Talentti-kolmonen lauloi suoraan kansan sydämeen
Markku Laamasesta jos kenestä voidaan täydellä syyllä käyttää nimitystä "musiikin pitkän linjan" ammattilainen. 1960-luvun puolivälissä nuorisobändissä soittajana aloittaneella Laamasella olisi jo nuorena ollut kaikki edellytykset menestyksekkääseen soolouraan, mutta kohtalo päätti toisin. Yritteliäs ja huippulahjakas Laamanen ei kuitenkaan antanut periksi. Niinpä nyt, yli neljä vuosikymmentä musiikin parissa kestäneen taipaleensa jälkeen, 60-vuotiaana hän on viimeinkin lunastanut hänelle kuin luonnostaan kuuluvan paikan artistiemme tähtikaartissa.Uran alku - Raine Sainion kvintetistä Gulliveriin "Synnyin Pyhäselän kunnassa Mulon kylässä (nyk. Reijola) 28. joulukuuta 1949. Ensimmäinen kosketus tositoimiin oli kun isä osti minulle huuliharpun. Opin nopeasti soittamaan sitä korvakuulolta jo ennen kouluikää noin 5-6 vuotiaana. Soittelu jatkui sitten koulussa, jossa myös aloitin osoittamaan laulun lahjoja", kertoo Markku Laamanen kotisivullaan. Soitto- ja laulutaitoinen Markku joutuikin sitten omien sanojensa mukaan "esiintymään kaikkiin juhliin ja kissanristiäisiin sekä tietysti tiernapoikiin".
Kahdeksan vuoden iässä Markku sai kotiväeltään kitaran, josta siitäkin rupesivat äänet hänen mukaansa "irtoamaan". Niinpä teini-ikään tultaessa seurasivat jo ikään kuin luonnostaan ensimmäiset bändikokoonpanot, joista merkittävimpinä mainittakoon Raine Sainion Kvintetti vuonna 1965 sekä sitäseurannut ensimmäinen oma bändi The Swallows. Kesällä 1968 Markku yhtyeineen pääsi mukaan säestämään Jukka Kuoppamäkeä. Sama tahti jatkui myös seuraavana kesänä ja väliin mahtui keikkoja Reijo Hirvelän ja Irwinin kanssa.
Liperin tanssilavalla kesällä 1968 Laamaselle tarjoutui tilaisuus antaa laulunäyte Vexi Salmelle ja Irwinille, jotka olivat etsimässä kiertueryhmäänsä uutta solistia. "Irwinillä ja Vexillä oli 1968 kiertueella haku päällä. Haettiin laulajaa Irwinin talliin, ympäri Suomen. Bändimme säesti Irwiniä jälleen heinäkuussa Liperin lavalla ja sain Irwinin houkuteltua ottamaan kuulemansa laulunäytteen perusteella minut loppukilpailuun Helsinkiin, Finnvoxin-studiolle. Niin sitten kävi että voitin kisan ja tie levylaulajaksi alkoi", kertoo Laamanen levylaulajan uransa alkuajoista. Aikakauden yleisen käytännön mukaan omalla nimellä esiintyminen ei ollut kaupallisesti järkevää. Dannyn, Kirkan, Johnnyn ja monen muun artistin jälkiä seuraten Vexi Salmi keksi Markulle taiteilijanimen Gulliver. Markku Laamanen kertoo aluksi hieman arastelleensa tuota, hänen mielestään hieman kaksimieliseltä vaikuttavaa nimeä. Lavoilla Gulliveria markkinoitiin "sensaationa". Nimitys "sensaatio" ei ainakaan jälkeenpäin ajateltuna ollut kovin kaukaa haettu, sillä olihan Markku Laamanen osoittanut nuoresta iästään huolimatta huomattavaa musikaalista lahjakkuutta. Persoonallisen lauluäänensä ohella tällä säestystaitoisella basisti-kitaristilla olivat myös alalla välttämättömät ulkoiset avut. Hänellä oli sopivasti lavakarismaa, eikä luonnonkiharatukkainen "vaalea viikinki" voinut olla vaikuttamatta yleisöön myös ulkoisella olemuksellaan. Vuonna 1969 Vexi Salmen, Markku Veijalaisen ja Irwinin lanseeraama, Musiikki Fazerin alainen levymerkki Shokki julkaisi vasta 19-vuotiaan Gulliverin ensimmäisen singlen, joka sisälsi kappaleet Sai varakkaan ja On mennyt eilinen. Kappaleet sävelsi Antti Hammarberg nimimerkillä Bob Mersey, sanoitti Vexi Salmi nimimerkillä Leo Länsi ja sovitti Rauno Lehtinen. Vuosina 1972-74 Gulliver julkaisi EMI-yhtiön julkaisemana kolme singleä ilman mainittavaa menestystä. 1974-75 hän siirtyi jälleen levyttämään Fazerille, joka julkaisi niin häneltä niin ikään kolme singleä Polydor-levymerkillä. Sopivaa hittiä ei lahjakkaan solistin
uraa siivittämään kuitenkaan yrityksistä huolimatta löytynyt, joten sooloura vähitellen tyrehtyi. Niinpä nimi Gulliver siirtyi vuonna 1974 hänen kolmen muusikkokollegansa kanssa perustamalleen samannimiselle yhtyeelle. Laamasen ohella yhtye Gulliverin alkuperäiskokoonpanoon kuuluivat tuolloin Keijo Minerva (s. 1951), Esko Rämänen (s. 1952) ja Erkki Sipila (s. 1952). Seuraavat neljä vuotta Laamanen soitti Gulliverin riveissä. Yhtyeeltä ilmestyi tuona aikana kolme albumia, kaksi ensimmäistä Gulliver (1976) ja Paraisilla ollaan (1977) Finnlevyn julkaisemana sekä kolmas albumi Ou jee Levytuottajat Oy:n GoldDisc-levymerkillä vuotta 1978. Gulliver-yhtyeen kolmas albumi koostui pääasiassa käännöskappaleista. Ensimmäinen ja toinen albumi ovat siitä merkittäviä, että suurin osa levyillä olevista kappaleista olivat yhtyeen jäsenten yhdessä tekemiä omia sävellyksiä. Vielä siihen aikaan levy-yhtiöillä oli tapana koota pitkäsoittoalbumeille materiaali suureksi osaksi ulkomaista alkuperää olevista käännöskappaleista ja vain harvat solistit sävelsivät itse.
Markku Laamanen oli kuitenkin debytoinut säveltäjänä jo vuonna 1974. Hän sävelsi silloin yhdessä Irwin Goodman - Antti Hammarbergin kanssa Irwinin LP-levylle Si si si päätyneen kappaleen Ampu tulee, Wolde Valdemar Punnalalle kappaleet Naulaan ja naputan ja Luihin ja ytimiin, sekä itse levyttämänsä kappaleet Tänään on se päivä ja Taskussa reikä. Ensimmäisessä kappaleessa Irwinin levyllä esiintyy Markun kohdalla salaperäinen nimimerkki G, Muut kappaleet on merkitty sävellyksinä parivaljakko Bill Blackin (Antti Hammarberg) ja Gary Goldin (Markku Laamanen) nimiin. Sanoitukset kaikkiin näihin laati Emil von Retee alias Vexi Salmi. Tuolloin pääasiassa artistien autonkuljettajana toimineen Wolde Valdemar Punnalan laulama kappale Naulaan ja naputan viivähti jopa hittilistoilla elokuussa 1974. Vexi Salmi halusi tuolloin tuottajan ominaisuudessa näyttää toteen, että kyseisille listoille on mahdollista päästä vaikka ei olisi laulajana erikoisemmin kunnostautunut.
Markku Laamanen toimi 70-luvulla vuosikausia Irwinin kiertueilla autonkuljettajana sekä henkilökohtaisena avustajana. Vuosina 1978 ja 1980, yhtye Gulliverin hajottua Markku Laamanen levytti vielä kaksi singleä, Nousevan auringon talo / Et kai ymmärrä minua väärin (1978) ja Päiviin eilisiin käänny en / Oon hurjanlainen (1980). Tämän jälkeen Markku Laamasen ääni levylaulajana vaikeni neljännesvuosisadan ajaksi. Markku Laamanen teki mukavat keikkarupeamat vielä Kirkan ja brittiläisen rock-a-billy pianistin Dave Taylorin kanssa, kunnes seurasi yli vuosikymmenen kestänyt ravintolakeikkojen putki.
Uusi tuleminen veteraanilaulajana - Gulliver Travellers Vuonna 2004 Markku Laamanen osallistui yli 50-vuotiaille tarkoitettuun seniorilaulajien kilpailuun ja voitti seniorilaulajien Suomen mestaruuden. Tästä alkoi laulajan uusi tuleminen julkisuuteen. Heti seuraavana vuonna ilmestyi Musiikki Laihon julkaisemana hänen ensimmäinen pitkäsoittolevynsä Irwin - Tribuutti Irwin Goodmanille, jossa Laamanen kunnioittaa edesmenneen muusikkotoverinsa muistoa tulkiten hänen tunnetuimpia laulujaan. Samalla myös Irwinin hitti vuodelta 1971 Lievestuoreen Liisa sai uuden, Vexi Salmen päivittämän tekstiversion Lievestuoreen Liisa 2005. Sovitukset levylle laati Lucjan Czaplicki. Vuonna 2006 Laamanen levytti singlen Saat miehen kyyneliin / Tuokaa havuja. Levyllä on 60-luvun iskelmäklassikosta kaksi eri versiota, nopea ja hidas. Tuokaa havuja sen sijaan edustaa uutta tuotantoa. Tämä Jussi Rasinkankaan sävellys ja Vexi Salmen teksti edustaa Irwin-tyyppistä protestilaulujen linjaa ja on eräänlainen pienen ihmisen hätähuuto. Sitä seurasi vuonna 2007 Markun toinen pitkäsoitto Saat miehen kyyneliin, jossa on mukana vanhojen iskelmäklassikkojen ohella myös Irwinin tunnetuksi tekemää ohjelmistoa. Uuden päivityksen Vexi Salmen kynästä saivat nyt vuorostaan Irwinin neljän vuosikymmenen takainen hitti Ryysyranta nimellä Ryysyranta 2007 ja Vuoden 1970 Dyksyn Sävelen voittaja St. Pauli ja Reeperbahn vastaavasti nimellä St. Pauli ja Reeperbahn 2007.
Musiikkiliikkeessään Jämsässä tekemänsä päivätyön ohella Markku Laamanen on viime vuosina keikkaillut myös Gulliver Travellers-yhtyeensä kanssa.
Marraskuussa 2009 Markku Laamanen osallistui TV Nelosen Talent-kilpailuun esittäen semifinaalissa kappaleen My Way. Loppukilpailussa hän sijoittui kolmanneksi kappaleella You Raise Me Up. Sen jälkeen ilmestyi Warnerin julkaisema Gulliverin ja Markku Laamasen kappaleita sisältämä tupla-CD Tähtisarja 30 suosikkia -sarjassa. Samoihin aikoihin näkivät päivänvalon myös Sony BMG:n julkaisema albumi Minun tieni ja Edel Recordsin julkaisemana niin ikään uutuusalbumi Ei kotiin kaipaa yksinäinen. Pitkän linjan läpikäynyt laulajaveteraani on siis viimein, yli neljä vuosikymmentä kestäneen uransa jälkeen vakiinnuttanut paikkansa iskelmälaulajiemme tähtikaartissa.
