maanantai 3. tammikuuta 2011

Kumoon kaamos Arton kanssa!
Arto Tiesmaa: Ääniä Kellarista Vol.6 (CD)
Matarenkiläinen lauluntekijä Arto Tiesmaa on päästänyt sydäntalven vähäiset valonsäteet omakotitalonsa kellariin ja on syntynyt riemastuttavan monipuolinen valikoima lauluja.
Ympärillään Tiesmaalla on aina ollut joukko musisoivia ystäviä ja läheisiä. Tutut ihmiset luovat turvallisuutta ja yhdessä hauskan pitäminen välittyy uudeltakin levyltä.Ydinporukkaan kuuluvat torniolainen Ahvenjärven pariskunta Mikko ja Anneli, pellolaiset koulukaverit Lassi Vierikko ja Veli-Matti Keränen ja tällä levyllä Krunegårdin sukulaisperheestä Markus, Aino ja Johannes plus oma jälkikasvu Wilma ja Aleksi.
Arton laulunteossa on aina ollut tornionlaaksolaista tosissatekemisen meininkiä, mutta poikamainen pilke silmäkulmassa. Levy levyltä hän uudistuu ja poimii uusia aiheita ympäröivästä arjesta.
Arton käsittelyssä Kaamoslaulu ei pukeudu mustaan, vaan Arto jamittelee ja pompottelee kohti kevättä. Toki hän haaveilee Paratiisisaarelle, jossa soi Beatles ja Krokotiilirock, mutta pohjoiset tunturitkin riittävät.
Oodi Jehkatsille on puhallus nuotioon, joka herättää tunturin henget ja Lentoon vie ylös Karesuvantoon ja korkeammallekin pilven lonkalle tervehtimään poismenneitä ystäviä. Hieno Pekka Streng-tyylinen pastissi.
Varsinainen irtiotto vai olisiko kannanotto uusiotangokeskusteluun on pauhaava Myrskyssä, jossa draamaa syventää Mikon klassinen laulutulkinta. Hauska on myös Junassa, johon Tiesmaa on pakannut ystäviään ja vaunussahan on tunnelmaa, kun ääntä avaavat Ahvenjärvet, Wah Eh Say ja kaiken päälle Arton nuorimmainen Aleksi heläyttää makean naurun.
Hänen oman "Tulliuupperan" ensimmäinen laulu voisi olla Kollega Mäen läksiäislaulu. Se on näyttämömusiikkia parhaimmillaan. Laulu on omistettu tullimies Veikko Mäelle, entiselle työtoverille Aavasaksan tullista...
4/5 Väylän Pyörrettä...
ARTO TIESMAA Rokkitähtiä ei meistä tullut ikinä/ Jäi fanit kauniit hoitamatta/ Mutta ehkä sittenkin kävi paremmin/ Osa idolin voi olla kovakin.
Vaikka musiikki on ollut aina tärkeä osa Arto Tiesmaan elämää, ammattia musiikin teosta hän ei ole haaveillut. Hän on tullimies.
Arto on nähnyt läheltä, kuinka paljon työtä Ruotsin huipulle pääsy on serkultaan Markus Krunegårdilta vaatinut. Yli kymmenen vuotta Arto on työskennellyt Tornion tullissa ja melkein saman rupeaman Aavasaksan rajanylityspaikalla.
Hetki Joen Rannalla 15 vuotta sitten oli levy, jolla pääsin Arton "kyytiin" ensi kerran. Sitä ennen olivat ilmestyneet kasetit Väylän varrelta ja Pelimannin erikoiset, jotka olivat innostaneet jo hänen serkkunsa Markuksen oman musiikin tekoon.
Hetki Joen Rannalla-levyllä Arto vielä riimitteli: Siellä tuulen tapasin, tuulen tarinoita kuuntelin, siellä piirtyi veteen silta auringon. Laulut ja herkät tunnelmat tulivat paljolti Väylältä. Pikkuhiljaa trubaduuri löysäsi ja päästi suosikkiensa Beatlesin ja Paul Simonin vaikutteet valloilleen, mutta ennen Tiesmaan Kyydissä-levyä (2007) hänellä oli edessä työläs, mutta antoisa urakka eli isä-Erkin koko tuotannon levyttäminen. Vaeltajan Voitto-levylle (2003) hän löysi tunnettujen Eldankajärven jää- ja Röhön ranta-sanoitusten lisäksi 15 muutakin kappaletta ja sai laulajiksi muun muassa Tarja Ylitalon ja Revontuli-kuoron.
Arton opettajaisä kuoli hänen ollessaan kuusivuotias, mutta hän ehti viedä poikansa musiikin pariin, opetti ensiaskeleet ja pani pellolaiskanttori Siukosen piano-oppiin. Samalla tavalla Arto on kannustanut omia lapsiaan. Ääniä Kellarista Vol.6-levyllä musikaalinen Wilma tunnelmoi isänsä kanssa laulussa Mäki ja osoittaa popprimadonnan lahjoja Paratiisisaaressa.
(CD-tilaukset arto.tiesmaa@gmail.com)