29 huhtikuuta 2010

Ka$$an Markus viritti Finnkampenin! ´
Railakkaista kolumneistaan tunnettu Markus Larsson, käynnisti Suomi-Ruotsi-maaottelun. Ei siihen tarvittu kuin neljä lausetta Aftonbladetissa, jossa hän lyttäsi meidän Euroviisu-edustajamme Kuunkuiskaajien Työlki ellää-esityksen. Hän antoi yhden plussan viiden sijaan ja kuvasi neitokaisiamme Linda Lampenius-klooneiksi esittämässä hysteeristä pilailuhumppaa.
Suomalaiset iltapäivälehdet vetivät herneet nenään ja käynnistivät kumpi on parempi, meidän vai teidän isä- kallupit. Tällä hetkellä tilanne on tasan, sillä toisessa lehdessä enemmistö äänestäjistä uskoo Kuunkuiskaajien, toisessa Ruotsin Anna Bergendahlin parempaan menestykseen.
Jännää tässä on, että Markus Larsson oli jo lopettamassa Euroviisut Helsingin kisoihin, koska Ark ei voittanut ja itäblokki äänesti toisiaan. Hän kirjoitti: "Tosi fiasko, vaikka Ruotsi lähetti parhaan bändinsä." Kolumnin vieressä oli kuva hautauskivestä, jossa luki "Eurovision Song contest. Syntynyt Luganossa, Sveitsissä 24.5.1956 ja kuollut Helsingissä, Suomessa 12.5.2007. Lepää rauhassa."
Markus on ollut lopettamassa myös perinteisiä Grammis- ja Rockbjörnen-palkintoja, mutta molemmat jatkavat yhä entiseen malliin, niinkuin hän itsekin.
Juuriltaan torniolaaksolainen Larsson on hyvä provosoimaan ja sitäpaitsi hän ei usko edes oman maansa This Is My Life- viisuun. Sen esittäjää Anna Bergendahlia hän on kuvannut lumienkeliksi, nätiksi, mutta harmittomaksi. Larsson on varoittanut ruotsalaisia samanlaisesta fiaskosta kuin Moskovassa.
Euroviisu-finaali on kuukauden päästä Oslossa, mutta esikatselut ovat alkaneet. Mitä mieltä pohjoismainen paneeli (Lena Philipsson, Marie Serneholt, Rennie Mirro, Kayo Shekoni och Thomas Lundin) on Kuunkuiskaajien Työlki ellää-viisusta. Onko se samaa mieltä Markus Larssonin kanssa, sen kuulet Inför ESC 2010-ohjelmassa FST5:llä 2.5. klo 21.00.
7 lappilaista tangokisan toiselle kierrokselle!
Tangomarkkinat-laulukilpailun ensimmäinen nettiäänestys Satumaa-sivustolla päättyi maanantaina. Kaikkiaan ihmiset äänestivät huimat 450 000 kertaa. Kansan äänin jatkoon meni 50 laulajaa ja lisäksi tuomaristo valitsi yleisöäänestyksen ulkopuolelle jääneistä yhteensä 57 laulajaa.
Lapista oli mukana alussa 15 tangontaitajaa, joista jatkoon meni seitsemän. Yleisöäänestyksen perusteella 9. oli Virpi Uusinarkaus (kuvassa) Ranualta, 10. Mika Jefremoff Torniosta, 29. Susanna Kunnari Keminmaasta ja 31.Sami Keskitalo Rovaniemeltä. Lisäksi tuomariston äänillä valituksi tulivat Maj-Lis Erola Rautiosaaresta, Sulo Pajuniemi Aavasaksalta ja Timo Tapaninen Posiolta.
Toinen nettikarsinta alkaa maanantaina 3.5. ja päättyy tiistaina 25.5. Karsinnasta jatkoon, Turussa 17.6. järjestettävään semifinaalin karsintaan pääsee yleisöäänien perusteella 25 laulajaa ja tuomariston valinnalla 25 laulajaa.
http://satumaa.yle.fi/tangomarkkinat/tangomarkkinakilpailijat-2010

27 huhtikuuta 2010

Elvistä ja äijärockia Torniossa!
Elvis esiintyi jo 50 vuotta sitten Tornion palokunnantalolla. Silloin hän tuli Norjasta ja oli osa Pekka & Pätkä-elokuvista tutun Masa Niemen showta. Torstaina klo 19 samaisessa paikassa, nykyisessä Cult Cinemassa, on kuultavissa ja nähtävissä Elvis Los Angelesista.
Yhdysvalloissa Scot Bruce (kuvassa) on erittäin suosittu Elvis-tulkki, joka esiintyy säännöllisesti sekä Las Vegasissa että Disneylandissa. Hän on ollut Elviksenä myös saippuasarja Kauniissa ja Rohkeissa ja Faith Hillin ja Sheryl Crownin musiikkivideoissa. Viime lauantaina Bruce tarjosi Kemissä huikean musiikillisen ja visuaalisen aikamatkan Elviksen 1950- ja- 60-lukujen musiikkiin ja samaan hän pyrkii myös Torniossa.
Kun... Elvis has left the building, on aika siirtyä Itärannalta Länsirannalle. Järjestyksessään toinen Rock`n` Roll Mayday kutsuu kaikki energisen äijärockin ystävät vapun viettoon. Kahtena iltana 30.4.- 1.5. musiikkibaari Blues Stationissa on luvassa raakaa ja hikistä isojen poikien meininkiä. Vappuviuhkoja huiskuttavat paikalliset pitkänlinjan orkesterit; Supercharged, The Ratz' n Roll ja Free Ride, mutta vieraileva tähtikin löytyy.
Oululainen The Perforators (kuvassa) luukuttaa suoraviivaista good-time rock`n`rollia ja sen riveistä löytyy niin metallibändi National Napalm Syndicaten vokalisti Ilkka Järvenpää kuin jazzpiireissä arvostettu kitaristi Aleksi Rantakin. Harvakseltaan esiintyvä yhtye on ilmeisesti soittajille terapiaa ja taatusti saa remellyksellään myös yleisön kannat kattoon. Showtimet molempina iltoina non klo 23.00. Sisäänpääsy 8€ per ilta.

25 huhtikuuta 2010

Kolmas kerta toden sanoi!
Rovaniemeläinen Beneath Under voitti Simerockin bändikisan. Voittaja ratkesi myöhään lauantai-iltana.Sinnikkyys palkittiin. Useammankin demon tehnyt metallibändi pääsi vihdoin kolmannella kerralla tavoitteeseensa eli esiintymään Simerock-festivaaleille. Kisasta on tullut vuosien myötä pohjoisen demobändeille se tärkein näytön paikka.Tällä kertaa Lapin mestaruuskisa oli myös yleisömenestys. Paikalle myytiin viikonlopun aikana yhteensä yli tuhat pääsylippua! Kaikkiaan finaalissa oli mukana 14 bändiä eri puolilta Lappia. Harmillista oli, että lentoliikenteen epävarmuuden vuoksi, tuomaristossa ei nähty alan miehiä Juhani Merimaata ja Kimmo Valtasta, vaan raati oli Emppua (x-Tiktak) lukuunottamatta rovaniemeläinen.
Festivaalipromoottori Sime Yliaska kirjoittaa blogissaan:" Oli ihan mielettömiä bändejä. Joka vuosi on ollu hienoja mut` silti taas taso yllätti mut. Kuka tahansa ois` voinu voittaa ja kaikki oisin kelpuuttanu festeille ylpeänä. Taidettahan on tunnetusti vähän hankala arvottaa ja varmasti kaikki mukanaolijat ymmärtävät, että jos tuomaristo olisi ollut eri, niin ehkäpä voittajakin olisi ollut."

24 huhtikuuta 2010

Eero Hulkon sävellys jälleen finaalissa!
Seinäjoen tangomarkkinoiden sävellys- ja sanoituskilpailuun lähetettiin tänä vuonna 193 uutta tangoa, joista tuomaristo on nyt valinnut 12 tangon kärjen.Näistä kaksi parasta palkitaan tangomarkkinoilla 10. heinäkuuta. Voittaneen kappaleen tekijä(t) saavat yhteensä 1000 euron palkinnon. Toiseksi tulleen kappaleen palkinto on 500 euroa. Tilaisuudessa myös kuullaan voittosävelmät.
Tangotusinassa on myös Eero Hulkon Sielun peili. Hän on mukana Seinäjoen tangomarkkinoiden finaalissa nyt viidettä kertaa. Parhaiten hänen sävellyksistään on sijoittunut Rannalla tuulee, joka tuli toiseksi vuonna 1991 ja kuuluu nykyään markkinoiden kilpailukappaleisiin.
Eero on lähtöjään pohjoisen poikia. Hän on syntynyt Kemijärvellä ja viettänyt nuoruutensa Torniossa. Hän on se toiseksi tunnetuin Hulkon suvun muusikko. Ensimmäinen on tietenkin hänen serkun poika Andy McCoy. Työuransa hän on tehnyt pankkialalla niin kuin isänsäkin, mutta musiikki on ollut aina hänen sydäntä lähellä. Kymmenvuotiaana joululahjaksi saatu viulu vei musiikin maailmaan ja lukiovuosina hän soitti koskettimia Tornion seudulla muun muassa tanssiorkestereissa Domino ja Sway. Nykyisin hän asuu Ulvilassa, mutta edelleenkin hän käy Lapissa kaksi, kolme kertaa vuodessa.
Eeron sävellyksiä on toistaiseksi levytetty yli sata. Häntä pidetään erityisesti tangokuninkaallisten hovisäveltäjänä. Hulkon ensimmäinen työ oli Haaveittemme Lappi, joka syntyi mökillä Pelkosenniemellä vuonna 1979. Nyt sävellyksiä on nuottipaperilla jo liki 350.

23 huhtikuuta 2010

Jaakon huhuilut CD:lle!
Muoniolaislähtöisen Jaakko Kangosjärven vinyylit; EP Erilaiset enkelit ja albumi Ihmeellinen Luonto on julkaistu nyt CD:llä!
Nykyisin Helsingin Sanomiin kirjoittava Jaakko hurahti punkkiin1980-luvun alussa ja alkoi toimittaa alakulttuurilehteä Hämy. Sitten hän kirjoitti musiikista Pelkkaan ja paikallislehti Siepakkaan, jossa hän piti palstaa ja runttasi muun muassa rockabillypaukku Crazy Cavanin, eri leirissä kun oltiin.
Siinä ohessa lukiopojalta syntyi myös laulutekstejä ja kun hän oli ikänsä soittanut pianoa, musiikkiakin. Ihanteinaan Kari Peitsamo ja Human League hän teki rockia, jota hän kuorrutti kaikenmaailman kilistimillä ja kolistimilla. Innostus lähti kattilankansista ja kotinavetassa syntyi sitten kasetti, joka herätti Johanna-levy-yhtiön huomion ja tuli kutsu levytykseen.
Syntyi mono-EP Erilaiset enkelit. Soittokavereikseen hän sai silloisten Vaarallisten Lelujen Jyrki Siukosen ja Jukka Mikkolan, joiden kanssa purkitettiin myös pitkäsoitto Ihmeellinen Luonto heinäkuussa 1981 Muoniossa. Kaikki esitykset taltioitiin kolmessa päivässä ilman päälekkäisäänityksiä 2-raita nauhalle.
Levystä kirjoitin Lapin Kansaan muun muassa: "Vähäeleistä ja runollista. Ei kosiskelua, ei tekniikkaa vaan luonnollisuutta. Rehellistä kokeilua ilman rajauksia. Ihmeellisen luonnon musiikki on eksoottista, alkukantaistakin. Erityisesti lyömäsoitinten pelkistetty taonta luo outoutta. Mielleyhtymiä eri musiikkeihin syntyy jatkuvasti lisää, mitä enemmän levyä kuuntelee. Marssia, tangoa, iskelmää, robomusaa…ja erityisesti radiosuosikista Tuuliko se siellä löytyy itämaista tuntua. Onpa mukana joiunaiheitakin laulussa Musiikki ja urheilu."
Jaakon levytysten uudelleenjulkaisu on osa Johanna Palaa – Arkistojen Aarteita-sarjaa, jossa on ilmestynyt 1980-luvulta myös Raine Salon Hyvä pahaa rock `n ´ roll, Tavaramarkkinoiden Tilikirja, Top Rankin Eric and the Astronauts in Babylonin nimikkolevy, Päät-yhtyeen Onnenhetkiä, Thresholdin Paradise Now , Kumma Heppu & Lopunajan Voidellut -yhtyeen nimikkolevy, sekä kokoelmat Jeanne D`Arc - Johanna palaa ja The Art of Breeding.

Tuuliko se siellä - http://www.youtube.com/watch?v=ZdPanvQMCLE
Musiikki ja urheilu- http://www.youtube.com/watch?v=vXJkBfAeiMM

19 huhtikuuta 2010

Piirpauke, Johanna Kurkela ja Kimmo
Pohjonen Jutajaisiin!

Jutajaiset tanssii ja soi 30.6.- 4.7. Rovaniemellä jo 38.kerran.
Festivaalin kävijämääräksi on viime vuosina vakiintunut viidestätoista kahteenkymmeneen tuhanteen.
Tällä kertaa Jutajaisten vieraiden määrä on noin tuhat ja ohjelmisto sisältää reilun kolmekymmentä eri tilaisuutta. Kansaivälisiä esiintyjiä tulee Japanista, Kiinasta, Komista, Ghanasta ja Slovakiasta, mutta pääpaino on suomalaisen uuden kansanmusiikin ja iskelmän ykkösnimissä.
Kotimaisten esiintyjien kirjoa värittävät toinen toistaan kiinnostavammat artistit. Tässä muutamia poimintoja. Avajaispäivänä keskiviikkona hikoillaan Yleisessä saunassa. Konsertti on koottu Junnu Vainion lauluista ja solisteina ovat Juha Tapio, Nylon Beatista tuttu Jonna Kosonen, Otto Kanerva sekä enkeliääninen Johanna Kurkela, joka laulaa myös seuraavan illan kirkkokonsertissa. Torstaina estradille kuullaan vientivalttejamme, Pokelan suvun
nykypolvea eli kitaravirtuoosi Petteri Sariolaa, Wimmeä Rinneradion kanssa ja hanurimeedio Kimmo Pohjosen K Cubea, jossa musisoivat myös kitaristi Timo Kämäräinen ja rumpali Sami Kuoppamäki. Muissa illan konserteissa viihdyttävät Kuunkuiskaajat ja Yölintu.
Lauantaina Tapio Maunuvaaran johtaman Oulu All Star Big Bandin solisteina laulavat lappilaiset naiset Eini, Kaija Kärkinen ja Suvi Teräsniska. Lavatansseissa taas Maria Lund ja tervolalainen Anu Tammela orkestereineen tanssittavat väkeä.
Sunnuntain päätöskonsertissa estradin täyttää maailmanmusiikin pioneeri ja multi-instrumentalisti Sakari Kukon vuonna 1974 perustama Piirpauke. Nykykokoonpanossaan yhtye herättää uteliaisuutta ja lataa odotuksia, sillä Kukon lisäksi orkesterissa musisoivat Jukka Orma (kitara), Rami Eskelinen (rummut) ja Eerik Siikasaari (basso) sekä Meissa Niang (perkussiot). Orkesterin solistina esiintyy myös Sheila Surban.
Wiikon Wideo!
Haaparantalaisen Raubtierin tulevalta albumilta ensimmäinen singlejulkaisu on Världsherravälde. Komean videon siitä on ohjannut Ruotsin Hugh Heffner Bingo Rimér, jonka ajatuksia voit kuunnella Aftonbladetin webbistä. Viimevuotisen menestysalbumin Det Finns Bara Krig jälkeen, Hulkoffin verikoiravaljakon purenta tuntuu ainakin tämän maistiaisen perusteeella vain petraantuvan eli jokohan paikka Tio i Topissa aukeaa? Titta video! http://www.youtube.com/watch?v=GgA5Gq_4ZMU
Tangokisassa Hakki-setä-ilmiö!
Seinäjoen tangolaulukilpailun ensimmäisen esikarsinnan yleisöäänestyksen viimeinen viikko lähti käyntiin ja ylivoimaisessa johdossa on protesti-, häirikkö- tai pelleäänillä (miten haluatte) Mauno Hakkila Angelniemeltä. Ääniä on huikeat 26050, kun kakkosella on noin 6700!
"Ei maar tää Hakkila ollu aikoinaan Unto Monosen solistina? Jotenkin selittäis` Unton poismenon... Ei vaiska, vitsi vitsi.... - Hakkila on Legenda!!! Mikä tulisielu, mikä tunne, mikä meno, mikä Tulkinta! Pensselisetä ei ol juur mittä - Hakkila on suurien areenoiden mies", kommentoi turkulaismuusikko Aarni Varjonen tangovanhusta Facebookissa.
Lappilaisista varmasti ovat läpi menossa kansan äänillä ranualainen musiikinopettaja Virpi Keskinarkaus (7.) ja torniolainen Mika Jefremoff (14.). Odotetusti 50 parhaan joukossa ovat myös keminmaalainen Susanna Kunnari(os.Harri), rovaniemeläisenontekiöläinen Sami Keskitalo ja rautiosaarelainen Maj-Lis Erola.

Aavasaksan Sulo Pajuniemi tarvitsisi yli 400 ääntä, jotta suora jatkopaikka olisi taattu, mutta todennäköisesti tuomaristo hänet valitsee omaan Top 50:een. Suosikkiasi voit edelleen äänestää kerran päivässä. Täältä löytyvät Lapin edustajat: http://vaylanpyorre.blogspot.com/2010/03/aanesta-suosikkisi-jatkoon.html

17 huhtikuuta 2010

Jussi tuo jazzkevään!
Lauantaina 24. huhtikuuta Tornion Musiikkitalolla (klo19) kuullaan viileän tyylikästä jazzia. Sitä soittaa rumpali Jussi Lehtosen bändi, johon kuuluvat kitaristi Teemu Viinikainen, saksofonisti Joonatan Rautio, pianisti Aki Rissanen, basisti Ville Huolman ja lyömäsoittaja Abdissa “Mamba” Assefa.
Konsertin järjestää Riverside Jazz, joka juhlistaa 20 toimintavuottaan paitsi huippukonsertilla, myös muistamalla pitkäaikaisia yhdistysaktiivejaan.
Suomijazz-kriitikko Pentti Ronkainen laskee Jussi Lehtosen tähtikokooonpanon kotimaiseen nuorisomainstreamiin, joka on nostanut kunniaan yhden jazzin kultakauden arvot. Hän kirjoittaa Jussin esikoisen Firstborn-levyn yhteydessä: "U-Street All Stars (jossa Lehtonen ja Viinikainen olivat myös mukana) aloitti liikkeen, jota The Five Corners Quintet on jatkanut. 1950- ja -60-luvuilla bop-pohjainen jazz oli soul- ja latin-vaikutteiden kautta kehittynyt kuumaksi, yleisöä innostavaksi menojazziksi, joka ei ollut niin vaikeasti lähestyttävää kuin puhdas bebop aiemmin. Nuoret suomalaiset huiput eivät toki lähteneet kopioimaan yksi yhteen, vaan hardbop-pohjaan tuotiin omaa ääntä sekä ajan energioita ja soundeja."
Tornion konsertissa kuullaan Jussi Lehtosen sävellyksiä viimevuotiselta Firstbornelta ja myös hänen uunituoreita teoksiaan. Soolotilaa saavat kaikki kokoonpanon persoonalliset solistit, sillä jokainen heistä kuuluu maamme jazzin vahvaan etulinjaan.
Itse konsertin keskipiste Lehtonen kuuluu meidän kysytyimpiin rumpaleihin. Teppo Mäkysen ohella hän on niitä nuoren polven tekijämiehiä, jonka yhteistyökumppanien lista on jo tähän asti pitkä ja vakuuttava; Randy Brecker, Tim Hagans, Wayne Krantz, Jukkis Uotila, Palle Danielsson, Rick Margitza, Marc Bernstein, Scott Kinsey...

15 huhtikuuta 2010

Markus pitkästä aikaa studiossa!
Kaulinrantalainen Markus (Markku Trandberg) äänitti päivälleen 40 vuotta sitten singlensä Jos vielä oot vapaa/ Vain kotka lentää aurinkoon. Vuosikymmenten kuluessa molemmista puolista on tullut iskelmän ikivihreitä. Parhaillaan Markus on tamperelaisessa Recording Room-studiossa. Hän tekee päivitettyä versiota laulusta Jos vielä on vapaa tuottaja Jasu Mäntylän johdolla. Kappale tulee radiosoittoon Markuksen 60-vuotispäivän eli 2 .toukokuuta tienoilla ja Mäntylän mukaan, mikäli vastaanotto on hyvä, Markuksen kanssa aletaan tehdä pitkäsoittoa.
Vuonna 1970 tehty sinkku teki Markuksesta tähden kertarysäyksellä.Pikkulevyn molemmat laulut keikkuivat kymmenen suosituimman listalla ja keikkoja riitti niin paljon kuin jaksoi tehdä. Muun muassa kotikentällään Aavasaksan juhannuksessa hän lauloi ennätysyleisölle. Paikalla oli 15 000 ihmistä.
Vain kotka lentää aurinkoon oli Suomen suosituin iskelmä elo- ja syyskuussa 1970. Laulu on käännös Simon & Garfunkelin maailmanhitistä El condor pasa. Suomeksi sen riimitteli Tuula Valkama ja alkuperältään laulu on chileläinen kansansävelmä.
Jos vielä oot vapaa taas oli parhaimmillaan sijalla viisi suosikkitilastoissa ja muutama vuosi sitten se oli 59. Yleisradion kaikkien aikojen iskelmä-äänestyksessä, Laila Kinnusen Valoa ikkunassa-laulun ja Annikki Tähden Muistatko Monrepos`n välissä.
Vain kotka lentää aurinkoon-http://www.youtube.com/watch?v=hfzOtbdrr10
Simerock-bändikisan finalistit valittu!
Lappilaisille demobändeille tarkoitetun Simerock-kisan karsinta on valmis. Rovaniemellä nuorisotila Mondella 23.-24. huhtikuuta taisteltaviin loppumittelöihin esiraati karsi mukaan yhteensä 14 bändiä. Mukaan pääsivät Treatment Sodankylästä, Critical hours Sallasta, The Gargoyle, HJMV & The Renvoyers (kuvassa) Torniosta ja Beneath under, Crushing circle, Dreadicide, Impaled spirit, Kaihon herrat, Rockcorn, Shaked booze, Supertzar & Unrated Rovaniemeltä.
Bändikisan voittaja pääsee näyttämään taitojaan kovassa seurassa ensi kesän Simerockissa ja sen valitsee arvovaltainen raati, johon kuuluvat muun muassa Juhani Merimaa (Tavastia, Ruisrock, Ankkarock), Kimmo Valtanen (Sony Music Finland) ja Emppu Suhonen (Tiktak, Dame). Juontotehtävissä nähdään kisasta maineeseen nousseen Stalingrad Cowgirlsin Riina ja Henna.

14 huhtikuuta 2010

Sonata Arctican Kemin keikka DVD:lle!
Sonata Arctican toinen DVD ilmestyy vuoden päästä ja se sisältää kaksi keikkaa; viimevuotisen 3700 kuulijaa vetäneen Kemi Open Air-shown ja syyskuussa kuvattavan keikan Milanon Alcatraz-klubilta, jossa yhtye keskittyy viimeisten levyjensä The Days Of Graysin ja Unian materiaaliin. Tietysti DVD:llä on myös runsaasti bonusmateriaalia: "The Making Of"-haastatteluja ja sekalaista videokuvaa vuosien varrelta.
Tällä hetkellä Sonata Arctica on kiertueella Kanadassa ja USA:ssa, jonka jälkeen se palaa toukokuun lopussa festivaalikeikoille Eurooppaan. Suomessa yhtye esiintyy Provinssirockissa, Kivenlahtirockissa, Ruisrockissa ja tietysti kolmannessa Kemi Open Air-tapahtumassa 21.elokuuta, jossa ovat mukana myös Tarot ja Northern Kings.

13 huhtikuuta 2010

Ketola & Witikainen neljän tuulen tiellä!
Merilappilaisen tanssimusiikin voimakaksikon Markku Ketolan ja Erkki Witikaisen uuden pitkäsoiton Hei, Tämä Maa ilmestymistä juhlitaan Saariselällä.
Julkaisubileet pidetään 21.-22.4 Panimolla ja pari seuraavaa iltaa miehet viihdyttävät tanssikansaa tunturihotellissa.
Markku ja Erkki ovat pitäneet yhtä nyt kuutisen vuotta. Ennen yhteistä taivaltaan molemmat ovat ehtineet tanssittaa ihmisiä tahollaan vuosikymmeniä. Markku on tangoprinssi vuodelta 1993 ja tunnetaan parhaiten lauluistaan Syli täynnä rentukoita, Anna ja Nikolai ja Lähdit taakse pilvien ja Erkki pyöritti pitkään Witikaisen Rulettia ja keikoilla häneltä toivotaan eniten lauluja Miksei Muonio vastaa?, Minä ja Rautavaara ja Nouse pohjoisen junaan.
Hei, Tämä Maa-levylle Markku ja Erkki ovat saaneet lauluja pohjoisen parhailta ammattilaisilta. Jokaiselle iskelmämusiikin ystävälle varmasti nimet Seppo Nissilä, Veikko Juntunen, Reijo Määttä, Jouni Hagström ja Tapio Lauhamaa ovat tuttuja.
Albumilla vierailee myös senaattori Mikko Alatalo laulullaan Jos sä menet Lappiin, älä anna muille. Tunnetuin levyn lauluista on Kärki-Helismaa- klassikko Neljän tuulen tiellä. Sovituksen siihen on tehnyt Mikko Nuorala.
Luvassa on siis taattua iskelmän Lappi-romantiikkaa, mutta kosolti myös huumorimeininkiä.

11 huhtikuuta 2010

Musiikki on rajallinen riemu!
Twin City Festivals tipautti listaltaan ruotsalaiset artistinimet! Odotettua! Syy selkeä. Ne eivät vetäneet väkeä Ruotsista viime kesänäkään kuin kourallisen! Idolisuosikit keräävät kyllä Kiirunafesteille ja Luleåkalaaseille massoittain väkeä, mutta eivät Suomen puolella.
Harmillista, sillä Tornioon oli nytkin tyrkyllä Eva Dahlgrenin ja Thomas Ledinin tapaisia nimiä.
Musiikki ei tunne rajoja, mutta ihme sekään ei saa meitä juhlimaan yhdessä. Joku sanoo, että onhan meillä Kalottjazz & Blues. Totta ja kiitos siitä, mutta se on pienen piirin juhla, joka kerää vain muutama tuhat kuulijaa.
Raja on ollut
vuosikymmenestä toiseen muutakin kuin veteen piirretty viiva. 1960-luvulla Aavasaksa ja Luppio/Matarengi järjestivät isoja juhannusjuhliaan, mutteivät ne tehneet yhteistyötä. Aavasaksalla eivät esiintyneet esimerkiksi Laila Kinnunen tai Carola, vaikka naapurissa kävivätkin. Kun jututin juhlien järjestäjiä molemmin puolin rajaa, Harry Grapea ja Antero Kronqvistia, molemmat puhuivat yhteistyön puutteesta ja harmittelivat, että sitä alettiin harrastaa vasta 1970-luvun lopulla, kun oli liian myöhäistä eli yleisö oli jo vaaroilta kaikonnut.
1960-luvulla Ruotsin viiden kovimman bändin joukkoon kuulunut kiirunalainen the Shanes esiintyi kyllä Haaparannalla, muttei koskaan Pohjois-Suomessa. Pohjoisin paikka Suomessa oli Lahti. Tänään samaisen kaupungin Willy Clay Band kerää kehuja muun muassa Neil Youngilta ja Chip"Wild Thing" Taylorilta ja bändi on esiintynyt Suomessa vain Karesuvannossa! Mikään ei siis ole muuttunut. Bändi ei kelpaa edes lappilaisille festivaaleille. Sama koskee Raj-Raj Bandia, jonka pitäisi lyödä läpi ensin Etelä-Suomessa, ennen kuin kultakimpale huomattaisiin pohjoisessa. Ruotsissahan bändin loppuunmyydyissä konserteissa, osa yleisöstä on ruotsinsuomalaisia!
Parikymmentä vuotta olen tehnyt musiikkijuttuja molemmin puolin rajaa.Kun kysyin kerran eräältä Suomessa syntyneeltä eturivin haaparantalaistaiteilijalta, mitä hän tietää torniolaisesta musiikkielämästä, hän sanoi rehellisesti; En mitään.
Kun kirjoitin Flakasandin bluesfesteistä sain paljon torniolaispostia. Kukaan ei ollut koskaan kuullutkaan koko ruotsalaistapahtumasta, jossa oli vuosikymmenen käynyt tähtinimiä ja matkaa sinne oli Torniosta vähemmän kuin Ouluun. Vikaa on siis medioissakin.
Yleisin kysymys artisteilta oli, kun kokosin lauluja Music From Torne Valley-kokoelmille molemmin puolin Väylää, miten saisi keikkaa Suomen puolelta ja päinvastoin. Mietin, että ainoa keino siihen on tietoa lisäämällä. Se oli yksi näiden Väylän Pyörre Uutisten perustamisen syy. Nyt olen muutaman kuukauden pyörittänyt sivua. Suomen puolelta kävijöitä riittää ja se motivoi jatkamaan, mutta miten saada ruotsalaiset mukaan. Sama ongelma on Mataringissa nettiuutisia pyörittävällä Greger Toolasella, miten saada suomalaiset mukaan.
Raja on ja pysyy…..ikuisestiko? Eräs toimittajakollega Ruotsin Tornionlaaksosta sanoi, että raja on asenteellinen, jonkinlaista kyräilyä ja epäluuloa. Minusta tietämättömyys ja kiinnostuksen puute ovat varmasti myös syitä. Omat asiat ovat etusijalla. Myös kieli rajoittaa ja usein ymmärretään toisiamme väärin. Sanotaanhan, että on olemassa vain yksi sydämen kieli.

10 huhtikuuta 2010

Speden syntymästä 80 vuotta!
Muoniossa avoimet ovet!
Pertti "Spede" Pasasen (1930-2001) syntymästä tulee kuluneeksi ensi lauantaina 80 vuotta ja sitä juhlitaan avoimilla ovilla (klo 14-18) Muonion Mesopotamiassa. Viihdetaiteilijalle piilopirtti Torassieppijärven rannalla oli tärkeä paikka, sillä siellä syntyi klassinen Suomi-viihde sketseineen ja Turhapuroineen.
Spede myi Mesopotamiansa torniolaiselle Kyösti Rantamaalle kolme kuukautta ennen kuolemaansa.

- Spedellä oli Mesopotamian osalta toivomus, että siitä jalostettaisiin kaiken kansan kohtaamispaikka, missä olisi hänen tuotantoaan esillä, muun muassa filmejä ja keksintöjä. Kaupanteon yhteydessä Spede ehti lupautua jo mukaan harjannostajaisiin, mutta äkillinen poislähtö tuli ennen.
- Speden kuoleman jälkeen paikka on ollut kiinni ulkopuolisilta. On annettu rauha hänen tuotantokeskukselleen. Mitään tiukkaa aikataulua entisöinnissä ei ole ollut, Kyösti kertoo.
Nyt kuitenkin Mesopotamia alkaa olla valmis.Nykyisessä muodossaan piilopirtti sisältää kaikki mukavuudet ja jo jonkin aikaa sitä on voinut vuokrata muun muassa hääjuhliin, mutta lauantaina se avautuu ensi kertaa suurelle yleisölle.
Speden piilopirtti valmistui Pallastunturin tien varteen vuonna 1968 ja samoihin aikoihin Kyösti Rantamaa muistelee tavanneensa taiteilijan ensimmäisen kerran.
- Myin silloin nuorena miehenä Lynx-merkkisiä moottorikelkkoja Muoniossa. Spedelle ne eivät kuitenkaan kelvanneet, vaan hänelle piti hankkia Ockelbo. En tiedä miksi. Ei hän sitä paljon käyttänyt, sillä mittariin ehti kertyä vain 75 kilometriä ja kelkka löytyy täältä Mesopotamiasta.
Sittemmin Kyösti tapasi Spedeä pikaisesti useinkin ystävänsä taiteilija Veli Koljosen kanssa
- Pallaksella hän saattoi piipahtaa syömässä tai laskettelemassa, jolloin joskus törmättiin. Hän viihtyi kuitenkin hyvin paljon yksin. Hän teki ahkerasti töitä. Iltaisin ja öisin hän keskittyi kirjoittamiseen, eikä hän halunnut mökilleen vieraita häiritsemään. Yleensä Spede viipyi pari viikkoa kerrallaan, Kyösti muistaa.
Lappi antoi Spedelle rauhan kirjoittaa ja pitkälle 1980-lukua hän kävi Rantamaan mukaan mökillä vielä säännöllisesti, mutta pikkuhiljaa bisnekset etelässä veivät hänen aikansa ja myös golfviheriöt Espanjassa. www.spedemesopotamia.fi
PS. Avoimet ovet keräsivät Luoteis-Lapin mukaan 500 vierasta.

09 huhtikuuta 2010

Twin City-festien nimet julki! Tornion kolmansien Twin City-festivaalien(16.-17.7) tähtinimet ovat Yö, Maija Vilkkumaa, Paula Koivuniemi, Frederik, Irina ja Pelle Miljoona. Mukana ovat myös Tumppi Varonen, Ressu Redford & Jussi Rainio, Greedy Pig, Cool Operator ja Sputnik.

06 huhtikuuta 2010

Wimme Top Teniin!
Maailmanmusiikin parhaat asiantuntijat äänestivät Wimme Saaren uusimman albumin Mun World Music Charts Europe-listan sijalle kuusi. Listaa on koottu vuodesta 1991 lähtien ja Wimme on paras eurooppalainen kärkikymmenikössä.
Wimmen levyjä julkaisee tamperelaisen Tapio Korjuksen Rockadillo, joka on onnistunut kolmessa vuosikymmenessä hyvin lanseeraamaan artistejaan maailmalla. Viimeksi Rockadillo lisensoi kataloginsa Kiinan suurimmalle musiikkiyhtiölle Shanghai Synergylle. Se tietää sitä, että Wimmen musiikin lisäksi myös muun muassa Kimmo Pohjosen, Piirpauken, Pekka Pohjolan, Jukka Gustavsonin ja Dave Lindholmin levyt leviävät Kiinaan, Taiwaniin, Hongongiin ja Macaoon.
Wimmen Mun-levyn arvostelu löytyy täältä,,, http://vaylanpyorre.blogspot.com/2009/12/wimmea-ei-tuuli-vie.html

05 huhtikuuta 2010

Milanan vanhemmat tapasivat Merihovissa!
Viimeisen parin vuoden aikana Milana Misic on levyttänyt äitinsä Laila Kinnusen tuotantoa kahden levyllisen verran ja tämän kuun lopussa ilmestyy vielä kokoelma Käy Tanssimaan.
Milana on esittänyt Lailan tunnettuja lauluja myös täysille saleille. Viimeksi viime kuussa hän lauloi Helsingin Savoy-teatterissa. Valoa ikkunassa -konsertin TV2 myös taltioi Estradilla-sarjaansa. Illan yllätys oli, kun Milana pyysi estradille isänsä muusikko Milan "Miso" Misicin. Yhdessä he esittivät laulun Fly me to the moon, jonka he omistivat Lailalle, jonka suosikkeihin ikivihreä kuului.
Kroatialaislähtöinen Miso saapui Suomeen vuonna 1967 jugoslavialaisyhtyeen basistina. Orkesteri soitti aina kuukauden kerrallaan eri puolilla maata. Kirjassaan Valoa ikkunassa, Jorma Ikävalko kertoo, miten Milanan vanhempien Mison ja Lailan tiet kohtasivat ensi kerran: "Tultiin tammikuuhun 1968. Kohtalo heitti sekä muutamaa viikkoa aiemmin(Ville-Veikko Salmisen kanssa) vihityn Lailan, että runsaat kolme kuukautta Suomessa asuneen Mison kummatkin Kemiin, missä järjestettiin niin arkinen tapahtuma kuin suuri kansainvälinen selluloosakongressi. Koska Lailalla ei ollut omaa orkesteria, häntä säestämään Kemin hotelli Merihovissa asettuivat Miso ja muut jugoslaavit.
Kun Miso ja Laila tapasivat ensimmäisen kerran, Misolla ei ollut hajuakaan kuka Laila oli. Kun suuri selluloosakokous oli saatu viimeiseen iltaansa, Laila jäi orkesterin poikien kanssa syömään ja juhlimaan.Miso sen sijaan kiitti Lailaa yhteistyöstä, toivotti hyvät yöt orkesterin pojille ja poistui nukkumaan.
Laila halusi kuitenkin Mison seuraa. Hän sai tietysti hetkessä selville Mison huoneen numeron, ja niin basistin ovelta kuului pehmeä kolkutus. Misolla ei tietenkään ollut mitään sitä vastaan, eikä hän tiennyt, että hänen ovellaan seisoi vain muutamaa viikkoa aiemmin naimisiin mennyt Suomen suosituin laulajatar.
Avun haastattelussa Laila vakuutteli, ettei Mison ensitapaamisessa tapahtunut mitään, mutta vuosikymmenien jälkeen Miso paljasti, että jo pariskunnan ensi kerta johti yhteiseen yöhön, vaikka Lailan hääkimpun ruusut olivat tuskin ehtineet lakastua.
Seuraavan kerran Laila ja Miso tapasivat vasta puolitoista vuotta myöhemmin kesällä 1969. Molemmilla oli keikka Joensuussa. Lailan ja Ville-Veikon avioliitto oli tässä vaiheessa pelkkä muodollisuus, ja kumpikin eli omaa elämäänsä.Niinpä Laila hyppäsi suoraa päätä Mison kaulaan, pakkasi tavaransa ja muutti Mison luo."
Lailan alkoholin käyttö oli vuosi vuodelta pahentunut. Jo 1966 suomalaiset levy-yhtiöt olivat antaneet Lailalle kenkää ja hän levytti kulta-ajan viimeiset laulut haaparantalaiselle Benita recordsille.
Milana syntyi lokakuussa 1970, mutta hänet kasvatti pääosin Lailan Kerttu-äiti. Miso ja Laila olivat yhdessä kesään 1972 asti, jolloin Miso sai tarpeekseen Lailan juopottelusta ja lähti viimeisen kerran. Sen jälkeen hän ei ollut enää missään tekemisissä hänen kanssaan. Sen sijaan suhde Milanaan on ollut aina lämmin ja läheinen.
Laila: Non, je ne regrette rien http://www.youtube.com/watch?v=8yxfibaSf-A
Goldfinger (James Bond theme) - http://www.youtube.com/watch?v=zt22M4ym6Rk

03 huhtikuuta 2010

Katja diggaa 60-lukua!
Keminmaalainen Katja Lukin on julkaissut sinkun Rahiseva rautalanka.
Eka sinkku Vitamiini häneltä ilmestyi syyskuussa 2003 ja sen jälkeen pikkulevyjä on tupsahdellut tasaisin väliajoin. Seuraavaksi raikasta ja mutkatonta poppia mieluiten laulava Katja lupaakin pitkäsoittoa. Sen tekemiseen toistaiseksi keikkakiireiltä ei ole aikaa jäänyt. Kaunotarhan tunnetaan Dannyn laulutriosta D`Voices, jossa hän on laulanut jo 11 vuotta, joten eiköhän jo olisi oman urankin aika.

Kotisivullaan Katja kertoo Rahisevan rautalangan syntytarinan: "Kappale on varta vasten mulle tehty. Siinä on mukana sitä mun niin kovasti rakastamaa 60-lukua. Kappale sai alkunsa jo reilu kaksi vuotta sitten, kun tapasin Vexi Salmen.Hänhän on tehnyt sanotukset mun aiempiinkin sinkkuihin O.K ja Sykkivä sydän, mutta en ole hänen kanssaan törmännyt koskaan niin,että oltais` ehditty sen kummemmin juttelemaan.
Nyt kuitenkin näin hänet ja ajattelin käydä kiittelemässä sanoituksista, joita hän oli minulle tehnyt. Samassa seurassa oli myös Kisu Järnström ja hän sanoi Vexille, että tee tälle tytölle biisi, ettei sen tarvi aina covereita lauleskella.Parin viikon päästä puhelin soikin ja siellä oli Vexi. Hän sanoi, että haluaisi tehdä minulle biisin. Kerroin, että tykkään kovasti Laila Kinnusesta ja Ann-Christinestä ja haluaisin tehdä jotain samantyylistä pirteää 60-henkistä tuotantoa itsekin. Hän kertoi, että oli tehnyt yhteistyötä Rasinkankaan Jussin kanssa ja heillä olisi muutamia ideoita. Soittelin sitten vielä Jussillekkin ja hän lähetti minulle muutamia demoja kuunneltavaksi. Ja sieltähän tämä Rahiseva rautalankakin sitten löytyi. Tämä nyt julkaistu kappale nousi heti sieltä esiin ja tiesin, että tässä se nyt on. Tästä tehtäisiin sinkku.

Viimisen parin vuoden aikana on ollu aika haipakkaa ja sinkkua tehtiin aina kun aikaa löytyi. Ensin bändi soitettiin sisään. Sitten kävin varmaan puolen vuoden päästä sen laulamassa. Sitten sitä korjailtiin ja säädeltiin ja vihdoin siitä tuli juuri sellanen ku halusin sen olevan.
Rahisevan rautalangan saa soimaan klikkaamalla tästä linkistä!

02 huhtikuuta 2010

CMX tänään 25 vuotta!" Pitkäperjantaina, 2. 4. 2010 tulee kuluneeksi kaksikymmentäviisi vuotta siitä keväisestä päivästä, jolloin Kanniainen ja Yrjänä perustivat CMX-yhtyeen Torniossa, osoitteessa Keskikatu 41. Sen kunniaksi olemme äänitysten päätyttyä hieman lomalla. Tai oikeastaan muissa töissä. Miksaussessio alkaa kahdestoista päivä.
Pitäkäähä ittejänne miehinä äläkääkä riehuko, tapelko ja valehelko, vaan pää pystyssä ja sammunu kaveri harteilla vakaasti kohti uusia nöyryytyksiä."
Näin CMX:n äänitorvi A.W. Yrjänä kirjoittaa studiolokissaan ja kehoittaa juhlimaan syntymäpäivää ilman orkesteria. Viimeistään syksyllä CMX lupaa palata keikkalavoille, kun uusi 13. albumi ilmestyy.
Millainen oli sitten kasvualusta, mihin CMX syntyi eli miltä näytti Tornio 25 vuotta sitten. A.W.Yrjänä: " Pohjoinen pieni teollisuuskaupunki suuren joen varrella, Ruotsin rajalla. Pohjois-Euroopan suurin terästehdas ja rajakauppa tuovat leivän. Nousukausi tekee tuloaan Suomeen, mutta lukioikäinen ei täällä juuri huku virikkeisiin. Ainokainen elokuvateatteri näyttää amerikkalaisia hittileffoja ja kotimaista puskakomediaa. Konsertteja on pari kertaa vuodessa. Diskossa saa mustapukuinen kuonoonsa. Radio soittaa rokkia kaksi tuntia viidesti viikossa ja sekin on vähän paheksuttavaa. Ei ole vielä MTV:tä, ei tietokoneita tai verkkoja. Viikonloppuisin vaelletaan eestaas pääkatua ja juodaan kaljaa. Kaupunki on ruma. Vanhat puutalot on purettu mielikuvituksettomien uudisrakennusten tieltä. Kesällä luonto on kaunis, mutta talvi on enimmäkseen pimeyttä ja tiukkaa pakkasta. Onneksi kirjasto on hyvä ja lähellä. Sieltä löytyy niin romaanitaiteen klassikoita ja filosofiaa kuin parapsykologiaa ja scifiäkin. Kaikkea mitä pimeässä tarvitsee."