Muuttuiko musiikki, kun valtakunnanraja vedettiin keskelle yhtenäistä kulttuurialuetta? Voittiko alueellisen kulttuurin yhtenäisyys kansallisen voimapolitiikan mahdin? Näihin muun muassa vastaa matarenkiläisen Marja Mustakallion kirja Musiikkia Rajalla. Sata Vuotta Tornionlaaksolaista Musiikkielämää, joka tutkii vuoden 1809 jälkeistä musiikillista maailmaa Suomen ja Ruotsin Tornionlaaksoissa.
- Lähtökohta minun tutkimukselle olivat erot ja yhteneväisyydet joen molemmin puolin. Tarkoitus oli päättää kirja radion tuloon 1950-luvulle, mutta lähinnä Torniota ja Haparantaa koskeva osuus ja vuodet 1870-1910 paisui niin laajaksi, että osa suunnitelmastani jäi toteutumatta. Toivottavasti on mahdollista kirjoittaa kirjalle joskus jatko-osa, Marja Mustakallio sanoo.
Rajakaupunkien 1800-luvun jälkipuoliskon vilkasta musiikkielämää tarkastellaankin kirjan laajimmassa luvussa. Tornio ja Haaparanta olivat monen muusikon pysähdyspaikka matkalla Tukholmasta Helsinkiin ja Pietariin. Myös paikallista musiikkielämää oli: pianonsoittoa porvariskodeissa, järjestöjen torvisoittoa ja kuorolaulua. Rajalla toimi jopa kaupunkien yhteinen sekakuoro.
Kirja sukeltaa kirkkoihin ja seurapirtteihin. Arkistoäänitteistä piirretään kuvaa 1900-luvun alun kansanomaisista musisointitavoista ja tanssitaan rajan yli. Kirja katselee Tornionlaaksoa myös matkailijoiden silmin ja piirtää musiikilliset potretit tornionlaaksolaisista Rolf Wikströmistä ja Lasse Haajasesta.
Musiikkia Rajalla-kirja julkistetaan lauantaina 5.12.klo 12 Aineen taidemuseolla Torniossa.Tilaisuudessa on puhetta, musiikkia ja torttukahvitarjoilu. Kustantaja Arktinen Ajatus myy kirjaa hintaan 44 €.
