lauantai 24. heinäkuuta 2010

Levyuutisia maailmalta!> Walesin tiikeri Tom Jones on antanut viimeinkin harmaiden hiusten näkyä ja pari kuukautta 70-vuotispäivien jälkeen hän kääntää uuden sivun urallaan ja julkaisee gospel-albumin Praise & Blame.
Uusi levy sisältää musiikkia, joka on lähellä Jonesin sydäntä. Staple Singersin ja Mahalia Jacksonin laulamien laulujen lisäksi sillä on mukana muun muassa Bob Dylanin kappale What good am I ?, John Lee Hooker-cover Burning hell ja countrytähti Don Gibsonin äskettäin levyttämä You don't knock.

Praise & Blame taltioitiin Real World-studioilla Englannin Bathissa, sillä Joneshan möi viime vuonna, aikoinaan Dean Martinilta ostamansa talon ja muutti Jenkeistä takaisin lähemmäksi isiensä maita. Levyn on tuottanut Ethan Johns, joka sai levytyksiin mukaan muun muassa vanhat studioketut Booker T. Jonesin ja Gillian Welchin.
Tom Jonesin oman kuvauksen mukaan, Praise & Blame oli back-to-basics-juttu, jonkamoista hän ei ole aiemmin tehnyt.
- Halusimme säilyttää homman mahdollisimman rehellisenä ja maanläheisenä. Koko bändi ahdettiin yhteen studiohuoneeseen ja äänitysnappi päälle. Se oli minulle täysin uutta. Tilanne oli kuin treeneissä ja joistain kappaleista selvittiin jopa yhdellä otolla.
Maailmanlaajuisesti Praise & Blame-levy julkaistaan 26.7. Island recordsin kautta ja sen tiimoilta Tom Jones tekee myös keikkoja, kunhan saa elokuun Las Vegas-esiintymiset ensin poislaulettua. http://www.youtube.com/watch?v=NX4nIP8zWOk
************************************************************
> Kahdeksankertainen Grammy Award-voittaja laulava rumpali Phil Collins esitteli Montreuxin jazzfestivaaleilla syyskuussa julkaistavaa Going Back-albumiaan, joka sisältää klassisia Motown-hittejä 1960-luvulta; Stevie Wonderia, Temptationsiä, Supremesiä ja Smokey Robinsonia.
- Päätin kaksi vuotta sitten tehdä albumin lauluista, joiden kanssa vartuin teini-iässä. Kaikki tulevan levyn laulut ovat soundtrackiä minun elämästä, kertoi Collins, jonka edellisestä levystä on jo kahdeksan vuotta.
Montreauxissa häntä säesti 18 muusikkoa, joiden joukossa viisi puhaltajaa ja Motownin klassisesta studiobändistä Funk Brothersista kitaristit Eddie Willis ja Ray Monette ja basisti Bob Babbitti. Lisäksi 90-minuutin showssa oli mukana kuusi taustalaulajaa.
Collins veti Genevejärven rannalla läpi kuusi loppuunmyytyä konserttia. Yhdellä niistä oli mukana legendaarinen levytuottaja Quincy Jones, joka nousi lavalle ylistämään Collinsia. Hänestä Phil kuulosti kuin olisi kotoisin Chicagon etelälaidalta, kun taas Montreux-festivaalin perustaja Claude Nobs sanoi: "Hän oli loistava. Esityksessä oli paljon tunnetta ja aitoutta."
Collinsilla on takanaan jo 40-vuotinen ura ja maaliskuussa hän pääsi Rock and Roll Hall of Fame`iin muiden progebändi Genesiksen soittajien kanssa.
Viime vuosina Phil on taistellut terveysongelmien kanssa, eikä yrittänyt soittaa rumpuja tai koskettimia Montreauxissa.
Sen lisäksi, että hän menetti kuulon oikeasta korvasta vuosikymmen sitten virusperäisen infektion seurauksena, hänen kätensä ovat vahingoittuneet kroonisen selkävamman takia.
- Kun aloitimme levytyssessiot, tajusin, etten voi enää pidellä rumpukapuloita. Minun oli teipattava kapulat käsiini ja pala palalta äänitimme laulut.
- En voi, ehkä koskaan, enää soittaa kunnolla rumpuja. Punnitsen vielä, hyötyisinkö uudesta leikkauksesta, mutta silloin hermojen olisi parannuttava, Collins jutteli sveitsiläiselle Le Matin-lehdelle.
*******************************************************
> Deep Purple-kitaristi Steve Morse on tehnyt löydön, 22-vuotiaan laulaja-lauluntekijä Sarah Spencerin, jonka kanssa on syntynyt harmonioilla ladattu albumi Angelfire.
- Kun kuulin Sarahin ensi kertaa laulavan, olin ihmeissäni...En ollut koskaan kuullut ääntä, joka oli niin puhdas, Morse kertoo.
Muusikoiden muusikoksi kutsuttu Steve Morse on valittu viitenä vuotena Guitar Player-lehden äänestyksessä
Best Overall Guitarist-kategorian voittajaksi. 15 vuotta hän on soittanut hardrockia Deep Purplessa, mutta hän hallitsee myös bluegrassin, southern rockin, metallin, fuusiojazzin ja klassisen barokin. Deep Purplen lisäksi hän soittaa Steve Morse Bandissä, Dixie Dregsissä ja Kansasissa.
Angelfire-levyllä Sarah astuu esiin esiintyjänä ja lauluntekijänä. Huolimatta, että molemmilla on takanaan, monipuolinen musiikillinen menneisyys, kumpikaan ei ole aiemmin tehnyt mitään, mikä kuulostaa Angelfireilta. Morse on soittanut 44 pitkäsoitolla, muttei koskaan laululevyllä.
Tämän tyyppisestä yhteistyöstä tulee helposti mieleen Robert Plant & Allison Krauss tai Sarah McLachlan & John McLaughlin , mutta Angelfiren musiikki poikkeaa edellämainituista. Sen ainutlaatuisuuteen uskotaan.

***********************************************************
> 74-vuotias legenda Jerry Lee Lewis on tehnyt jo toisen kimppalevyn. Neljän vuoden takaista Last Man Standing-kiekkoa seuraa Mean Old Man, jolla kuullaan Killeriä hiukka nuorempien starojen kanssa.
Rolling Stonesista leikissä on mukana kolme. Mick Jagger laulaa Dead flowersissa, kun taas Keith Richards soittaa kitaraa Stones-klassikolla Sweet Virginia ja Ronnie Wood Kris Kristoffersonin kirjoittamassa nimikkolaulussa Mean old man. Eric Clapton ja James Burton puolestaan kitaroivat You can have her-kappaleessa ja Ringo Starr ja John Mayerin voit bongata Roll over Beethovenista.
Countrylegendat Merle Haggard ja Willie Nelson laulavat Swinging doorsissa ja Whiskey riverissä ja nuorempi polvi, Kid Rock ja Slash, ovat mukana Rockin' my life awayssä
Albumi on äänitetty Memphisissä ja Los Angelesissa ja ilmestyy 7. syyskuuta Universal Musicin
kautta.
***********************************************************
> Yksi rockin historian parhaista konserttialbumeista on Delaney & Bonnie With Friends On Tour With Eric Clapton, jonka julkaisusta tulee kuluneeksi 40 vuotta! Äänitykset tehtiin viikon Englannin kiertueen aikana vuonna 1969 ja amerikkalaisten Delaney & Bonnie Bramlettin joukkueeseen kuuluivat Eric Clapton, Dave Mason, Carl Radle, Jim Gordon, Bobby Whitlock, Jim Price, Bobby Keyes, Tex Johnson ja Rita Coolidge.
Nyt Rhino Handmade julkaisee juhlan kunniaksi 4 CD:n boxin samaiselta kiertueelta, kaikkiaan 52 raitaa, jotka on äänitetty Lontoon Royal Albert Hallissa, Bristolin Colston Hallissa ja Croydonin Fairfield Hallissa. Mukana on kolme tuntia ennenjulkaisematonta juurevaa rock ’n’ soulia, mukana muun muassa klassikot Will the circle be unbroken ja Gimme some lovin’. Eräällä keikalla vierailee myös eräs herra Mysterioso, George Harrison , joka soittaa slidekitaraa.
Colston Hallin keikalla äänittäjänä toimi Glyn Johns. Tässä hänen kommentti:
- Päällimmäisenä muistona minulla on soundi, minkä he loivat. Suuren vaikutuksen minuun teki erityisesti rytmiryhmän (Carl Radle & Jim Gordon) soiton monipuolisuus ja helppous. Me britit emme olleet koskaan kuulleet siihen mennessä niin sulavaa työskentelyä.
***********************************************************
> Ylihuomenna 67-vuotta täyttävä Mick Jagger ei julkaise levyä, vaan puuhaa ohjaaja Martin Scorsesen kanssa rock and roll draamaa, jonka tuotantoyhtiönä on HBO. Kirjoitustiimiin kuuluu myös Terence Winter, joka tunnetaan parhaiten the Sopranosin käsikirjoittajana.
Elokuva kertoo tarinan kahdesta kaveruksesta, jotka rämpivät läpi musiikkibisneksen. Filmi on nimeltään A History of Music ja parin 40-vuotinen matka alkaa varhaisesta R&B:sta päätyen nykypäivän hiphoppiin.
Scorsese ja Jagger ovat tehneet aiemmin yhteistyötä vuonna 2006 Rolling Stones-filmin Shine A Light yhteydessä, mutta nyt ensi kertaa täysipainoisesti.