sunnuntai 8. elokuuta 2010

Powerpolkkaa Pajalasta!
LEVY Made In Pajala
Jos Ruotsissa jaettaisiin Kultainen harmonikka, molemmat Raj-Raj Bandin Fredrik "Frecke" Isaksson ja Jordin Janne Johansson sen ansaitsisivat.
Made In Pajala on hanurimusiikkia, josta tanssimusiikki ei enää parane. Frecke ja Janne ovat kuin vakka ja kansi, he täydentävät toisiaan.
Vaikka levyä pähkäiltiin nelisen vuotta, kappaleet soitettiin sisään melkein 100 %:sti livenä eli ensiotoilla. Yhteinen sävel löytyi helposti.
Tavallaan Made In Pajala on monipuolisuudessaan miesten käyntikortti keikoille ja niitä onkin levyn julkaisun myötä siunaantunut mukavasti. Väylää seilanneen Jokinaisen matkassa he esiintyivät muun muassa Kukkolan Lampolassa.
Levyn aloituskappale Ellin polkka on Freckeltä samanlainen jekutus, kun Raj-Rajn Sekanen Paturi, jossa hän koukuttaa Säkkijärven polkka- lainauksella ja livenä saa yleisön aina villiksi.Vastaavan menon ja lennon Paturin poromies saa nyt Ellin polkkaan ja päässä takoo hetken "salivili hipput tupput tapput täppyt tippuu hiljalleen...", kunnes Frecke vie kappaleen omille poluilleen.
Palkeet ja mieskin melkein ratkeavat liitoksistaan, kun hän saa hyvän draivin päälle. Frecken soittoa on aina mukava kuunnella. Tällä levyllä häntä tsemppaa Raj-Raj Bandin nuori ja lahjakas rumpali Simon Wilhelmsson!
Frecke rettuuttaa hanuriaan taidolla, luukuttaa kuin Yngwie Malmsteen kitaraansa. Tulee mieleen eräs Kimmo Pohjonen ajalta, jolloin hän soitti yhtyeessä Toni Rossi & Sinitaivas.
Janne taas on hanuristina maalailevampi ja maltillisempi.Parhaimmillaan hänen herkkyys on musettevalssissa Indifference, joka vie vaivatta ajatukset Pariisiin, taiteilijakorttelehin ja Seinen rannoille. Toki irtiottoihinkin hän kykenee kuten omassa Helppaa-kabareesta tutussa nimikappaleessa, jossa hän juoksuttaa sormiaan näppylöillä kuin tv-koomikko Benny Hill kauniita naisia kuuluissa takaa-ajokohtauksissaan.
Pajala Hasse ja Hasse Alatalo ovat nimiä, jotka Frecke ja Janne nostavat esiin tornionlaaksolaisesta perinteestä ja poimivat muutaman kappaleen heidän aarrearkuistaan. Hanuristi Pajala Hasse tunnettiin Väylän varressa perheyhtyeestään. Hän keikkaili usein myös Gnesta-Kallen ja Calle Jularbon kanssa, jolta levyllä on kaksi valssia, Pajala Hassen usein keikoilla soittamat, Midnattsol över Pajala ja Sally. Hasse Alatalo, hanurin taitaja hänkin, saa kiitosta kirjastaan Nurmen lintu, jolta miehet laulavat Matkamiehen.
Levyllä on mukana myös suomalaisen Onni Laihasen vähemmän levytetty Tukholman polkka, kipakkana,
nopeasti soitettuna suurkaupunkiversiona.Itse Laihanenhan ei sitä koskaan levyttänyt, koska jäi sillä vasta kuudenneksi Tukholmassa hanurinsoiton EM-kisassa vuonna 1939.
Esikoislevyllään Frecke ja Janne puhaltavat hanurin keuhkot tyhjäksi alle puolessa tiimassa. Pajatsoon jää vielä paljon tyhjennettävää, joten ootelhaan mielenkiinnolla jatkoa. 4/5 Väylän Pyörrettä