Aiemmin torniolaisten käytössä oli ollut raatihuoneen tila, johon mahtui vain satakunta ihmistä. Sen jälkeen kun VPK:n teatteriryhmän esityksessä tapetit olivat hiukan tuhriutuneet, sitäkään eivät saaneet käyttää enää kuin ”todelliset taiteilijat”.
”Posetiivi ja viuluraja vikisi, sävel sotkuinen sointui, pojat se pani pyörimään ja hemppuiskansan hyörimään. ”
Näin kirjoitti pilkalliseen sävyynsä Perä Pohja-lehti kolmipäiväisistä Tornion markkinatansseista, vaikka ne toivat VPK:n kassaan yli tuhannen markan voiton, kun normaalisti iltamien tuotto jäi alle sadan markan.
Parempi väki, eikä torniolaislehdistö pitänyt kansan huvituksia missään arvossa. Perä Pohjan ohella Tornion Lehti raportoi musiikkitapahtumista valikoiden, sillä tuolloin Tornion sivistyneistö oli ottanut tehtäväkseen katajaisen kansan musiikillisen kasvattamisen ja luonnollisesti musiikkikriitikot edustivat parempaa väkeä.
Aseenteellisuudestakin arvostelijoita voidaan syyttää, sillä kun Haaparannan Stadshotellissa järjestettiin harmonikkakilpailu, arvostelija valitti, että väkeä oli enemmän kuin, mitä musiikki ansaitsisi, vaikka voiton vei torniolaishaitaristi. Kun urkuri Mikkosen konsertissa Tornion kirkon penkit eivät täyttyneet, yleisön vähyyden syyksi, arvostelija taas selitti, että ns. korkeamman musiikin nauttimiseen vaaditaan kehittyneempää musiikkiaistia kuin mitä näin pienessä kaupungissa on.
 |
| AINO ACKTE |
Tornion konsertti oli osa hänen kotiinpaluukiertuettaan. Klassisen ohjelmiston lisäksi, Ackte esitti kaikille tuttuja kansanlauluja. Hän oli valloittanut maailman ooppera-areenat muun muassa New Yorkin Metropolitanin ja Lontoon Covent Gardenin ja Suomessa hän ehti olla perustamassa muun muassa Suomen Kansallisoopperaa ja Savonlinnan oopperajuhlia.
 |
| HELGE LINDBERG |
Hän menestyi etenkin Keski-Euroopassa ja tunnettiin hiotusta hengitystekniikastaan ja vibratostaan.Tornion VPK:n konsertti myytiin ennakkoon loppuun 1922 ja sama tapahtui kaksi vuotta myöhemmin.
Tornion naisliitto pani töpinäksi ja arpajaistuotoilla kaupunkiin saatiin nopeasti entistä ehompi piano. Sitä tosin sai käyttää vain ”tosi jaloon musiikin viljelyyn”. Kaupungin isät nimittäin olivat kuulleet sitä käytetyn tanssien säestyksessä, jonka jälkeen kaupungin kamreeri otti pianon avaimen haltuunsa.
 |
| J. ALFRED TANNER |
Rakennusmestari Tannerin suunnittelema ensimmäinen rakennus Helsingin Kaivopuistossa sortui ennen harjannostajaisia, joten oli keksittävä äkkiä uusi ammatti.
Raponen laulajahan Tanner ei ollut, mutta showmies. Hän poikkesi muista suomalaiskupletisteista siinä, että hänen lauluista suurin osa meni duurissa, sillä hän suosi käännöskappaleita. Muuthan tekivät mukaelmia vanhoista reki-ja kansanlauluista.
Hän oli ajankohtainen ja hauska. Hän sekoitti showhunsa varieteeta. Hän tanssi käsillään, hän imitoi ja ironisoi. Vuosina 1911-1926 hän levytti savikiekoille 65 kappaletta.
Toinen kupletisti, joka vieraili Torniossa useammankin kerran ja veti VPK:lle aina väkeä, oli Pasi Jääskeläinen (1869-1920). Hän oli kotoisin Haapavedeltä. Kannel oli tietenkin mukana, joten tuttuja kansanlaulujakin kuultiin, mutta maailmaakin oli kierretty; kaksi kertaa Amerikassa käyty ja myös Pohjoismaissa esiinnytty, joten kupletit kertoivat uutisia myös ulkomailta. Jääskeläinen oli erityisen ihastunut operetteihin, mutta hänen esityksessä oli aina myös koomisen revyyn aineksia.
VPK: n alkuvuosikymmeninä VPK:lla nähtiin runsaasti myös näytelmiä. Sotavuosina talo oli kansakouluna ja pakolaisten majoituspaikkana.
Ensimmäinen elokuvaesitys VPK:lla oli jo toukokuussa 1904, mutta elokuvateatteri siitä tuli vasta 1923.
Ensimmäinen leffa oli ylitorniolaisen Väinö Katajan kirjan pohjalta tehty Erkki Karun ohjaama mykkäfilmi Koskenlaskijan Morsian. (Lähteet: Ilkka Teerijoki: Tornion Historia 2-3(+ykköskuva) ja omat muistiinpanot)
Lue myös VPK-sarjan ensimmäinen osa: http://vaylanpyorre.blogspot.fi/2012/09/tornion-vpk-palaa-entista-ehompana.html?spref=fb...... Tulossa vielä VPK ja jazzin tulo Tornioon ja mahdollisesti VPK ja elokuvat...
