09 marraskuuta 2012

Tuomas Lampela, 30 vuotta muusikkona!

Kantaesityksenä Pekka Pohjolan Bialoipokku-albumi sovitettuna jousille!


TUOMAS LAMPELA on musiikin tulisielu ja huippuammattilainen; kapellimestari, kuoronjohtaja, säveltäjä, sanoittaja, sovittaja sekä opettaja.
Hänen 30-vuotista muusikon taivalta juhlitaan Tornion Musiikkitalolla 24. marraskuuta klo 18.00 alkaen.
Konsertin kantaesityksenä kuullaan Pekka Pohjolan vuoden 1974 mestariteos Harakka Bialoipokku, jonka musiikin Lampela on sovittanut Länsi-Pohjan jousikvartetille.
- Ainakin itselleni tämä on huippujuttu. Olen tehnyt sovitustyötä pikkuhiljaa viimeiset kolme vuotta, Tuomas kertoo ja toivoo, että yleisökin pitää kuulemastaan.
Pekka Pohjolahan (1952-2008) oli tunnettua klassista musiikkisukua, jonka kauhuksi Pekka innostui popista Beatlesin Twist and shoutin myötä. Hän sukelsi kuitenkin piankin syvempiin vesiin ja loi maineensa basistina Wigwamissa ja ennen muuta soolourallaan, kirjoittaen ja esittäen omaperäistä sibeliaanista metsämusiikkia, jossa yhdistyi niin klassinen kuin kevytkin.
Harakka Bialoipokku, kertomus hullusta harakasta, oli hänen toinen albuminsa ja sen myötä
Pohjola tuli huomatuksi myös ulkomailla. Englantilainen progelevymerkki Virgin julkaisi sen nimellä B the Magpie.
TUOMAS LAMPELA  tutustui fuusio- ja progemusaan ja myös Pekka Pohjolan Harakka Bialoipokkuun 1980-luvulla muutettuaan kotikaupungistaan Rovaniemeltä Turkuun.
Alunperinhän Harakka Bialoipokun pääinstrumentit ovat Pohjolan soittama piano ja Pekka Pöryn, Eero Koivistoisen ja Paroni Paakkunaisen saksofonit, joten jousisoittimille sovittaminen ei ollut mikään helppo juttu.
- Tämän tyyppinen sovittaminen, joka on oikeastaan instrumentointia vaatii niin paljon aikaa, että täytyy olla vähän hullu tehdäkseen sitä. Harakka Bialoipokku kuulosti kuitenkin minun korvaani niin klassiselta musiikilta, että se piti mielestäni siirtää klassiselle kokoonpanolle. Sen voisin siirtää kyllä myös sinfoniaorkesterille, jos joku maksaisi siitä, Lampela huomauttaa.
Niin Pohjolalle kuin Lampelallekin on luonteenomaista monellakin tasolla rajojen rikkominen , mutta nämä sukulaissielut eivät kuitenkaan koskaan tavanneet.
- En valitettavasti päässyt koskaan soittamaan Pohjolan kanssa, mutta olen tuurannut häntä. Hänen serkullaan Olli Pohjolalla oli keikka, johon Pekan piti tulla basistiksi, mutta kuinkas ollakaan, Pekka oli ”kadonnut” ja Olli pyysi minut tilalle, Lampela muistelee.
Paitsi puolituntisen musiikkimatkan  Harakka Bialoipokun maailmaan , Tuomas Lampelan 30-vuotistaiteilijajuhla tarjoaa paljon muutakin.
- Tenori Aki Alamikkotervo on tulossa. Hänen kanssa olen tehnyt yhteistyötä pidemmän aikaa. Hän oli solistina kun tein Pohjan Mieslaulajien kanssa Eino Leino –levyn, mutta nyt hän laulaa Tornion Mieskuoron solistina. Melodonnat, jolle olen vuosien varrella tehnyt useamman sovituksen, esiintyy myös, samoin kuin Musatalon Sekakuoro, jonka olen koonnut konservatoriomme opiskelijoista. Konsertin juontaa Soiva Siili -kaksikko Markus Lampela ja Kyösti Salmijärvi, jotka varmastin jotain laulavatkin, Tuomas lupailee.
TUOMAS LAMPELAn pääsoitin on alttoviulu. Hän on opiskellut Lapin musiikkiopistossa ja soittanut Rovaniemen
kaupunginorkesterissa. Hän oli perustamassa myös aikansa yhtä Suomen parhaista isoista orkestereista Rovaniemi Big Bandiä, ennen kuin sai viran Turun kaupunginorkesterista 1980-luvun alussa. Päätyön ohella hän soitti Vilperin Perikunnassa ja Down By the Laituri-festivaaleilla, hän johti jousiorkesteria muun muassa Juliet Jonesin Sydämen ja Kolmannen Naisen taustalla. Hän veti myös Turun tuomiokirkon täyteen rockväkeä soittamalla orkesterinsa kanssa Albinonin Adagiota ja muita hitaita hittejä.
Levyllä Lampelan jousisovituksia voi kuulla muun muassa tangokuningas Kari Piiroisen ja Kolmannen Naisen levyillä, mutta parhaiten Tuomas muistetaan albumista Juicinfonia vuodelta 1991, jossa hän toimi sovittajana ja The New Generation Orchestran kapellimestarina.
- Idea oli Juice-diggari Jukka Helttulan. Heti kättelyssä sovittiin Atte Blomin kanssa, että konsertista tehdään levy ja haalin huippusoittajat Turun, Tampereen, Helsingin ja Radion sinfoniaorkestereista. Se äänitettiin Tampere-talossa ja se on edelleenkin ainut suomalaisesta musiikista tehty classic rock-levytys, Lampela kertoo.
Juice lauloi levylle Norjalaisen villapaidan, mutta ennen kaikkea levy osoittaa, että Juicen musiikki toimii ilman sanojakin. Muun muassa Pyhä toimitus on jopa alkuperäistä parempi.
- Heti tuon Juicinfonian jälkeen sain mahdollisuuden sovittaa Pave Maijasta. Sovitin hänen hittibiisit sinfoniaorkesterille ja kierrettiin sen kanssa muutamassa kaupungissa. Pave lauloi ja minä johdin sinfoniaorkestereita. Se oli hieno homma ja sen voisi toteuttaa hyvin täälläkin.
Viidentoista Turun vuoden jälkeen Tuomas siirtyi pikkuhiljaa pohjoisemmaksi, Meri-Lappiin ja täälläkin hän on ehtinyt olla jo monessa mukana.
Tuomaan on voinut vuosien mittaan bongata vaikkapa Kemin kaupunginorkesterin, Tornionlaakson Musiikkiklubin tai Lohijärven Kuohun keikoilta, mutta näkyvimmin tämä musiikin moniottelija on ollut Meri-Lapissa parrasvaloissa Pop & Jazz Konservatorio Lappian suurten menestyksekkäiden spektaakkelien isänä. Muun muassa proggikset Ultra Bra, My Name is Bond, Night on Disco Mountain, Santana, Finnhitit, Blues Brothers & Soul Sisters & Elossa saavat ensi vuonna myös jatkoa.
- Vuoden 2013 suurtuotanto on nimeltään Ranskalaiset Korot. Se on katsaus suomalaiseen jazziskelmään tai svengaavaan iskelmään vuosilta 1956-1963. Erik Lindströmin ikivihreiden ohella kuullaan Kärki-Helismaa- klassikkoita ja muita käännösiskelmiä, Lampela paljastaa.