maanantai 12. heinäkuuta 2010

Nine Lives - Queen Maryltä Punaiselle torille!Kemiläisen Nine Livesin vimmainen rock`n`roll on kipinöinyt jo 20 vuotta. Synttäreitä juhlitaan ensi perjantaina 16.7. Kemin Puistopaviljongilla. Lisäsäihkettä ja glamouria pippaloihin tuo hollantilainen Sue Moreno, joka kantaa tänä päivänä Rockabilly-kuningattaren kruunua. Hän on laajaääninen laulaja kuten suuri esikuvansa Wanda Jackson. Porukkaa tanssittaa myös englantilaistrio Johnny and the Roccos, jota johtaa pitkän linjan rockveteraani Bob Fish, jonka kerrotaan soittavan Elvis-kitaristi Scotty Mooren vanhalla Gibsonilla.
Nine Lives sai alkunsa laulaja Antti Pasasen ja kitaristi & lauluntekijä Jarno Tiihosen toimesta, rytmiryhmä Lauri Valkonen ja Tommi Hänninen vakiintui muutaman miesvaihdoksen jälkeen. Rockabillypiireissä yhtye rankataan yhdeksi kovimmista suomalaisbändestä ja maailmallakin se tunnetaan. Se nähtiin yhtyeen kolmannella Amerikan rundilla.
- Oltiin Long Beachillä Ink 'n' Iron-festivaaleilla toukokuussa ja hämmästyttiin. Paitsi, että ihmisten vastaanotto oli upea, myös yllätti, että yleisö osasi meidän biisien sanat. Itse joutui välillä oikein keskittymään, ettei laula mitä sattuu, Antti Pasanen kertoo.
Vaikka Nine Livesin soitosta paistaa läpi perinnetietoisuus, monessa liemessä keitetyt muusikot, eivät suostu olemaan tavallinen nikotteleva rockabillybändi, vaan he noukkivat vaikutteita sieltä täältä Peruspoljentoon roiskitaan raikkaita sävyjä muun muassa rautalangasta, surffmusasta, countrysta ja popista.
- Jossain meidän musaa on kuvattu sanalla bluesboogie, mitä se sitten lieneekin. Emme ole kuitenkaan puhdasoppinen rockabillybändi eli me ei yritetä kuulostaa puritaanisesti 1950-luvulta. Me ei myöskään pelätä käyttää nykyajan studiotekniikkaa, mikä on joillekin alan friikeille kauhistus. Lähinnä kait soitetaan countryyn ja bluesiin pohjautuvaa neobillyä, jossa on vaikutteita modernista musiikista, Pasanen kiteyttää.


Omassa genressänne olette tuttu juttu , mutta mikä on estänyt teitä lyömästä läpi suuren yleisön keskuudessa?
- Ihmiset jotka näkevät meidät keikalla yleensä tykästyvät, joten ennakkoluuloista siinä kait on ensisijassa kyse, mutta siihen on varmaan monta syytä. Itse pidän yhtenä tärkeimmistä sijaintia. Vaikka meillä onkin ihan hyvät suhteet Etelä-Suomen alan tekijöihin, niin paljon helpompaa olisi jos asuisi siellä. Joskus tuntuu, että Helsinkiiin on välillä pidempi matka kuin Los Angelesiin. Toinen juttu on ehkä meidän musiikin omaperäisyys. Me ollaan puristeille liian rankkoja ja keskitien tallaajille taas kontrabassosta johtuen sitä samaa rockabilly-kauraa.
Kävitte äskettäin keikoilla ison veden takana Amerikassa, kerroppa matkan kohokohta?
- Tietysti itsessään esiintyminen Ink`n`Iron-tapahtumassa oli kokemus. Festarihan oli legendaarisen valtamerihöyry Queen Maryn satamassa.ja se on tietääkseni kaikkien isoin tatuointifestari maailmalla. Kaiken kuitenkin kruunasi yöpyminen tässä aristokraattishenkisessä laivassa. Sen atmosfäärissä tunsi olevansa ihankuin 1930-luvulla itsekin. Se antoi matkalle mukavaa lisäväriä ja koettiin menneitten aikojen loistoa. Samassa laiturissa oli myös presidentin vävynä tunnetun Jari Komulaisen aiemmin omistama Neuvostoliiton aikainen sukellusvene turistikohteena..
Mitä muita elämyksiä tulee päällimmäisenä mieleen 20 vuoden ajalta?
- Jenkkiturneet kaikki ovat olleet sellaisia, joita on mukava muistella vanhana kiikkustuolissa.Matkan varrella on tietty tapahtunut paljon ja on tutustunut hienoihin kollegoihin. Kohokohtina voisi mainita yhteiskiertueen Stray Cats- rumpali Slim Jim Phantomin kanssa vuonna 2005 ja keikan Big Rumle-festeillä Englannin Norwichissa vuonna 1997, jossa saatiin levytyssopimus kulttimerkki Nervous Recordsin kanssa.
- Jollain lailla myös esiintymiset Pietarissa ja Moskovassa olivat ikimuistoisia. Erityisesti venäläiset junien makuuvaunujen puulaverit muistan erityisesti, kuin oltaisiin menty aikakoneella 1950-luvulle. Samoin Moskovassa saatiin huomata, että myös Nine Lives-levyt löytyvät piraattilevyhyllystä, kun eräs lämmittelijäbändin jäsen kävi hakemassa takahuoneessa nimmarit piraattiversioihin.
Poikkeaako keikka Venäjällä jotenkin keikasta esimerkiksi Suomessa?
- Perusmeininki klubeilla on sama. Eroa ei länsimaiseen ole, mutta yksi hauska piirre on jäänyt mieleen. Pietarin ja Moskovan keikkojen jälkeen piti bändin osallistua klubin omistajan kanssa illalliselle, jossa tarjoiltiin borch-keittoa, joka onkin nykyään yksi suosikkiruuistani.
- Kiire oli koko ajan kova ja promoottorit veivät meitä Lada-kyydillä nähtävyydestä toiseen. Hirveä hoppu oli myös yöjunaan, joka oli samalla meidän kotina ja jossa sinä viikonloppuna vietettiinkin hyvät 52 tuntia.
Kiertueillanne on tapana olla ilmeisen tiukka aikataulu. Onko sählätessä sattunut mitään läheltä piti- tilanteita?
- Suurempia kommelluksia ei ole ollut, mitä nyt muutamia kertoja ollaan meinattu myöhästyä lennoilta. 2008 jenkkirundille lähtiessä, olivat lentoliput hukassa vielä 1,5 tuntia ennen kuin joku ystävällinen toi ne Kemin poliisiasemalle ja päästiin ajamaan Ouluun konetta kiinni. Ottivat vielä onneksi kyytiin, vaikka oltiinkin jo selvästi myöhässä kun tultiin portille.
- Samantyylinen tilanne sattui tällä reissulla Amsterdamissa, kun Minneapoliksen koneeseen nousuaika olikin 1.5 tuntia ennen lentoon lähtöä ja me mentiin portilla tuntia ennen. Kovien kuulustelujen jälkeen ottivat meidät kuitenkin kyytiin, sillä olihan meidän laukutkin jo koneessa. Siitähän se soppa vasta olisi syntynyt, jos kone olisi pitänyt niiden takia tyhjentää.
Nine Lives on vienyt sinua maailmalle. Nykyään olet esimerkiksi Pakkasukko Jazz & Bluesin toinen vetäjä. Olisiko sinusta tullut promoottoria ilman Nine Livesia eli ovatko kontaktit syntyneet näillä reissuilla?
- Ei varmaankaan olisi tullut ilman Nine Livesia. Kyllähän tuolla tien päällä oleminen ja alan ihmisiin tutustuminen on tämän alan korkeakoulu. Sitä tietotaitoa on mahdotonta muuten hankkia. Aloin tosiaan ensin touhuta Nine Livesin keikkoja ja noin viisi vuotta sitten Tuomas Laajoen kanssa aloitettiin yhteistyö, joka on poikinut näitä Kemin tapahtumia. Synttäreiden jälkeen seuraava on Kesäkissablues 24. heinäkuuta.
Olet tuonut paljon vanhasta rockista ponnistavia artisteja Kemiin, kenestä olet eniten ylpeä?
- Lista on aika pitkä; Imelda May, Restless, Slim Jim Phantom, Mike Sanchez, Jerry Lee Lewisin sisko Linda Gail Lewis ja vaikka vielä Jesse Dayton. Tottakai olen ylpeä jokaisesta hyvästä täällä käyvästä bändistä. Periaatteena meillä on, että jokaisen meillä esiintyvän bändin on oltava sellainen, että itsekin digataan niin paljon, että halutaan se nähdä livenä.
Mainitsit uskomattoman showmiehen Mike Sanchezin, joka on kiertänyt muun muassa Bill Wymanin rytmikunkkujen kanssa, kerro miten kontakti häneen syntyi?
- Joitain vuosia taaksepäin näin Miken Big Town Playboysit keikalla Lontoon 100- klubilla. Silloin en tehnyt vielä näitä juttuja, mutta diggasin meininkiä kovasti ja homma jäi kytemään. Positiivisesta livekokemuksesta ajatus lähti liikkeelle ja monta hyvää bändiä on tullut maailmalta Kemiin sillä lailla.
Imelda Maystä on tullut tähti Kemin keikan jälkeen, miltä tommoset jutut tuntuu?
- Hyvältä tuntuu tottakai, kiva nähdä kun tutut pärjää urallaan. Hiukan tosin fiilis on epätodellinen, miettii välillä, että tunnenko nuo ihmiset oikeasti vai kuvittelenko vain. Imelda oli aivan liian hyvä jäädäkseen sivuraiteelle. Ilmeisesti aina välillä oikeuskin tapahtuu ja se antaa uskoa musiikkibisneksen näkymättömiin moottoreihin. Candy Kane on toinen isompi nimi, jolla on pitkä tie takanaan ja on kuuluisa myös aikuisviihdebisneksestä. Kemissä hänellä oli hieno vastaanotto keskellä viikkoa.
Nyt takana on Nine Livesia 20 vuotta ja on juhlan paikka. Vieläkö jaksatte toiset 20 vuotta?
- En näe mitään syytä miettiä eläkepäiviä. Jatketaan keikka kerrallaan niin pitkään kuin homma on kivaa. Tähän asti jokaista keikkaa on ainakin odottanut innolla, vaikkakin kotiinpaluu reissusta Kemiin tuntuu joka kerta makealta.
Nine Lives-albumit: Common Trap (Black Dog Records), Roundabout (Nervous Records), Surfin Pig (Crazy Love Records), Rocket (Jungle Records) ja Grim Reaper (Jungle Records).
Kuuntele ja katsele makupalat! - www.myspace.com/ninelivesweb