Totta (Ei tarua) Kun viime joulukuussa tuli 40 vuotta täyteen torniolaisen Battaglia Nobilityn SM-voitosta, kaivoin esiin kisasta tehdyn Tommi Liuhalan kirjoittaman Ilta~Sanomien jutun. Samalla tuli kuunneltua Poppi-kirjaani varten tekemiäni Battaglia-haastatteluja ja lueskeltua vanhoja lehtileikkeitä.
Käteeni sattuivat lehtikirjoitukset Pohjolan Sanomista.
Toinen juttu käsitteli Hende Väisäsen järjestämää rockkonserttia Kemin urheilutalolla 19.2.1972, jossa esiintyivät kemiläisen Pekka Saaren vetämä Wizard, haaparantalais-torniolainen Tonic(s) ja Battaglia Nobility.
Toinen kirjoitus käsitteli Battaglian 30-vuotisjuhlia elokuussa 2001.
Mikä näitä juttuja yhdisti, oli se että jutut oli kirjoittanut toimittaja, joka katsoi Tornioon kemiläisten silmälasien läpi. Onneksi molempiin löytyi kuitenkin vastineenkirjoittaja Torniosta, ettei väärä tieto siirry (meikäläisen jälkeen) tutkivaa musiikkijournalismia harjoittavien teoksien lehdille.
En koskaan ole ymmärtänyt, miksi kirjoittaa, jos kirjoittaa puuta heinää, eikä pyrikkään puhumaan totta.
"Utuinen muistikuva vuodelta 1971. Markku Veijalaisen omistama Intro -silloinen Jyrki Hämäläisen päätoimittaman Suosikin kilpailija Ilkka "Frederik"Sysimetsän luotsaaman Stump-magazinen ohella-julkaisi parin palstan jutun mustavalkoisen kuvan kera ensimmäistä kertaa pidetystä rockin SM-kilpailusta.
Voittajaksi selviytyi Battaglia Nobility-yhtye, jolle ilmoitettiiin kolme kotipaikkaa, yhtyeen jäsenten kotipaikkojen mukaan: Kemi, Tornio ja Haaparanta"
Kemin urheilutalolla 1972 olivat kaikki Meri-Lapin huiput. Ainoa, joka puuttui oli Länsirajan Sissit Torniosta, joka oli pärjännyt Pohjois-Suomen SM-karsinnoissa paremmin, kuin Pekka Saaren vetämä bändi.
PS:n toimittaja Hannu Sainio kirjoitti muun muassa: "Konsertin aloittanut Wizard oli minun arviointini mukaan huomattavan suuri yllätys ja miellyttävä sellainen. Ketään yhtyeen jäsentä enempää esille tuomatta oli huomion arvoista poikien soitannollinen kokonaisanti, jossa jokainen soittelija tiesi olevansa osa hyvästä kokonaisuudesta sen enempää sooloilematta. Tonic pystyi musiikissaan siihen, missä se on ollut jo kauan aikaa. Mitään erinomaista edistystä ei ole havaittavissa, muttei myöskään mitään taaksepäinmenoa. Musiikki, jota yhtye esitti, oli mukavan laulullista. Laulupuolihan tällä yhtyeellä on pelannut aina hyvin. Soittopuoli oli hyvää rutiiniosaamista eli ei pojista enempää. Sokerina pohjalla piti oleman uusi yhtyekomeetta Battaglia Nobility, mutta henkilökohtaisesti koin enemmän sokerin makua jo Wizardin aikana eli minulla oli sokeri pinnalla. Soitannollisesti koin yhtyeen lähinnä keskinkertaiseksi lukuunottamatta rumpalia Olli Tikkalaa, joka osaamisellaan kohosi melkoisesti muun soittokunnan yläpuolelle." 
Vastineessaan kivirantalainen toimittaja-opettaja Jarmo Virtanen kirjoitti muun muassa: "Varsin ihmeellistä on ollut, miten Wizardia on tämän lehden palstoilla ylistetty. Hanskinkin tulisi ymmärtää asennoitua jutuntekoon puolueettomasti, eikä antaa kemiläisyyden ja ystävyyssuhteiden vaikuttaa asiaan. Ollin nostaminen Battaglian tähdeksi on erittäin kummallista. Ensinnäkin konsertissa ei Ollin jumputtelu juuri kuulunut. Se vähä mitä kuului, meni pieleen ts. jumputus ei osunut tahdilleen.
Jos rumpali on huono, ajan mittaan yhtye sortuu. Mikäli rumpali ei hakkaa tahdilleen, vaikka hän vetäisi miten hienoja kuvioita tahansa, menee yhtyeen soitto pieleen. Käsittääkseni Ollin erottamisen syy piilee juuri tässä."
Jake Voutilaista haastatellessani Kemissä asunut rumpali Tikkala oli yhtyeen heikoin lenkki, joka vaihtui pian kisan jälkeen Reksa Heikkalaan. SM-kisoissa Jaken kertoman mukaan jouduttiin aloittamaan Ollin takia yksi biisi uudelleen ja pelättiin, että menestysmahdollisuudet olivat menneet.
Muistutettakoon vielä, että Suomen Mestarin valitsi aika asiantunteva raati: Jyrki Hämäläinen, Erkki Pälli, Tommi Liuhala ja muusikot Pekka Pohjola, Ilpo Saatamoinen, Eero Lupari ja Harri Saksala.
Näin alkoi sivunkokoinen 30-vuotisjuttu Battaglia palaa takaisin juurilleen vuonna 2001. Suurin mokahan tässä on, ja sen jokainen tietää, että SM-voittaja Battaglia Nobilty tuli Torniosta. Mitä noihin utuisiin lehtijuttuihin tulee, Intro mainitsi kisan lyhyesti Kootut Tekoset-palstalla, Suosikissa oli sivun juttu ja Stump-lehti ei enää ollut olemassa. Lisäksi kyseessä olivat toiset SM-kisat. Ekan voittaja oli Faction Porvoosta.
PS:ien juttuun vastineen kirjoitti Hannu Turunen Battaglia Nobilityn perustajista vanhin, joka oikoi Pekka Saaren antamia lausuntoja. Hän sai kyllä kutsun 30-vuotisjuhliin, mutta eivät yhtyeen perustan luoneet Raimo Ahokas, Reksa Heikkala ja Esa Joensuu, joten hän ei osallistunut.
Hannu kirjoitti aiheesta jopa laulun Tornion Kulmilla, jossa riimitteli: Se syntyi Tornion kulmilla kai ihan itsestään, kun mitään muuta tahdottukaan ei. Selkäpiitä karmi vain, kun kuulla sain, mitään ollutkaan ei. Oli vieraat vieneet, osan meidän elämää.
Olen monesti sanonut, että Battaglian värikkäistä vaiheista saisi hyvinkin elokuvan tai kirjan. Yhtye on aina herättänyt suuria tunteita, hyvässä ja pahassa, enkä itsekkään ole jäänyt osattomaksi. Kyseiseen Kemin Hullun Myllyn 30-vuotisjuhlaan liittyen, tein Lounais-Lappiin ennakkojutun haastatteluineen. Asia sovittiin päätoimittajan kanssa, mutta kaskummaa, kun lehti ilmestyi, siellä oli aivan eri juttu.
Itse kun olen aina pyrkinyt totuudenmukaiseen tiedottamiseen, tietenkin paljastin Battaglian todelliset juuret ja hyllyttäjän jäljet veivät pian sylttytehtaalle eli Merihoviin.
Itse 30-vuotisjuhlissa olin mukana ja siellä homma muuttui jo nauruksi. Battaglia-konserttia seuratessani, edessäni seisoi nainen korkeissa koroissa ja hän horjahti syliini. Siinä jutellessa paljastui, että hän oli juuri Lonari-jutun uusi kirjoittaja.
Onneksi myöhemmin hoksasin käyttää haastattelusta pätkiä Iltalehti-jutussani ja sain siitä jopa palkkaakin, joten tarinalle tuli onnellinen loppu.
Toinen verenpainetta nostattava Battaglia-episodi oli kun julkaisin Rocca & Battaglia Bandin Soul of Lapland-levyn. Silloin minua uhattiin raastuvalla, jos käytän Battaglia-nimeä. Nimen oli kuitenkin Rocca rekisteröinyt, joten siitäkin selvittiin ja levyhän myi Kemissä jouluna 2006 enemmän kuin Madonnan uutuusalbumi.
