torstai 4. lokakuuta 2012

The Meänlandilta levy jouluksi!
The Meänland: Mika Mustonen (vas), Laura Holappa, Adam Huuva, Ville Vuoti, Sanna Yliniva & Sami Bergman

Reggae on yhä haaparantalaisen, meänkielellä laulavan  The Meänlandin kivijalka, mutta nyt se on enemmän, kun aloittaessaan kaksi vuotta sitten.
JANI NIKULA
Samalla kun  yhtye on saanut uutta soitannollista väriä ja voimaa, myös Torniosta, samalla sen musiikillinen skaala on laajentunut. 
Alkuaikojen Bob Marleyn ja Stingin lauluaarteistosta poimitut helmet, ovat saaneet rinnalleen yhä enemmän uudelleen sovitettuja, tuttuja kansanlauluja ja ennen kaikkea bändin alkuperäisjäsenten, Jani Nikulan, Adam Huuvan, ja Sami Bergmanin itsetekemiä kappaleita.
 Livenä The Meänlandin oma tornionlaaksolainen juttu toimii jo, sillä pohjoisessa yhtyeen musiikki tuntuu ylittävän, niin sukupolvien kuin yhteiskuntaluokkienkin rajat, mutta levyllä yhtyeen odotettu tulikaste on joulukuussa, jolloin ilmestyy esikoislevy, viiden laulun CD.
Ensimmäinen makupala Heilani on jo yllä kuultavissa, mutta laulun tekijä basisti Jani Nikula, kertoo, että lisääkin on tulossa nettiin aivan lähipäivinä.Parhaillaan yhtyeen 8.jäsen Toni Väisänen on miksaamassa ja masteroimassa kappaleita Pop & Jazz Konservatorio Lappian studiolla.
- Viime lauantaina aamukymmenestä iltaan asti ääniteltiin. Pystytettiin studio  Sami Bergmanin olohuoneeseen ja otettiin joka biisistä muutama otto.
 - Lauluihin Sole mikhään ja Rakastellaan tehtiin tuoreet sovitukset . Aivan uutena levyllä on tietenkin  tuo Heilani, josta  olen jo saanut positiivista palautetta muun muassa Rautiaisen Esalta ja humoristinen Akka huutaa ja pauhaa-reggae,  jonka inspiraationlähettä en suostu kertomaan turvallisuussyistä. Sitten mukana on myös kansanlaulu Minun kultani, joka tehtiin reggae- rytmiin, Nikula kertoo.
Viime vuonna The Meänland tuli toiseksi Nouse, seiso-reggaellaan Väylän Pyörteen järjestämässä Paras Meänkieli-lauluäänestyksessä, heti Raj-Raj Bandin On kaipuu aina pohjaton-laulun jälkeen, jättäen kolmanneksi Torvald Pääjärven Ei se kannatte-klassikon.
Kuitenkin yhyeen lauluista varsinaiseksi kulttisuosikiksi on noussut  Radio Norrbottenissa, Luulajassa viime joulukuussa äänitetty Sole mikhään, joka sekin on Janin kynästä.
- No, sole mikhään on Arto Pokan hokemasta syntynyt. Hän on hyvä ystävä ja perhetuttu ja Arton lautalla Tornionjoella ollaan vietetty aikaa lasten ja aikuisten kanssa ja aina on hauskaa ollut.
- Arton hokemaa hinkkasin päässä, mutten saanut ideaa, mistä se oikeastaan kertois`. Pyysin setääni Jukkaa hätiin ja hän tokasi, ettei Sole mikhään, vaikka kuinka asiat mennee päin mettää. Siitä tarina lähti sitten syntymään  ja kolmas säe Styyre pyysi minua mukhaan ryyppäähmään tuli suoraan Jukalta, josta kiitos hänelle.
Laulu Sole mikhään ei ole soinut vain meänkielisessä Pajalan Meän Raatiossa, vaan laulu on ylittänyt myös valtakuntien rajoja.
- Varmasti se on soinut Radio Suomen Anonyymien Kotikiusattujen (AKK) valtakunnallisessa vappushowssa, jyväskyläläisessä Basso Radiossa ja Uumajan radiossa Ruotsissa, mutta olis` mukava tietää, missä kaikkialla sitä on pyöritetty.
- Facebookissakin sitä on jaettu ahkerasti ja Youtuben mukaan sitä on kuuneltu aina Amerikassa asti, Jani tietää.