04 kesäkuuta 2010

Kaakamolaislegenda
Kauko Rapakon pojasta kirja!

Kauko Rapakko oli huippulahjakas rumpali, jonka taitoja ihailtiin ammattilaisten keskuudessa kautta Suomen. Hän sai bassarista ulos sellaisen monen iskun latingin jonkamoista ei oltu ennen Suomessa kuultu. Rumpalit Kurre Mattsonista Lyly Rajalaan olivat kärppänä ällistelemässä, jos mies kotikulmille sattui.
Kaukon (kuva oikealla) vei Paavo Kuljun bändistä etelään Eki Liikanen ja 1960- ja 1970-luvuilla hän soitti myös muun muassa Johnnyn, Matin & Tepon, Joukon & Kostin ja Jukka Kuoppamäen bändeissä. Viina vei kuitenkin Kaukon varhain ja hänen viimeiset kapulaniskut levyllä kuultiin vuonna 1980 Anneli Saariston esikoisalbumilla.
Anton Laurilasta (oikealta nimeltään Niko Rapakko) on sanottu, että hän on isäänsäkin parempi rumpali. Hän aloitti rumpujen soiton 8-vuotiaana, mutta opetteli myöhemmin myös pianon ja kitaran soiton. Nykyään Anton soittaa rumpuja suositun Sunrise Avenue-kitaristi Janne Kärkkäisen uuden bändin Phoenix Effectin riveissä.
Nuoresta iästään huolimatta 28-vuotias Anton on kokenut kovia ja syksyllä hänen vaiherikkaasta elämästään ilmestyy kirja nimeltä Surujeni Juuret. Sen kirjoittajan Juha Heinosen mukaan teoksen keskeisiä teemoja on Antonin ongelmallinen isäsuhde. Alkoholistille tyypilliseen tapaan isä-Kauko antoi pojalleen paljon lupauksia, joita ei pystynyt pitämään.
Muutenkin Antonin kasvun vuodet olivat traumaattiset. Koulussa Anton oli kiusattu rillipää, kunnes yläasteella löysi turvan ja tuli kaverinsa kautta uskoon. Lukiossa heräsi kapinahenki ja hän irtautui hengellisistä piireistä ja alkoi tutkia wicca-noituutta.
Samoihin aikoihin Antonin bändikuviot saivat myös ilmaa siipiensä alle
ja pian levytyssopimus Pokon kanssa muutti hänen elämänsä totaalisesti. Antonista tuli ihailtu Feiled-bändin keulakuva, laulaja-lauluntekijä. Mutta rankka keikkaelämä toi mukanaan houkutukset huumeet ja viinan, joihin Anton sitten lankesi.
Feiled, Pokon vastine HIMille, kerkesi tehdä kaksi albumia, kunnes syksyllä 2007 Berliinissä Antonilla karkasi homma käsistä. Yhtye oli pyydetty esiintymään Popkomm-messuille. Runsaan alkoholin käytön myötä, hän alkoi kuulla ääniä ja nappasi ne häivyttääkseen päälle kourallisen pillereitä.
Kun hän palasi sekavana Suomeen, läheiset veivät hänet psykiatriseen hoitoon. Vielä matkalla sairaalaan Anton yritti hypätä autosta, mutta äiti-Airi sai kädestä. Takana istuivat tyttöystävä Susanna "Gimmel" Korvala ja 7-kuukautinen poika.
Toipuminen vei aikaa. Matka vei lepositeistä avo-osastolle. Pikkuhiljaa hän alkoi kuitenkin pitää päiväkirjaa ja syntyi lauluja, jotka hän on nyt levyttänyt vaikuttavalle Milloin Toivo Palaa-albumilleen. - Anton kertoo:
- Lauluni ovat melankolisia, synkkiäkin, mutta kuten sanotaan, niin kauan kun on elämää, on toivoakin. Elämä voi olla julmaa ja onni joskus vaikea saavuttaa.
- Kaikki laulut ovat syvän henkilökohtaisia ja kertovat ajasta, josta voin rehellisesti sanoa, että ilman Jumalan apua en olisi siitä selvinnyt, enkä enää kävelisi maan pinnalla.
Anton pitämässä rumpuklinikkaa Lahdessa-http://www.youtube.com/watch?v=MRCThUrzfHY
Menee, mikä menee- rummuissa Kauko -http://www.youtube.com/watch?v=KWD_Ek8CWHA