torstai 13. toukokuuta 2010

Jaakko Laitinen & Väärä Raha
oikeilla raiteilla!
Jos satutte ensi keskiviikkona Helsinkiin, älkää hämmästykö, jos törmäätte ratikassa joukkoon velikultia, jotka soittavat iloista Balkan-humppaa ja slaavilaista kaihoiskelmää. Kyse on yhtyeestä Jaakko Laitinen & Väärä Raha, joka juhlii debyyttilevynsä ilmestymistä.
Kaikki yhtyeen soittajat tulevat Rovaniemeltä. Heidät on vienyt isolle kirkolle työ ja opiskelu. Väärän Rahan kokosi laulaja-lauluntekijä Jaakko Laitinen, joka päätyi Helsingin yliopistoon lukemaan Kaakkois-Euroopan tutkimusta. Muut jäsenet ovat Marko Roininen (haitari), Tuomo Kuure (pystybasso), Janne Hast (rummut) ja Jarkko Niemelä (trumpetti/buzuki).
Alustavan ohjelman mukaan Väärän Rahan pääkaupunkipäivä alkaa Radio Helsingistä Njassan piinapenkistä, jatkuu levykauppa ÄX:n keikalla, sitten kiertoajelua raitiovaunussa ja lopulta päädytään pääjuhlaan Kallion Mustaan Kissaan. Mitä vielä? Sitä ei tiedä, sillä tämä porukka osaa yllättää, sillä soittimet kaivetaan Jaakon mukaan naftaliinista, aina kun siltä tuntuu.
- Kivoja keikkoja on ollut mitä erilaisimmissa paikoissa. Ollaan soiteltu nuhjusissa lähiökapakeissa, rokkiluolissa, risteilyillä, hienostoravintoloitten terasseilla ja kotibileissä.
- Vasta käytiin Virossa keikoilla. Siellä oli paljon koululaisesiintymisiä sekä iltapäiväkonsertteja rahvamajoissa ja kulttuuritaloissa. Mieleenjäävin oli keikka Kilingi-Nömmessä, jossa edessä hyppivät ja tanssivat punkkarit ja takana istui eläkeläismummoja kuuntelemassa.
Mistä kaikki lähti eli miten Jaakko innostuit balkkanilaiseen kulttuuriin?
- Mie kiinnostuin musiikin kautta koko Kaakkois-Euroopan alueesta, sen kielistä, historiasta ja kaikesta. Olin jo pidempään kuunnellut venäläistä mustalais- ja kansanmusiikkia, kun muuan ystävä suositteli Emir Kusturican 'Underground'-elokuvaa. Se musiikkeineen oli pöyristyttävä, mullistava kokemus ja se oli menoa sitten.

Olet jopa asunut alueella?
- Totta. Mie asuin vuoden Szegedin kaupungissa Tisza-joen varrella, Etelä-Unkarissa. Siitä ihan kivenheiton päässä olivat myös suuret laulumaat Romania ja Serbia.
Vaikuttiko paikan valintaan se, että isoisäsi oli legendaarinen musiikkimies Olavi Tissari Ylitornion Kaulinrannalta ja tarinan mukaan Tissarit tulevat Tizalta, josta nimi?
- Kyllähän tuo Tissari-Tisza-yhteys vaikutti. Luin kyllä sukututkimuksesta, että tiettävästi suvussamme ei oikeasti ole Tiszalta lähtöisin olevia esi-isiä ja Tissari-nimen alku olisi 'tissaroida'-verbissä joka on tarkoittanut 'tekemistä joka ei johda lopputulokseen'. Tiedä sitten onko tuo totta vai ei, mutta ainakin se myyttinä elää suvussamme ja vaikuttaa minunkin identiteettiin!
Millaisia muistoja sinulla on isoisästäsi?Innostiko hän sinua musiikkiin?
- Miehän olin silloin vielä tosi pieni kun ukki eli. Löysin musiikin vasta paljon myöhemmin, 16-vuotiaana, niin hän ei kerennyt minua kannustaa.
- Muistot hänestä ovat aika hataria, mutta iloisia ja valoisia. Sain häneltä muun muassa muovisen banaanihuuliharpun, mutta en oppinut sitä soittamaan. Isoveljen viulunsoitossa ja siskon huilunsoitossa ukki oli kyllä kuulemma tukena.
- Myöhemmin äiti on sanonut, kun on kuunnellut minun laulamista että minulla on samanlainen ääni kuin ukilla ja laulan paljon samoja lauluja.
Kuuluuko Väärän Rahan ohjelmistoon Olavin lauluja, Poikkunaitua tai muuta?
- Laukkukauppias kulkee vielä matkassa. Sitähän esitin jo Rovaniemellä Orkestar Business Classin kanssa ja se levytettiinkin. Sehän on venäläinen kansansävel, joka on sanoitettu suomeksi moneen kertaan, mutta tuo ukin versio on kyllä paras.
Esikoisalbuminne on jo kuultavissa netissä osoitteessa http://www.myspace.com/mrjaakko . Laulut ovat suurimmalta osalta sinun kynästä. Keiden perinnettä jatkat?
- Olavi Virta, Hortto Kaalo, Viktor Klimenko ja Topi Sorsakoski ovat mulle tärkeitä esikuvia Suomessa. Balkanin musiikkia olen kuunnellut kanssa paljon ja ammentanut siitä. Bändejä ja artisteja riittää kuten Saban Bajramovic, Romano Drom, Taraf de Haïdouks, Fanfare Ciocarlia, Boban Markovic, Ando Drom ja vaikka mitä.
Miten Väärä Raha päätyi levyttämään Helmi-levyille?
- Pienmerkin pomo Arwi Lind otti minuun yhteyttä kerran Orkestar Business Classin Helsingin keikan jälkeen ja ehdotti levyntekoa. Orkestarin hajottua ja Väärän Rahan aloitettua oli selvä, että Helmelle mennään, koska siellä oli niin hyvä henki.
- Arwi on julkaissut tosi monenlaisia ja hienoja levyjä, joita on monesti aika vaikea määritellä. Joku Joose Keskitalon murheellinen gospel vetoaa minunkinlaiseen umpiateistiin ja saatiin Joose jopa levymme tuottajaksi.
Teitte levyn äänitykset vanhojen savikiekkojen tyyliin eli kaikki yhdellä huudolla purkkiin, miksi?

- Se oli Joosen tapa äänittää. Tosin en olisi halunnut tehdä levyä niin, että raita kerrallaan ensin rummut, sitten basso ja niin edelleen.Virheitä jäi tietenkin, mutta eiköhän semmoista sisäsiistiä ja sliipattua musiikkia ole maailmassa jo ihan tarpeeksi! Nyt kun kimpassa soitettiin ja parilla mikillä äänitettiin niin tuli orgaaninen ääni.
Kun kuuntelee musiikkianne, on pakko kysyä, mitä mieltä Kuunkuiskaajista. Lasketko sukulaiseksi? Vai onko tässä ajassa ketään, jonka hyväksyt?
- Ei se jäänyt kyllä mieleen, kun kattelin ne Suomen viisukarsinnat. Ei ollut minua varten. Muuten mie kyllä tykkään paljon nykyajan artisteista. Jätkäjätkäthän on kova bändi. Ne kanssa yhdistelee ronskisti vaikutetta sieltä ja täältä. Räpissä tehdään tosi mielenkiintosia juttuja ja Joosen lisäksi Helmellä esimerkiksi Profeetta & Uusi Maailmanuskonto on tosi kova juttu. (Kuvat: Petri Alanko)