Maineikas amerikkalainen laulaja-kitaristi George Kilby Jr tekee pistokeikan Road Dogs-yhtyeensä kanssa Luleåkalasseista Tornioon. Hän esiintyy ensi kertaa Suomessa lauantaina 6.8. musiikkibaari Blues Stationillä, Laivurinkatu 7: ssä.Kilbyn musiikki on puhdasta americanaa ja keikoillaan hän tarjoaa yleisölleen viihdyttävän ja helposti jalan alle menevän miksauksen kaikista tekemistään lauluista.
George Kilby Jr. syntyi ja varttui Anistonin kaupungissa Alabamassa. Tietenkin Lynyrd "Sweet home Alabama" Skynyrd inspiroi häntä, mutta lähempänä hänen sydäntään nuoruudessa olivat kuitenkin Allman Brothers ja country Waylon Jenningsin ja Willie Nelsonin tapaan.
Ensimmäisen oman yhtyeensä George Dickel Bandin kanssa hän suunnisti New Yorkiin, jossa esiintyi Lone Star Cafessa, joka oli paitsi countryn tyyssija, myös mustien artistien suosima. Siellä George sai bluespureman ja hänen yhtyeensä pääsi lämppäröimään muun muassa Etta Jamesia, Albert Kingiä ja James Brownia.
Pianisti Pinetop Perkinsiin hän törmäsi kiertueellaan 1985. Se johti ystävyyteen, joka kesti Pinetopin poismenoon asti. George jopa asui jonkin aikaa Perkinsin perheessä Chicagossa.Viimeisimmällä Kilbyn albumilla Let The Melody Live On on muun muassa vaikuttava 8-minuuttinen bluesluenta Sunny roads, jossa kuullaan Pinetopin lisäksi myös toista Kilbyn pitkäaikaista yhteistyökumppania New Orleans-funkin uranuurtajaa rumpali Charles "Honeyman" Otista.
Vaikka Pinetop Perkins teki levyjä kaikkien suurten nimien kanssa Eric Claptonista BB Kingiin, oli mukana Muddy Watersin klassisilla albumeilla Hard Again ja I`m Ready, suosikkialbumikseen hän nimesi Elmore-lehden jutussa Kilbyn bändin kanssa tehdyn Live At 85 vuodelta 1999. Sitä ennen George oli tuottanut Vanguard recordsille Perkinsin levyn Portrait Of A Delta Bluesman, joka valittiin vuoden blueslevyksi ja palkittiin W. C. Handy-palkinnolla. Kolmen legendan, Pinetopin, Otiksen ja reggaen kantaisäksikin kutsutun pianisti Roscoe Gordonin kanssa Kilby teki myös pikäsoiton Pinetop and Friends.
Vaikka Kilbyn alkutaival 1980-1990-luvuilla onkin ollut mustan rytmimusiikin sävyttämää, tällä vuosituhannella hän on palannut enemmän Alabama-juurilleen. Eräässä tuoreessa haastattelussa hän sanookin:
- Pinetop Perkins on esikuvani. Hän oli loistava musiikko, mutta hän opetti minua enemmän olemaan oma itseni muusikkona.
- Yhteistyöstäni Pinetopin kanssa johtuu, että ihmiset odottavat minun kuulostavan enemmän bluesilta. Tällä hetkellä teen kuitenkin enemmän folkkia ja americana-musaa, jossa on Teksas-meininkiä.
