Akseli Aho auttoi Antti Rokan turvaan!
Hyvää Itsenäisyyspäivää!
Yltorniolainen kauppaneuvos Akseli Aho sai tammikuussa 1951 ystävältään erikoisen pyynnön: Voisitko auttaa Suomessa piileskelevän inkeriläisperheen länsirajan yli?
Kyse oli Tuntemattomasta sotilaasta tutun Antti Rokan perheestä.
Aho suostui ja matkasi jo seuraavassa kuussa liikeasioille Helsinkiin.Paluumatkalla hän pistäytyi hyvinkääläisystävänsä luona, jolla oli pari vuotta ollut muonamiehenä Antti Rantavuori niminen mies.
Todellisuudessa kysymyksessä oli Antti Rokka, joka ylennettiin 4.7.1944 alikersantiksi, mutta sai kantaa alikersantin arvomerkkejä vain neljä kuukautta, kunnes hänet julistettiin Raahessa sotavangiksi. Hänet määrättiin kuljetettavaksi itärajan taakse ja todennäköisesti varmaan kuolemaan. Rokka kuitenkin hyppäsi sotavankijunasta Ylivieskassa ja pakeni omille teilleen.
Hän oli piileskellyt Valpon ja Supon pyydyksiä Suomessa jo kuuden vuoden ajan, mutta nyt saanut vihiä, että hänen jäljilleen oltiin päästy.
Hän uskoutui isäntäväelleen ja paljasti henkilöllisyytensä ja pyysi 4-lapsiselle perheelleen apua.
Akseli Aho suunnitteli Antin pakomatkan huolellisesti. 15. helmikuuta perhe matkasi yöjunalla Hyvinkäältä päämääränään Aavasaksa. Rokalla oli taskussa kaiken varalta Aavasaksan sahalta saamansa kirje, joka osoitti, että hän oli saanut sahalta töitä.
Asemalla antin perhettä vastassa oli Eino Ahon Oy:n kuorma-auto, joka vei heidät Kaulirannalle Ahojen kotiin.
Illan hämärtyessä Akseli Aho ja Antti Rokka marssivat Marjosaaren tullitietä ja ylittivät Tornionjoen ja menivät ruotsalaisen tullinvartijan taloon.
Rokka oli saatu turvallisesti rajan yli, mutta vielä oli vaimo Ida ja lapset. Akseli Aho pyysi ystävänsä Kalla Rovan valjastamaan hevosen sontareen eteen ja viemään lastin Väylän yli. Rokan perhe ahtautui rekeen huovan alle. Kyyditys kesti puoli tuntia. Yllätysten varalta Akseli kulki edellä ja Rovan Kalla reen etulaidalla istuen.
Kun oli päästy Ruotsin puolella, koettiin tunnelmallinen hetki, kun Antti ja Ida itkien syleilivät toisiaan, vihdoinkin vapaudessa.
Akseli Aho sai myös ystävältään etelästä tiedon, että neljä tuntia Rokan Hyvinkäältä lähdön jälkeen häntä oli tultu pidättämään.
Rokan perheestä, Akseli ei kuullut mitään vuosikymmeniin, kunnes 1960-luvun lopulla tuli kirje Ruotsin Hedermorasta. Sen jälkeen perheet ystävystyivät ja vierailivat usein toistensa luona. Ruotsin passilla Rokat kävivät useasti myös Inkerissä. Antin elämä päättyi 1989 Långshyttanissa.
Kirjailija Väinö Linnan Rokka tapasi useampiakin kertoja, 1940-luvun lopulla Teiskossa ja Tampereella ja kerran vuonna 1952. Ruotsissa.
Heti Linnan Tuntemattoman sotilaan ilmestyttyä (1954) alettiin innokkaasti etsiä esikuvaa Antti Rokalle. Varsin pian kirjailija siirsi Rokan teot Viljam Pylkäkselle ja keskustelu esikuvasta vaimeni. Hän ei voinut paljastaa saaneensa vaikutteita sotavankikarkurilta.
Todellisuudessa oikea vilkaspuheinen, ärräpäitä aidosti tirskautteleva Antti Rokka asui Ruotsissa. Molemmat Linna ja Rokka kuitenkin vaikenivat tyystin asiasta. Vasta vuosien kuluttua Antti Rokka avautui lähimmilleen. (Lainaukset Heikki Husan elämänkertatutkimuksesta)
