun muassa Johanna Försti, Aki Louhela, Heikki Salo & Janne Louhivuori, Anna Abreun tilalle loppumetreillä kiinnitetty Hanna Pakarinen sekä Mauri "Moog" Konttisen Moog In Trio. Housebändinä festivaalilla toimi Lenni Kalle Taipaleen SVY-orkesteri.
Lauantai-illan toisena esiintyjänä ollut Moog Konttinen osoitti, että legendaariset Kontra- biisit toimivat myös 2000-luvulla. Jerry Cotton, Aja hiljaa isi, Sankarit salapoliiseina tai Ressu ja punainen Paroni saavat yhä ihastelemaan Mauri "Moog" Konttisen verbaalista lahjakkuutta ja kykyä tehdä käännöskappaleista itsensä näköisiä.
Keikan jälkeen muutaman lauseen sanasesta arkustaan avannut Moog oli tyytyväinen esiintymiseensä ja festivaalin järjestelyihin.
- Vaikka olen vanha, niin en kuitenkaan vielä ihan niin vanha tähti, että ihmiset eivät muistaisi. Aina joskus tulee joku pyytämään nimmareita vanhoihin vinyyleihin.
- Rockasenteensa täysin säilyttäneitä 1970-staroja ei varmaan ole muita kuin Pelle Miljoona ja Dave Lindholm, Moog heittää ja kertoo pienen muistelon Kontra-yhtyeen Lapin kiertueesta;
- Oli vuosi 1978, kun olimme menossa kamoinemme ylös Tornionjokivartta ja ajattelimme ajaa Ruotsin puolta. Haaparannan tullissa tuntui, että meitä ei millään päästetä Ruotsiin. Suomeen tullessa oli sitten sama juttu. Tullimies tinkasi lujaan, että mitä kaikkea meillä on mukana.No, loppujen lopuksi kaikki meni hyvin ja pääsimme jatkamaan matkaa.
Moog Konttisen muisteluksia voi lukea enemmän toissa vuonna ilmestyneen Elämän kartoitus teoksen ensimmäisestä osasta (https://www.booky.fi/kustantaja/Lempo+Kustannus). Lähes viisisataasivuinen kirja saanee näillä näkymin jatkoa jo kesällä.
- Olen nyt kirjoittamisen suhteen vuodessa 1971. Virtanen ja Kontra käsitellään tulevassa kirjassa ja voi olla, että täytyy tehdä vielä kolmaskin osa, harvakseltaan keikkoja tekevä Moog Konttinen paljastaa ja muistuttaa legendaarisen Kontra-yhtyeen tekevän ensi kesänä pienimuotoisen paluun.
- Meillä on pari keikkaa sovittuna. En muista paikkakuntia, mutta keikat ovat jossain Tampereen seudulla.
Teksti & Kuvat Jukka Rajala
Poptorin toimitusjohtaja: Taiskan albumi myy yli 100 000!
Nykyaikaa:Maksamalla listalle ja Hyväveli-syysteemillä radioon!
Taiska julkaisi HITIT-levynsä joulun alla. Albumilta löytyvät uudelleenlaulettuina muun muassa 1970-luvun menestykset Haltin häät, Mombasa ja Hiroshima.Levyn julkaisi Poptori, jonka toimitusjohtaja Erkki Puumalainen luottaa Taiskan vetovoimaan.
- Uskon, että Taiskan levy tulee myymään yli 100 000 kappaletta yksinkertaisesti siksi, että se on hyvä ja siinä on aikaa kestävä sisältö.
Hänen mukaansa kultalevyrajan rikkominen Taiskan albumille on lastenleikkiä ja se on todennäköisesti jo tapahtunut.

- Halutessamme kultalevyrajan saisi ylitettyä kuukaudessa laittamalla sitä 10 kpl 1000 asiakaalle myytäväksi,
mutta mieluummin kerromme lukuja, kuinka paljon niitä menee kuluttajille ja tilastot saadaan vasta kevään kuluessa.
Taiskan albumilta on noussut Tätä Suomi Tanssii-listan sijalle 6 Moi moi vain- kappale, mutta Puumalainen ei pane kuitenkaan paljon painoa koko listalle.
- Mikään lista ei tänä päivänä ole totta kuluttajan ymmärtämässä tarkoituksessa.Tätä Suomi Tanssii-listakin perustuu maksullisuuteen. Sijoituksesta kilpaileminen edellyttää, että tuote on mennyt maksetun toiminnan lävitse.
Vaikkeivät radiot soitakkaan Taiskan Hitit-levyä, ainakaan suositut YLE:n pohjoiset alueradiot, Poptorin myyntivalttina on huokea hinta.
Kun kysyn toimitusjohtaja Erkki Puumalaiselta, pitääkö olla koko Suomen alueradioiden musiikin valitsevan Jorma Hietamäen kaveri, jotta saa musiikkinsa kuuluviin, hän vastaa diplomaattisesti:
- Hyväveli systeemi mikälie, lienee inhimillinen piirre, mutta YLE:n nykysysteemi on rasitus jo Jorma Hietämäelle itselleenkin. Se pitäisi ehdottomasti purkaa ja antaa tilaa aluetoimituksille. Esimerkiksi Radio Perämerellä on paras käsitys alueensa musiikkitarpeista.

lauantai 4. helmikuuta 2012

P Ä I V Ä N B I I S I!
Jartse Tuominen Band (feat. LiGaya): Kindhearted Woman Blues
Tämä Robert Johnson-tykitys on makupala tribuuttilevyltä, jonka tekivät kitaristi Jartse Tuomisen nykyisen kotipaikan, Teksasin San Antonion muusikot. Samaisessa kaupungissa Robert Johnson levytti kyseisen kappaleen vuonna 1936 ja se oli hänen ensilevytys.
Alunperin Jartse on Tampereella, jonne hän palaa taas keväällä, sillä hän isännöi 31. maaliskuuta Tullikamarilla suomalaisten huippukitaristien yhteistapaamista.
GTR-Tour Festival on jatkoa Jartsen vuonna 2005 organisoimalle GTR-Tourille, jossa hänen kanssaan eri tyylien kotimaiset ammattikitaristit kiersivät ympäri Suomen usean vuoden ajan.
Kunnioitettavan pitkän meriittilistan omaava Tuominen keikkailee entisessä kotimaassaan harvoin ja vielä harvemmin sähköisen bändin kanssa. Tampereen Tullikamarilla se tapahtuu ja ja taustabändikin on parasta ykkösluokkaa; Anssi Nykänen ja Miri Miettinen (rummut), Juuso Nordlund ja Harri Rantanen (basso) ja Pekka Siistonen (kosketinsoittimet).
Voi sanoa, että GTR-Tour Festival on jonkinlainen luokkakokous, sillä se kerää estradille Jartsen kanssa kiertäneistä kitaristeista ainakin Erja Lyytisen, Heikki Silvennoisen, Marzi Nymanin, Jari Yliahon, Ben Granfeltin ja Markku Petanderin.
Jokainen kitaristi soittaa tapahtumassa oman settinsä GTR-bändin kanssa ja ilta päätetään superjameihin. Illan juontaa Marzi Nyman.
Lue Jartsesta lisää os:
http://vaylanpyorre.blogspot.com/2011/05/jartsetuominennorthern-lights.html

perjantai 3. helmikuuta 2012

Vanhaa Pakkasukkoa sulatellessa (ja uutta suunnitellessa)! Suomen musiikkifestivaalivuoden kansainvälinen avaus oli jo seitsemättä kertaa Kemin Pakkasukko Blues N` Jazz. Tänä vuonna festivaali teki yleisöennätyksen ja kokonaiskävijämäärä oli reilusti toistatuhatta.
Pakkasukon puuhamiehet Antti Pasanen ja Tuomas Laajoki ja RYMY:n porukka suunnittelevat jo ensi vuotta. Mitään artisteja ei ole vielä buukattu, mutta Tuomas pyörittelee kielen päällä kovia kotimaisia ja ulkolaisia huippunimiä, mutta suostuu palaamaan vielä viime viikonloppuun, josta jäi koko kemiläispoppoolle hyvä jälkimaku pitkäksi aikaa.
- Oli se unenomainen neljä päivää ja kaiken kruunasi Jimi Hendrix-tribuutti ja huikeat jamit päälle. Jossain vaiheessa tuntu vähän, että tuleekohan illasta mitään, kun tuli peruutuksia, mutta hätiin tuli Kel Elliottin bändi ja homma klaarattiin. Upeeta oli jamitella myös Laura Chavezin kanssa. Soitettiin Freddie Kingiä ja Paladinsia. Kertakaikkiaan tyylitajunen kitaristi. Hän osasi käyttää nyansseja tosi hallitusti, Laajoki hehkuttaa.
Pakkasukon suurimmat tähdet olivat Candye Kane ja Ana Popovic. Heitä Tuomas kehuu tosi nöyriksi taiteilijoiksi. Vastoinkäymisistä huolimatta he eivät näyttäneet myrtsiä naamaa, vaan molemmat vetivät hienon shown ja hymyssä suin.
- Candye matkasi San Diegosta Kemiin, vaikkei fyysisesti voinut hyvin syövän puhjettua uudelleen. Eikä siinä kaikki. Pakkasten vuoksi hän joutui matkustamaan vielä loppumatkan Oulusta Kemiin Salmelan liikenteen bussissa. Ei Candye siitäkään valittanut. Onneksi hänellä oli rinnallaan Laura Chavez, joka piti hyvää huolta hänestä. Olivat kuin äiti ja tytär.
- Ana Popovicin Stratocaster taas tuli jälkijunassa vasta keikan jälkeisenä päivänä, muttei hän siitä hermostunut, vaan veti hienon keikan lainapelilläkin.

Kotimaisista akteista Tuomas Laajoki poimii esiin hulvattoman Irrationals-bändin lisäksi Nuff` Said-bändin laulaja Dimitra Salon ja John Parker Trion kitaristin Samuli Kivelän.
Kaiken kaikkiaan Tuomas on tyytyväinen tämänvuotiseen Pakkasukko-kokonaisuuteen.

- Perjantai tarvii jatkossa vielä terästämistä, mutta lauantai kovine nimineen oli odotetusti Pakkasukon vetovoimaisin päivä. Yksittäisistä jutuista suosiossa yllättivät aloitus Otra Vezin ja Länsi-Pohjan jousikvartetin konsertti, joka veti toistasataa kuulijaa ja samaan yleisömäärään päästiin sunnuntain päätöspippaloissakin.
Laajoki huomauttaa myös, että rootspiireissä festivaalilla alkaa olla jo kova kaiku ja entistä mielenkiintoisempia nimiä on tyrkyllä. Kemiä pidetään myös sijainniltaan sopivana, vaikka pohjoisten päällekkäisten tapahtumien kanssa, Tuomas kaipaa vielä hienosäätöä. Johanna Laajoen kuvissa: 1. Candye & Laura 2. Ana Popovic 3. Dimitra Salo & Jesse Heikkinen 4. Samuli Kivelä
Lisää löytyy napsauttamalla Pakkasukko Blues & Jazz 2012