maanantai 20. elokuuta 2012

NINA MYAn jazz ottaa
lennosta kiin`!
Nina livenä Ruskaswingeillä Pyhätunturilla 14. syyskuuta!


Nina Mya: Flying Solo (Fredriksson Music) 

On helppo kuvitella Nina Myan  esittämässä  hänen esikoisalbuminsa Flying Solon  lauluja, Pariisissa tai New Yorkissa, sillä  niissä on isojen metropolien tunnelma.
 Nina  kumartaa 1960- ja 1970-lukujen perinteiselle mainstreamjazzille. Vanha ei ole kuitenkaan kahlinnut häntä, vaan  se on toiminut laulajattarelle  inspiraationlähteenä ja antanut rohkeutta kirjoittaa omia lauluja. Uskalias liikku nuorelta naiselta, sillä mukana on vain yksi evergreen I`m a fool to want you.
 Albumista tulee mieleen Bertrand Tavernieren hieno jazzleffa  `Round Midnight, jossa pääosassa nähtiin saksofonisti Dexter Gordon ja musiikki, mitä hän soitti oli häntä nuoremman jazzpolven edustajan Herbie Hancockin säveltämää.
Kansia myöten Flying Solo on aistikas ja tyylikäs kokonaisuus. Vahvimman tunnelatauksen levyllä  Nina saa yllämainittuun, yhteen hänen lavabravuureistaan eli Tuhon tietä kuljen-tangoon. 
Paljon levyllä on mukana svengaavaa keskiyön jazzia tyyliin Flying solo, Illusion ja Solitary. Kappaleissa Tuomas Juhani Turusen piano rullaa, Sampo Hiukkasen tenorisaksofoni  tuuttaa muhkeasti ja koko bändi pääsee sooloilemaan. Nina käyttää ääntään monipuolisesti kuten esikuvansa Carmen McRae. Välillä hän kehrää kuin kissa kuumalla katolla ja välillä hän on kuin tulta ja tappuraa. 
 Parhaimmillaan Nina on kuitenkin herkemmissä kappaleissa, Sleepless ja the Heat, joissa hän käyttää soulelementtejä, kuulostaen välillä yhtä sensuellilta kuin Sade Adu. Vaikka tulkinnallista syvyyttä tulee vain lauluvuosien ja iän  myötä, Nina tulee jo jälkimmäisessä the Heat-biisissä lähelle. Kosketus  syntyy ja pianisti, fonisti ja Ninan scat-laulu, leimaavat kappaleesta allekirjoittaneen ehdottoman suosikin.
Ninaa on siunattu persoonallisella ja tunnistettavalla äänellä. Lahjakkaan laulajattaren ura on mennyt toistaiseksi odotusten mukaan. Vuonna 2008 torniolaisylioppilas pääsi  jazzoppiin Sibelius-Akatemiaan, ja nyt hänen tekninen osaaminen ja tulkinta lähenevät jo kansainvälistä huippua.
Hänen Flying Solo-albuminsa  puhuu viriilillä jazzin kielellä, joka tuo varmasti rytmimusiikille  uutta yleisöä, niin meillä kuin maailmallakin.
Ehkä piankin suurkaupungin melun läpi, Pariisissa tai New Yorkissa, voi  kuulla Ninan laulavan jossain jazzklubilla, jossa savurenkaat punovat kohti kattoa...kuten `Round Midnight-elokuvassa. Hyvää matkaa, Nina! www.ninamya.com
(5/5 Väylän Pyörrettä)
Ps. Ninan albumi saatavissa 24.8. alkaen kaikista hyvin varustetuista musiikkiliikkeistä.