23. lokakuuta 1963 Beatles lensi ensimmäiselle ulkomaan kiertueelleen Ruotsiin ja heitä oli vastaanottamassa Tukholman Arlandan lentokentälle kymmenkunta tyttöä, heidän joukossaan silloin 15-vuotias Marie Selander. Manageri Bengt-Åke Bengtsson oli perustanut Telstar-yhtiön (nykyinen Live Nation) vuonna 1960. Se toi ulkolaisia artisteja Ruotsiin. Ensimmäinen hänen kiinnityksistään oli belgialainen Cousins-yhtye, joka vieraili Mataringin juhannusjuhlillakin. Sitten tulivat Del Shannon, Chubby Checker, Lionel Hampton ja Ray Charles.
Beatlesista hän sai vihiä Jerry Williamsilta, joka oli esiintynyt liverpoolilaisten kanssa samanaikaisesti Hampurin Star-klubilla.
Kesällä 1963 oli ilmestynyt Beatlesin esikoisalbumi Please, Please Me, mutta se ei ollut suuremmalti herättänyt ruotsalaisissa kiinnostusta. Sitä oli myyty vain 1800 kappaletta, mutta Marie Selander oli hankkinut levyn heti tuoreeltaan. Hän oli saanut myös koulukaverinsa Kim Carlenhedin innostumaan ja niinpä he pinnasivat koulusta ja liftasivat Arlandaan.
Monella tapaa Beatlesien saapuminen oli, nykyisin aviosiippansa Tuomo Haapalan kanssa Kukkolankoskella kesiään viettävälle, Marielle käänteentekevä. Hän tapasi muun muassa kentällä Inger Jonsonin, jonka kanssa perusti tyttöbändin nimeltä Nursery Rhymes, joka kiersi ympäri maailmaa ja toimi muun muassa Whon, Kinksin ja
Animalsin lämppärinä. Hänestä tuli muusikko ja jo tuolloin hän huomasi, kuinka eri asemassa naismuusikko oli ja siitä lähtien Marie onkin pitänyt asiaa esillä ja pyrkinyt parantamaan naisen asemaa musiikissa. Monet muistavat hänen tekemät radio-ohjelmat Stå vid spisen och föda musik ja tuoreen naismuusikoista kertovan sarjan Glastaket, jonka pohjalta Marie on nyt kirjoittamassa kirjaa.
Animalsin lämppärinä. Hänestä tuli muusikko ja jo tuolloin hän huomasi, kuinka eri asemassa naismuusikko oli ja siitä lähtien Marie onkin pitänyt asiaa esillä ja pyrkinyt parantamaan naisen asemaa musiikissa. Monet muistavat hänen tekemät radio-ohjelmat Stå vid spisen och föda musik ja tuoreen naismuusikoista kertovan sarjan Glastaket, jonka pohjalta Marie on nyt kirjoittamassa kirjaa. Beatlesin Ruotsiin tulosta Marie oli saaneet tiedon radiolegenda Klas Burlingilta ja tytöt pommittivat kuusi viikkoa etukäteen lipunmyyntipisteitä ja saivat hankittua eturivin paikat (a 16kr) yhtyeen kahteen Tukholman konserttiin. He pääsivät myös Drop In-tv-ohjelman nauhoituksiin, jossa Marie sai myös nimmarit Please, please me-albumiinsa, joka kuuluu edelleen hänen kalleimpiin aarteisiinsa.
Arlandan lentokentällä Beatlesia muistettiin kukilla ja vastineeksi saatiin nimikirjoituksia. Lyhyen vastaanoton jälkeen Marie ja Kim alkoivat kysellä kyytiä kaupunkiin. Aika pian he löysivät kaverin, joka lupasi ottaa heidät koppakuoriaiseensa(=beatle) eli punaiseen Volkswageniinsa.
He istuivat takapenkille, kuski paikalleen ja vähän ajan päästä pelkääjän paikalle ilmestyi itse John Lennon! Kun tytöt olivat shokista selvinneet, juttu alkoi luistaa. 
Marie:
Marie:- Emme olleet erityisen ujoja ja halusimme ainakin yrittää käyttäytyä aikuismaisesti. Pidimme esimerkiksi kiljuvia faneja naurettavina.
- John oli rento ja hauska, ei yhtään tärkeilevä. Hänellä oli pitkä musta kaulaliina kaulansa ympärillä. Me keskustelimme Englannin popuutisista, joita olin lukenut New Musical Expressistä ja hän kommentoi innostuneesti. Lopuksi hän sanoi: "I think you know more about me than I do myself."
Beatles esiintyi Ruotsin kiertueellaan Tukholman lisäksi myös Karlstadissa, Göteborgissa, Boråsissa ja Eskilstunassa ja sai lehdistöltä pelkkää haukkumista niskaansa. Muun muassa Nya Wermlands-Tidningen käytti asiantuntevaa ilmaisua ämatöörimäinen hambo. Kun yhtye sitten palasi kotimaahansa, heitä oli vastaanottamassa Lontoon Heathrown lentokentällä 20 000 ihmistä. Beatlemania oli puhjennut.
