Pirteää poppia Pajalasta!

Nimen keksiminen bändille ei ole helppoa. Pajala Truck Co. on jo pitkään näkynyt naapurin keikkailmoituksissa, mutta sen on aina ohittanut ajatuksella, siinä taas yksi countrybändi.

Vasta yhtyeen esikoissinkku From one motherfucker to another paljastaa totuuden. Hei! Tämähän on poppia ja hyvää sellaista. Tosi raikkaasti ja kälmisti sekoitettua Blondie-kimittelyä yhdistettynä kuuskytluvun tyttöbändilauluun ja tanssittavaan fifties-meininkiin.Loistavaa!

Kaksi laulavaa tyttöä Paloma Perez ja Marie Willman, Grönbergin veljekset Niklas, Jens ja Johan plus naapurin poika Markus Forsberg. Kaikki Pajalasta! Kylästä tuntuu löytyvän laadukkaita bändejä joka lähtöön.

Pajala Truck Co on tehnyt sinkkunsa luulajalaiselle BDpop-merkille ja piakkoin yhtyeeltä on tulossa myös pitkäsoitto, jonka tuottaa Henrik Ebenhed. Hän on tehnyt töitä muun muassa Eagle Eyed Cherryn, Robynin ja Raubtierin kanssa.

Tässäpä uunituore From one motherfucker to another-sinkku videolla, jonka Emil Kieri ideoi talven Murmansk-keikan jälkimainingeissa http://www.youtube.com/watch?v=Bn7qEss7amc

4/5 Väylän Pyörrettä

Jukka Pojalta oivaa kesämusaa!

Suomalaisen reggaen pioneeri ja keulahahmo Jukka Poika julkaisee uuden albuminsa Kylmästä Lämpimään tänään!
Levyn tuotannosta vastaa Tommi "Bommitommi" Tikkanen, joka on tuottanut muitakin Suomi-reggaen kärkiartisteja, mm. Raappanan, Reino & The Rhinosin ja Paarman albumit.
Albumi on rennointa ja keinuttavinta Jukka Poikaa aikoihin ja ylväästi soiva torvisektio sekä muikeat taustalaulusovitukset kruunavat ensiluokkaisen kappalemateriaalin.
Taustalla soi Sound Explosion Band, jonka varma kädenjälki kuuluu vahvana ja kappaleiden tiheä tunnelma välittyy.
Jukka ei päästä kuulijaa kuitenkaan helpolla, sillä pitkälti elämästä, rakkaudesta, erosta ja kaipuusta kertovat, välillä viiltävänkin arkirealistiset tekstit puhuttelevat ja käyvät hyvästä aivovoimistelusta.
Jukka Poika Rousu on genrensä ensimmäinen Suomessa. Reggaen hän löysi 16-vuotiaana Espoossa, mutta ennen suomenkieliseksi heittäytyimistä, hän riimitteli englanniksi. Hänen oma tyylinsä hioutui parhaista aineksista. Hän sanoo kuunnelleensa tarkoin muun muassa suomalaisen tekstitysperinteen jättiläisiä Veikko Lavia, Juice Leskistä ja Hiski Salomaata.
- Minua inspiroi aluksi 80-luvun Jamaika-meininki. Maan tapa rallatella, lausua ja höpöttää. Ekat suosikit olivat Max Romeo ja Bob Marley.
- Homma alkoi kuitenkin pikkuhiljaa turhauttaa, kun heitti mitä tahansa englanniksi, kukaan ei tarttunut millään lailla. Nuoli meni ohi korvien. Jossain vaiheessa sitten huomasin, että suomenkielellä homma toimii ja sille oli tilaus.
Mielihyvää-http://www.youtube.com/watch?v=31G6fxYJcJE
Kiitollisuutta (feat.Raappana) - http://www.youtube.com/watch?v=MOiWk-FxTt8

Simppeliä CMX:ää!

CMX julkaisee kolmannentoista albuminsa Iäti 29. syyskuuta. Albumin ensisingle Sateenkaaren pää on toimitettu radioasemille ja kappale on digitaalisesti ladattavissa 9. heinäkuuta alkaen.
A.W. Yrjänä kommentoi uuden levyn syntyä: "Edellinen albumimme oli suuri ja mahtava progressiivinen spektaakkeli. Nyt halusimme yksinkertaistaa ja karsia, etsiä musiikkimme melodista ydintä ja tunteen roihua. Kirjoitimme laulut pitkälti yhdessä talven ja kevään aikana. Tuntuu, että pääsimme hyvin lähelle."
Kriitikoiden suitsuttama ja kiistelty yhtye on pitkän uransa aikana saavuttanut vankan sijan myös suuren yleisön sydämissä. Siitä kertoo vaikkapa se, että CMX on myynyt kaksitoista kertaa kultaa sekä kahdesti platinaa.
Sateenkaaren pää- http://www.emi.fi/jukebox/play/1437/sateenkaaren_paa

Patsastelua Torniosta!
Jos minun mielestä Tornion ainoa ihailemisen arvoinen patsas on Ensio Seppäsen veistämä Rajaleikki, niin puolustajansa oli myös Umpitunnelin edestä hävinneellä Vapaudenpatsaalla. Sen ääressä turistit kuvauttivat itseään innokkaasti, sillä eihän Vapaudenpatsaita kovin monessa kaupungissa ole.
Ratkaisu oli alun alkaenkin väliaikainen ja sitä on ilmeisesti myös Rajaleikki-patsaan nykyinen paikka, sen verran irrallaan se on.
Miksi Umpitunnelin isäntä Reijo Angeria sitten poistatti Vapaudenpatsaan?
Kesäkuun alussa ilmestyi nettiin Hilkka Keräsen nimenkeruulista otsikolla Vapaudenpatsas pois Torniosta ja koska patsaan olemassaolo ei ollut Reijolle mikään kynnyskysymys, kolme päivää myöhemmin sitä ei enää ollut.
- Lauantai-aamuna nostettiin se nurkan taakse ja siitä sitten VPK:n varastoon, mistä patsas pihalle alun perin haalattiinkin. Eipä siitä kenenkään sen enempää enää tarvi sinnitellä ;).
Adressin ilmestyttyä nettiin Reijo vastasi heti keskusteluosiossa nimellään, kun muut letkauttelivat nimimerkkien takaa. Aktiivisen ja tyrmäävänkin palautteen hän sanoo tulleen pieneltä korkeakulttuurin taidepiiriltä, kun nokatustenkin aiheesta olisi voinut keskustella.
Reijo kirjoitti netissä muun muassa: "Hei Kaikille! Tämän patsaan osalta ei kannata ryhtyä ylilyönteihin, koska se ei julista yhtään mitään, eikä ole tarkoitus olla siinä ikuisuutta.Tuollainen patsas vain sattui olemaan ravintolan rekvisiitassa.Se ei julista Manhattania, sen enempää kuin mitään aatettakaan. Twin City- neidoksihan se festareille laitettiin (2009), mutta se on sen verran painava, että vaikea siirtää aina tapahtuman yhteyteen.
Kyseiselle paikalle on rakennusluvassa kaavailtu jokinlaista patsasta taikka suihkulähdettä, samanaikaisesti kun piha myös kivetetään. Myös asfaltointi on väliaikainen. Suunnitelmat on Umpparissa julkisesti nähtävillä, pyörivät screeneillä.
Antakaa ehdotuksia! Minkälainen laitetaan?
Laman ja muiden allekirjoittaneelle sattuneiden vaikeuksien vuoksi rakennustöiden alkaminen viivästyy.
Ladot puolestaan toimivat ulkotapahtumien ajan torimyymälöinä, ja varmaan sopivat siihen tarkoitukseen siinä missä aitatkin rantaan, onhan tämä maalaiskaupunki.
Tervetuloa kaikki kesätapahtumiin!"
PS. Toisaalla HS:ssa. Tornion kaupungin sivistystoimenjohtaja Jaakko Junes vastaa Tornio should raise Terveet kädet statue -ryhmälle, että patsashankkeesta on luovuttu, mutta jonkinlainen tori tai aukio lepää ideana virkamiesten pöydillä.

Kaakamolaislegenda

Kauko Rapakon pojasta kirja!

Kauko Rapakko oli huippulahjakas rumpali, jonka taitoja ihailtiin ammattilaisten keskuudessa kautta Suomen. Hän sai bassarista ulos sellaisen monen iskun latingin jonkamoista ei oltu ennen Suomessa kuultu. Rumpalit Kurre Mattsonista Lyly Rajalaan olivat kärppänä ällistelemässä, jos mies kotikulmille sattui.

Kaukon (kuva oikealla) vei Paavo Kuljun bändistä etelään Eki Liikanen ja 1960- ja 1970-luvuilla hän soitti myös muun muassa Johnnyn, Matin & Tepon, Joukon & Kostin ja Jukka Kuoppamäen bändeissä. Viina vei kuitenkin Kaukon varhain ja hänen viimeiset kapulaniskut levyllä kuultiin vuonna 1980 Anneli Saariston esikoisalbumilla.
Anton Laurilasta (oikealta nimeltään Niko Rapakko) on sanottu, että hän on isäänsäkin parempi rumpali. Hän aloitti rumpujen soiton 8-vuotiaana, mutta opetteli myöhemmin myös pianon ja kitaran soiton. Nykyään Anton soittaa rumpuja suositun Sunrise Avenue-kitaristi Janne Kärkkäisen uuden bändin Phoenix Effectin riveissä.
Nuoresta iästään huolimatta 28-vuotias Anton on kokenut kovia ja syksyllä hänen vaiherikkaasta elämästään ilmestyy kirja nimeltä Surujeni Juuret. Sen kirjoittajan Juha Heinosen mukaan teoksen keskeisiä teemoja on Antonin ongelmallinen isäsuhde. Alkoholistille tyypilliseen tapaan isä-Kauko antoi pojalleen paljon lupauksia, joita ei pystynyt pitämään.
Muutenkin Antonin kasvun vuodet olivat traumaattiset. Koulussa Anton oli kiusattu rillipää, kunnes yläasteella löysi turvan ja tuli kaverinsa kautta uskoon. Lukiossa heräsi kapinahenki ja hän irtautui hengellisistä piireistä ja alkoi tutkia wicca-noituutta.
Samoihin aikoihin Antonin bändikuviot saivat myös ilmaa siipiensä alle
ja pian levytyssopimus Pokon kanssa muutti hänen elämänsä totaalisesti. Antonista tuli ihailtu Feiled-bändin keulakuva, laulaja-lauluntekijä. Mutta rankka keikkaelämä toi mukanaan houkutukset huumeet ja viinan, joihin Anton sitten lankesi.

Feiled, Pokon vastine HIMille, kerkesi tehdä kaksi albumia, kunnes syksyllä 2007 Berliinissä Antonilla karkasi homma käsistä. Yhtye oli pyydetty esiintymään Popkomm-messuille. Runsaan alkoholin käytön myötä, hän alkoi kuulla ääniä ja nappasi ne häivyttääkseen päälle kourallisen pillereitä.
Kun hän palasi sekavana Suomeen, läheiset veivät hänet psykiatriseen hoitoon. Vielä matkalla sairaalaan Anton yritti hypätä autosta, mutta äiti-Airi sai kädestä. Takana istuivat tyttöystävä Susanna "Gimmel" Korvala ja 7-kuukautinen poika.
Toipuminen vei aikaa. Matka vei lepositeistä avo-osastolle. Pikkuhiljaa hän alkoi kuitenkin pitää päiväkirjaa ja syntyi lauluja, jotka hän on nyt levyttänyt vaikuttavalle Milloin Toivo Palaa-albumilleen. - Anton kertoo:
- Lauluni ovat melankolisia, synkkiäkin, mutta kuten sanotaan, niin kauan kun on elämää, on toivoakin. Elämä voi olla julmaa ja onni joskus vaikea saavuttaa.
- Kaikki laulut ovat syvän henkilökohtaisia ja kertovat ajasta, josta voin rehellisesti sanoa, että ilman Jumalan apua en olisi siitä selvinnyt, enkä enää kävelisi maan pinnalla.

Anton pitämässä rumpuklinikkaa Lahdessa-http://www.youtube.com/watch?v=MRCThUrzfHY

Menee, mikä menee- rummuissa Kauko -http://www.youtube.com/watch?v=KWD_Ek8CWHA

Feiled -Lost-http://www.youtube.com/watch?v=pngD812kIgQ

Feiled-Lycantrophy-http://www.youtube.com/watch?v=0BvjD_0lPLs

Chris teki nuoruuden sankaristaan Andystä laulun!

Viime marraskuinen The Real McCoy Bandin kiertue ei ehtinyt vanheta kuin kolmen keikan verran, kun Foo Fighters-kitaristi Chris Shiflett palasi kotiinsa Los Angelesiin.
Hän joutui törmäyskurssille kitaristi-idolinsa Andy McCoyn kanssa ja muun muassa edessä olleet Tornion ja Rovaniemen keikat jäivät soittamatta.
Erimielisyydet johtivat molemminpuoliseen loanheittoon lehdistössä ja nyt Chris Shiflett muistaa rapakon takaa vielä laululla Helsinki . Sen kohdetta ei ole vaikea arvata. Laulussa Chris purkaa pettymystään, ihmettelee esikuvansa elämäntyyliä ja moittii hänen suhtautumista musiikkiin intohimottomaksi.

Helsinki on mukana Foo Fighters-kitaristin sivuprojektin Chris Shiflett & The Dead Peasantsin esikoisalbumilla, joka ilmestyy heinäkuun 13. päivä.
Ennen Suomeen tuloa haastattelin Chris Shiflettiä ja hän oli aivan innoissaan päästessään toteuttamaan unelmaansa ja soittamaan Andyn kanssa. .
- Olin kahdeksannella luokalla, kun Hanoit alkoivat saada paljon huomiota Amerikassa Two Steps From the Move -levyn myötä. Kuuntelin siihen aikaan kaikenlaista heavymetallia; Mötley Crüeta, Scorpionsia, Keeliä ja Armored Saintiä, mutta Hanoit olivat jotain muuta.
- Heti hankin kaikki yhtyeen levyt. Sananmukaisesti Hanoi Rocks räjäytti tajuntani ja musiikillisesti näytti minulle tien.
http://www.iltalehti.fi/popstars/2009102610491778_ps.shtml

Uuttu-Kallen paluu!

Kalervo Uutun käsikirjoittamat kansanoopperat Velho, Riekko ja Käärme vetivät ruskan kynnyksellä vuosina 1993-2001 Äkäslompolon Velhoniemeen huikeat 80 000 katselijaa eri puolilta Suomea ja tarjosivat monelle unohtumattomia elämyksiä lappilaisessa maisemassa.
Ne saivat aikaan myös oopperabuumin, josta viimeisin esimerkki on Sota-uuppera.
Kun trilogian viimeiset sävelet olivat vaienneet ja Velhoniemen ylle laskeutui hiljaisuus, samoin kävi Kallen kohdalla, vaikka trilogian jatkeeksi oli syntynyt Immel-oopperan teksti.
- Sanothiin, että piämmä palaveria ruljanssin jälkheen ja päätämä mitenkä tästä jatkethaan. Koskhaan ei kutsua kuulunu, eikä mihinkhään pyyetty.
Näin mies tuumaili muutama vuosi sitten. Nyt vihdoinkin yhdeksän vuoden jälkeen Uutun tekstiä kuullaan taas miehen kotikonnuilla Äkäslompolossa. Hänen kirjoittama laulunäytelmä Pieni Kansani Laulu saa ensi-iltansa elokuussa Ihmisen rinki-näyttämöllä.
Näytelmä on kunnianosoitus lappilaiselle naiselle. Sen tarina sijoittuu 1800-luvun alkuun ja kertoo perheestä, joka asettuu asumaan tunturin suojaan. Perheen naiset jäävät selviytymään yksin, miesten ollessa milloin sodassa milloin savotoilla.
Pienen Kansani Laulun on ohjannut Hannu Friman. Laulut on säveltänyt pellolainen Jari Vanha, joka parhaiten muistetaan Kai Hyttisen levyttämistä Timo K. Mukan runoista, jotka Jari sävelsi..
Laulunäytelmä esitetään ensin elokuussa erityisryhmille ja kaikelle kansalle syyskuussa, jolloin päivät ovat 10., 11., 17.,18.,24. ja 25. 9. http://www.kolari.fi/pienikansanilaulu/