KANSAN KUVALEHTI vuonna 1931
Länsi ja itä, etelä ja pohjoinen kohtasivat toisensa vuosisatoja sitten Tornion markkinoilla. Harvoin siihen aikaan kokoontui tuhansittain miehiä yhteen ainoaan paikkaan, mutta Tornioon sanotaan kokoontuneen, sillä silloin osti Pohjola ne elämänsä tarvikkeet, joita se ei itse pystynyt tuottamaan koko vuodeksi varastoon. Se maksoi tarvikkeensa jaloilla turkiksilla, joita mitattiin kokonaisin kiihtelyksin.Aikakirjat kertovat, että silloin hengitti Tornio oikein syvin vedoin. Sen elämä aivan kuin riehaantui muutamaksi viikoksi patoutuakseen sen jälkeen taas tasaiseen uneliaisuuteensa.
Kerran vuodessa Tornio vieläkin riehaantuu, sillä oikein almanakkaan on merkitty sen talvimarkkinat. Kai entinen maine kantaa vielä näihin päiviin asti sen verran, että Tornionjokivarren asukkaat rajan molemmin puolin saapuvat joukolla katsomaan, mitä torilla on myytäväksi pantu.
Elämä sykkii torilla nopein lyönnein. Telttarivien välit ovat ihmisvirtana, joka hiljalleen soluu uomasta toiseen. Katsellaanhan tavaroita. Yrittävätpä jotkut kauppoihinkin ryhtyä. Kauppiaat pitävät huolen, että tavara tulee ainakin tarjotuksi. Kehoituksia satelee. Kehaistaan tavaraa ensiluokkaiseksi ja hintaa satumaisen halvaksi. Mutta markkinoilla ei niin vain ostetakaan. Tingitään vaikka markka soikeaksi ennenkuin sen annetaan kukkarosta pyörähtää.
Monet monethan ovat tulleet markkinoille vain huvitellakseen ja siihenkin on tilaisuus. Että markkinoilla tempo nousisi korkealle, seudun hevosmiehet panevat toimeen Pohjois-Suomen komeimmat kilpa-ajot. Jäälle on tehty jäärata. Päiväkauden hyrrää myös elokuvakone.
On TUURITANSSEJA, jotka kestävät kolmisen tuntia kerrallaan ja taas tyhjenetään sali. Aloitetaan uudelleen ja myydään uudet pääsyliput. On tulijoita riittävästi. Seinät ulos tahtovat pullistua. Kattoon kohoaa höyrynä liika lämmin ja kiiltävät pisarat tanssivien kasvoilla kertovat, että huvitellaan.
Huvitellaan koko rahan edestä. Haitari rämähtää soimaan ja poikarintama liikahtaa yhtenä seinänä tyttöin seinää kohden. Mutta tuleepa toinen tanssi. Silloin saavat pojat seisoa rintamassa ja odottaa, sillä tytöt tulevat "hakemaan takaisin" ja jos tyttö hakee takaisin äskeistä kavaljeeriaan, on se merkkinä siitä, että kelpoinen oli ja sopii jatkaa vielä vaikka muitakin tansseja. AINA SOI JA LIUKAS ON LATTIA! kertoo mainosplakaattikin työväentalon ulkoseinämissä ja uskottavahan tuo on. Sopii koettaa ja koetetaankin. Vihaisesti iskee lapikkaan pohja tai pyhäkengän antura lattiaan.
Tanssisalin ovi lennätetään tuurin muuttuessa selälleen ja silloin sotkeutuvat yhteen posetiivin ja haitarin sävelet. Vanha ja kulunut on posetiivarin laatikko ja särähdellen kantautuvat siitä vain lyhyen matkan päähän sävelet. "Suomalainen" on vinoon tekstattu posetiivin kyljessä.
On muitakin markkinoiden taiteilijoita. On eläintelttakin, jossa olevat aarnioiden asukkaat eivät eläissään ole saaneet maistaa vapauden hurmaa, vaan joiden katseeseen on ruoska ja vankeus painaneet nöyrän leiman. Saattaa olla mukana suomalainen karhukin. Sokeripala houkuttelee sen ajamaan kierroksen pokupyörällä. Karhu on saanut nuhan ja silmät vuotavat vettä.
Viereisen teltan edustalla aisakello kuuluttaa esityksen alkamista. Siellä on hypnotisoija ja hänen meedionsa. Mies huutaa teltan ihmeitä aisakellon äänen sekaan ja lippuluukulle jono syntyykin.
Kuuluu huutoa joka suunnalta. Helppo-Heikitkin pitävät huolen siitä, ettei ääni markkinoilla liian vähäksi häviä.
Eletään markkinatunnelmassa. Saa haukata keskellä toria vehnäleetasta ja Viipurin rinkilästä. Saa sylkäistä roiskauttaa makkarankuoren keskelle katua ilman, että kukaan kummana pitäisi. Paukautetaan tuttua ja tuntematonta markkinapallolla selkään että naru vinkuu. Pompitaan ilmapalloilla. Vastaantuleva saattaa töykäistä aivan pahki ja hyväntahtoinen naurun toljaus saa käydä anteeksi pyynnöstä.Vain pari, kolme päivää sykähtelee elämä torilla kiihkeänä palatakseen jälleen vuodeksi entiseen tyyneen nukuttavaan uomaansa.( teksti A. Rivinoja/ kuvat R.Kainulainen)
TORNION MARKKINAT tämän viikon TORSTAINA, PERJANTAINA & LAUANTAINA samalla paikalla kuin vuonna
1931!
